Tutkin Makupalat.fi:n aineistoa haulla sukututkimus, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=sukutu…. Siellä oli mm. Sukututkimusseuran Sukututkijan lähteet, https://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet. Lähinnä Kelan rekisterit ja Maamme-kirjat näyttäisivät lähteiltä, joista tuon tiedon voisi löytää, mutta ne eivät ulotu tuolle vuodelle, mikäli oikein ymmärrän. Kirkonkirjoista löytyy tietoa, mutta ei välttämättä kuolinsyytä.
Ehdottaisin, että kääntyisitte kysymyksenne kanssa Sukututkimusseuran puoleen, heillä on tarjolla neuvontaa sähköpostitse, puhelimitse ja etäkahveilla, https://www.genealogia.fi/neuvontapalvelut
Helsingin kaupunginarkiston Sinetti-palvelusta löytyy Pohjoisen korttelin tonttikortisto Hakutulokset - Helsingin kaupunginarkisto (disec.fi) Asiakirjoissa ei näy kuitenkaan karttoja, joissa tontit näkyisivät numeroituina, vaikka karttoja on useita kymmeniä esim. vuosien 1830-1840 hakuvälillä.
Helsinki ennen sivustolta löydät kahdeksan vanhaa karttaa Helsingistä, joista ensimmäinen jo 1800-luvulta Historialliset kartat ja ilmakuvat | Helsingin kaupunki. Tässä kartassa näkyvät kaupunginosat ja korttelit numeroituina, mutta ei tontteja.
Hri.fi-palvelussa voit tarkastella Helsingin kaupunginarkiston vanhoja asemakaavakarttoja Helsingin historialliset kartat - Helsinki Region Infoshare (hri.fi)
En...
Suomalaisiin kansanuskoihin liittyvät teokset käsittelevät pitkälti taikaolentoja tai luontoon liittyviä taikauskoja. Selkeää yksittäistä lähdettä, joka keskittyisi juuri taikakaluihin ja niiden käyttötarkoituksiin Suomessa, ei tunnu löytyvän. Yksi syy tälle saattaa olla se, että tiedon kerääminen on ollut vaikeaa. Taikuudesta ja sen vaikutuksista ei ole haluttu puhua yhteisössä eikä sen ulkopuolella (Virtanen). Lähdeaineistoa on heikosti saatavilla ajalta ennen 1800-lukua (Klemettinen).Arkeologi Sonja Hukantaival on tutkinut pro gradu -tutkielmassaan sekä väitöskirjassaan rakennuksiin tarkoituksellisesti kätkettyjä esineitä. Sittemmin Hukantaival on tutkinut museoista löytyviä taikaesineitä, joten hänen tutkimuksistaan voisi löytyä...
Torinon 2006 talviolympialaisten avajaisten ohjelmajärjestys kertoo seuraavaa ohjelmanumerosta Italian passion / Flag wawers:(Olen kääntänyt tämän vapaasti englanninkielisestä tekstistä. Katsoin itsekin avajaiset ja näin tämän ohjelmanumeron.):
Yhteenveto: Lipunheiluttajat (koreografia: Stefano Mosele)
(musiikki: traditionaalinen vanha musiikki, 48 muusikkoa, rummut ja trumpetit)(pukusuunnittelu Gabriella Pescucci).
"Lipunheiluttajat tulevat areenalle, he tulevat taitoineen eri puolilta Italiaa. He täyttävät soljuvalla taidollaan "lavan" samalla kun lippujen värikkyys ja vanhan musiikin rytmi rumpuineen ja trumpetteineen säestää heitä. He esittävät lipunheilutustyyliä, joka lähtee aivan keskiajalta renessanssiin ja siitä pienempimuotoisiin...
Ainakin kolme seuraavaa pääkaupunkiseudun kirjastoissa olevaa teosta käsittelevät tarkka-ammuntaa:
Mäki, Reijo: marraskuu on musta hauta, Lindfors, Akseli: Tarkka-ampujan päiväkirja, Veijo Meren novelli Tappaja, mm. teoksessa Keskeiset teokset osa 4. Ammuntaa urheilulajina on seuraavien teosten aihe:
Shooter's bible, Fadala, Sam: Pyssymiehiä, Urheiluammunta Suomessa--75 tulosten vuotta, Leppämäki, Pentti: Pistooliammunta--lajit, tekniikat, harjoitteet, Klingner, Bernd: Kivääriampujan opas--perustiedot, asennot, tekniikka.
En oikein tiedä onko metsästys tarkka-ammuntaa, mutta metsästystä käsitteleviä tietokirjoja ja eräkirjoja on Helsingin kaupunginkirjastossa runsaasti. Esim.Pekka Reinikka: Jahtia vuorotta, Mauno Tikkanen: Viimeinen makaus...
Anja Snellmanin lapsuutta käsitellään tässä haastattelussa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/02/24/miten-minusta-tuli-mina-anja-s… . Sitä sivutaan myös Lasse Lehtisen kirjoittamassa kirjassa Luonnekuvia (WSOY 2001), johon Snellmania on haastateltu.
Järvenpään kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin. Järvenpää kirjaston sivuilta ei löytynyt tietoa videokasetin digitointimahdollisuudesta. Sinun kannattaa olla yhteydessä suoraan Järvenpään kirjastoon ja varmistaa asia sieltä. Yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
https://www.jarvenpaa.fi/--Yhteystiedot--/sivu.tmpl?sivu_id=151
https://www.jarvenpaa.fi/--Kirjaston_palvelut--/sivu.tmpl?sivu_id=154
Ilmeisesti kyse on Eeva Kilven runosta Huutakaa naiset kokoelmasta Kiitos eilisestä (1996) . Runon keskivaiheilla on rivit "Äidit huutakaa. / Kehtolaulujen asemesta huutakaa. "
Runo sisältyy myös teokseen Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972 - 2000 (2000, s. 442).
Helmet-haulla voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Torniossa on kuulunut 1980- ja 90-lukujen taitteessa ainakin kaksi paikallisradiota: Radioankkuri (Kemi-Tornio alueella) ja Radio Provinssi, mutta en löytänyt tietoja näiden lastenohjelmista.Teoksessa Radio kuuluu kaikille! käydään läpi paikallisradioiden vaiheita ja Hyödyksi ja huviksi pohjoissuomalaisille selvittää Pohjois-Suomen radiotoiminnan vaiheita.
Hesarin numerot ovat Hesarin asiakaspalvelun mukaan seuraavat:
18.2 nro 48 (juokseva nro 38832)
14.1 nro 13 (38797)
3.10. 2006 nro 270 (38698)
19.8. 2006 nro 225 (38653)
21.6. 2006 nro 168 (38596)
Voit vielä tarkistaa asian jos sinulla on Hesarin digilehden tunnukset.
Hei, ottamalla yhteyttä mm. alla oleviin tahoihin, saat lisätietoa kysymyksiisi.
----------
Valtionhallinnossa kansalaistiedotuksesta vastaa ulkoasiainministeriön alaisuudessa toimiva Eurooppa-tiedotus: http://www.eurooppatiedotus.fi/Public/default.aspx?
-----------
Sivuilla http://www.bis.org/publ/g10.htm lukee:
Group of Ten
The Group of Ten is made up of eleven industrial countries (Belgium, Canada, France, Germany, Italy, Japan, the Netherlands, Sweden, Switzerland, the United Kingdom and the United States) which consult and co-operate on economic, monetary and financial matters.
The Ministers of Finance and central Bank Governors of the Group of Ten usually meet once a year in connection with the annual meetings of the International...
Tarkoittamanne kirja saattaa olla Efraim Briem- nimisen kirkonmiehen kirja "Jehovas vittnen". Lahden kaupunginkirjastossa se on suomennoksena nimellä "Totuus jehovan todistajista". Julkaistu suomeksi 1945.
Briem eli 1890-1945 ja hänestä sanotaan mm.: kyrkoherde i Stävie, professor i religionshistoria. Hän on julkaissut myös muita kirjoja ja kirjoituksia kuin käsillä oleva.
Internet-haku Googleen kirjoittamalla "Efraim Briem", tuli muutamia viitteitä.
Aiheesta on (myös Lahdessa) lukuisia Suomessa myöhemmin julkaistuja kirjoja.
Vastauksen löytäminen oli kovin vaikeata, pahoittelen sen viivästymistä. Darren Shanin uusinta nuortenkirjaa Kuoleman koetukset ei ole ainakaan näillä näkymin tulossa kirjastoihin. Tämä johtuu siitä, ettei sitä ole myynnissä kirjakaupassa. Pokkarina se on kuitenkin ostettavissa lehtipisteissä ja R-kioskeissa.
Jos sinulle riittävät kaupunginkirjaston kokoelmat, voisit tehdä aineistotietokannassamme Plussassa (www.lib.hel.fi/plussa/) seuraavanlaisen haun. Vaihda haettavaan kenttään nimekkeen sijasta asiasana, ja kirjoita hakutermeiksi musiikki ja estetiikka. Voit hakea myös luokalla 781, joka on mm. musiikin estetiikan ja filosofian luokka. Ota uudelleen yhteys, mikäli haluat näiden lisäksi esim. artikkelitietoja!
Hei
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksesta:
1) Tiedot vuosilta 2005 -2009
Katso Työvoimatutkimus 2009: Liitetaulukko 12.
Työlliset työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan vuosina 2005 - 2009, 15-74-vuotiaat
...
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2009/17/tyti_2009_17_2010-12-03_tau_01…
2) Uusin tieto. Katso Työvoimatutkimus 2011: Liitetaulukko 9.
Työlliset työnantajasektorin mukaan 2010/01 - 2011/01, 15-74-vuotiaat
...
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2011/01/tyti_2011_01_2011-02-22_tau_00…
Kyseistä teosta ei ole Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa. Lähimmät kappaleet kirjaa ovat Turun yliopiston Fennica-kokoelmassa (ei kotilainoja, vain käsikirjastoon) ja Åbo Akademin kirjastossa, josta kirja on mahdollista saada kotilainaksi.
Kaukolainanaksi kirjan saa tietysti myös, mutta hinta on 4 euroa.
Kyseinen runo on nimeltään Jokke-peikko ja kiltti porsas. Runo on luettavissa esimerkiksi Kultaisesta lukukirjasta (toim. Martti Haavio, Aale Tynni ja A.Hinkkanen, 1957, WSOY). Kirjassa ei ole kerrottu runon kirjoittajaa, vaan runon alkuperästä on vain maininta ”ruotsalaisen lukukirjan mukaan”.
Saat runon sähköpostiisi.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Kultainen lukukirja (toim. Martti Haavio, Aale Tynni ja A.Hinkkanen, 1957, WSOY)
Media -ja viestintätutkimuksen laitos vastasi, että tästä tahosta voisi olla hyötyä: European Audiovisual Observatory, 76 Allée de la Robertsau, 67000 STRASBOURG, FRANCE, http://www.obs.coe.int/web/obs-portal/home
Minusta näyttäisi, että satelliittivuokrausta olisi monilla ylikansallisilla firmoilla, ainakin nämä alla olevat näyttivät sellaisilta, jotka toimivat Alankomaissakin, mikäli oikein ymmärsin, mitä tarkoitat kansainvälisellä satelliittivuokrauksella:
http://www.swiss-cast.com/
http://www.media-broadcast.com/en/startpage/services/satellite/satellit…
http://www.ses.com/4232583/en
