Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-linkkisivuston (http://www.makupalat.fi/) kautta löytyy hyviä linkkejä muodin historiasta (http://www.makupalat.fi/muoti.htm). Tässä 1900-lukua(kin) käsitteleviä:
http://www.costumes.org/history/100pages/costhistpage.htm
http://www.costumegallery.com/
http://ndm.si.edu/EXHIBITIONS/fashion_in_colors/
http://www.museumoflondon.org.uk/frames.shtml?http://www.museumoflondon…
http://www.nostalgiacentral.com/
http://www.fashion-era.com/
Äiti Teresasta eli Agnes Gonxha Bojaxhiusta löydät tieto seuraavilta internetsivuilta:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19970907/vapa/970907va01.ht… ,
http://tiira.cedunet.com/koulut/euralukio/uskonto/ue2/teresa/teresa.html . Äiti Teresasta on kirjoitettu myös useita kirjoja: Spink, Kathryn: Äiti Teresa , Porter, David: Äiti Teresa- varhaiset vuodet, Le Joly, Edward: Äiti Teresan salaisuus. Näiden kirjojen saatavuuden ja lisää kirjoja aiheesta voit katsoa Plussa-ainesitotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Tornion kaupunginkirjaston kokoelmaan kuuluvia kirjoa voi hakea Lapin kirjasto -aineistotietokannasta:
http://intro.rovaniemi.fi:8001/?formid=form2 . Aihetta käsitteleviä kirjoja voi etsiä näin:
1. kirjoita asiasanaksi saamelaiset, voit kokeilla myös asiasanaa saamelaisuus
2. rajaa aineistolaji
3. rajaa kirjasto
4. valitse tietokirjallisuus ja klikkaa Hae-painiketta
Hakutuloksesta voit katsoa, mitkä kirjoista ovat tarkoitukseesi sopivia. Näet tarkemmat teostiedot klikkaamalla kirjan nimen kohdalta.
Kaikkien Suomen kirjastojen yhteystiedot löytyvät tältä sivustolta:
https://hakemisto.kirjastot.fi/
Yhtä sähköpostiosoitetta ei ole, vaan jokaisella kirjastolla on omat yhteystietonsa. Mikäli haluat markkinoida omaa julkaisuasi, Kirjastot.fi-sivustossa on olemassa Pienkustantajien uutuuksia -niminen foorumi, josta tieto myös saavuttaa kirjastoja. Se löytyy palvelun keskustelufoorumit-sivulta, https://www.kirjastot.fi/forum/404 , jossa on myös ilmoittamiseen liittyviä ohjeita.
Poliisin poika sekä Rikos & rakkaus(Pyhiesi yhteyteen)
löytyvät. Osoitteesta http://www.helmet.fi pääset aineistotietoihin. Lisäämällä tekijäksi Tervo, Jari, löydät aineistot.
Näitä nimiä on kysytty aiemminkin. Kopioin tähän vastaukset: Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli. Isabella on espanjalainen ja italialainen muunnos nimestä Elisabeth ('kaunis Elisabet') Lähteet: Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) ; Vilkuna: Etunimet, 4. uud. laitos (Otava, 2005)
Valitettavasti pakinaa ei löytynyt. Kysymys välitettiin kirjastolaisille valtakunnallisen tietolistan välityksellä, mutta tätäkään kautta pakinaa ei paikallistettu. Tunnistaisiko joku palvelumme lukija tämän pakinan ja kommentoisi?
Etsimäsi hallituksen tiedonanto julkaistiin lehdissä 23. kesäkuuta 1941. Tässä tiedonannon teksti päivän Helsingin Sanomista:
Hallitus on antanut seuraavan tiedonannon:
Olemme joutuneet välittömään vaaravyöhykkeeseen.
Turvallisuutemme tehostamiseksi on jo aikaisemmin kutsuttu reservejä palvelukseen. Nyt meidän on oltava entistäkin enemmän varuillamme.
Itsenäinen, vapaa Suomi odottaa, että sen jokainen kansalainen tänä vaativana ajankohtana säilyttää rauhallisuutensa ja itsehillintänsä sekä tyynesti suorittaa työnsä ja täyttää velvollisuutensa lujassa luottamuksessa kansamme onnelliseen tulevaisuuteen.
Osaa tekstistä siteerataan Savon Sanomien artikkelissa, jonka löydät osoitteesta
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/tuntui-...
Hei!
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ikävä kyllä ole Yrittäjä-lehteä.
Yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta haluamasi vuosikerrat löytyvät. Lehtiä ei lainata, mutta voit pyytää niitä luettavaksi. Varastokirjastosta voi pyytää artikkelikopioita lehdistä. Sieltäkään ei lainata kokonaisia lehtiä. Voit kysyä artikkelien tilaamisesta lisää lähimmästä kirjastosta.
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Bauermeister, Erica: Elämän lempeät maut (Bazar 2011)
Lillian on tarkkanäköinen kokki, joka pitää ravintolassaan Lempeiden makujen kokkikoulua. Kurssille kokoontuu kerran kuussa kahdeksan sangen erilaista oppilasta, joilla on jokaisella oma tarinansa kerrottavanaan. Lillianin hellävaraisessa ohjauksessa kurssilaiset oppivat paitsi ruoanlaittoa myös paljon uutta itsestään ja muista oppilaista. Monet huomaavat löytäneensä sellaista, mitä he eivät edes olleet tienneet etsivänsä.
Gounelle, Laurent: Matka yli onnen esteiden (Gummerus 2018)
Julian on kyllästynyt elämäänsä ja työhönsä opettajana. Hän lähtee Balille etsimään muutosta ja hakeutuu hän maineikkaan paikallisen parantajan luo. Mestari Samtyangin...
Yksittäisistä lukioista, oppikouluista tai yhteiskouluista on kirjoitettu runsaasti historiikkeja, mutta kokonaistilastoa tai selvitystä vanhimmista lukioista ei löytynyt. Wikipediasta löytyy luettelo Suomen lukioista, ja sen kautta pääsee tietoon monen lukion perustamisvuodesta, mutta kaikista ei tätä tietoa löydy.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_lukioista
Laulun sanat löytyvät mm. täältä:
https://genius.com/Infernal-burning-up-lyrics
Suomennoksen saat syöttämällä linkin tähän osoitteeseen:
https://translate.google.fi/?hl=fi&sl=en&tl=fi&op=translate
Muistopuheella tarkoitetaan yleensä siunaustilaisuudessa pidettyä puhetta. Tunnettuja ja kuuluisia suomalaisia muistopuheita ei ole juurikaan koottu kirjojen kansiin. Aikaisemmassa vastauksessamme mainitaan eräs englanninkielinen teos, joka sisältää enimmäkseen amerikkalaisten tunnettujen henkilöiden pitämiä puheita, myös merkkihenkilöille pidettyjä muistopuheita. Vastauksessa oli löydetty myös pari verkkosivua joissa on englanninkielisiä hautajais- tai muistopuheita https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-tunnetuista-hautajaispuh…
Muistopuheita on julkaistu, niitä voi tutkia Finna.fi:ssa, haulla Puheet -- muistopuhe saa esiin useamman puheen, jotka on valokuvattu, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&...
Jörgen Petersenin Vanha kirjeenkantaja on julkaistu nuottikokoelmassa Dallape : levysäveliä 67. Sitä on saatavissa muutamien kirjastojen kokoelmista (mm. Lahti, Turku). Viitetiedoista päätellen tässä painoksessa kuitenkin on vain melodianuotti ja soinnut, ei sanoja.
Kappaleen sanat voi kuunnella Youtubesta, josta löytyy vuonna 1972 levytetty humppaversio tästä kappaleesta. Jos sarjassa kuitenkin on käytetty muuta kuin alkuperäistä Lasse Liemolan tekstiä, on paras tiedustella sellaista Yleisradiosta: Ylen yhteydenottosivu.
Antiikkiesineiden arviointi kannattaa jättää asiantuntijoille. Suurimmat huutokauppakamarit arvioivat yleensä tavaroita ilmaiseksi ilman myyntivelvoitetta.
Kumpikohan rakennuksista mahtaa olla kysyjän mielessä? Pitkänsillan eteläpuolella vasemmalla on Unioninkadulla taloyhtiö Bostadsaktiebolaget Unionsgatan 45, ja rannansuuntaisesti Siltavuorenranta 16.
Siltavuorenranta 16 valmistui vuonna 1885. Se oli alunperin Provianttimakasiini (viljamakasiini venäläiselle sotilasväelle), sitten Sota-arkiston käytössä ja sen jälkeen Kansallisarkiston lisätiloina.
Unioninkatu 45 valmistui vuonna 1926. Se tunnettiin myös nimellä Pikku Naantali.
Lähteet:
Ollila, Kaija : Puhvelista Punatulkkuun
[Helsinki] : Helsingin Sanomat, 1977
Helsingin vanhoja kortteleita : [1]
9519133585 kovakantinen
https://www.finna.fi/Record/hkm.C6CB42B9-71B9-401A-8D9D-1A292D9680AF?si…
https://finna....
Hararin englanninkielinen teos NEXUS: A Brief History of Information Networks from the Stone Age to AI julkaistiin 10.9.24. Suomenkielinen Nexus on käännetty tästä englanninkielisestä teoksesta. Samalla viikolla kirja julkaistiin lähes 20 kielellä, ks. maat/kielet alla (kopioitu Hararin Facebook-päivityksestä).Albania – Shtepia Botuese BotartArmenia – NewmagAustralia – Penguin Books AustraliaBrazil – Companhia das LetrasCanada – Penguin Random House CanadaCatalan – Grup 62China – CITIC PressDenmark – Lindhardt og RinghofFinland - Bazar KustannusGermany – Penguin BücherIndia (English) – Penguin IndiaIsrael – כנרת זמורה דבירItaly – BompianiNetherlands – Uitgeverij Thomas RapNew Zealand – @PenguinBooksNewZealandNorway – Cappelen DammPortugal...
Jos varaus on hyllyssä jossain aukiolevassa kirjastossa, saa varauksen lähikirjastoon noin viikon odottelulla. Lauantaisin ja sunnuntaisin sekä arkipyhinä kirjaston kuormat eivät kulje.Jos varattuun aineistoon on jonoa, saattaa odottelu kestää hyvinkin pitkään. Joskus varatun teoksen voi löytää lähikirjaston bestseller hyllystä.Varauksen viipyessä kannattaa kysellä viiveen syytä kirjaston asiakaspalvelusta. Omatoimikirjaston tapauksessa lähimmästä isosta kirjastosta.