Kollega ehdotti Otavan Tyttöjen kirjasto -sarjan kirjoja. Niissä oli ainakin 1960-luvulle asti vihreät selkämykset, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…;Toinen ehdotus on 'Vihreä kirjasto'? Ainakin Fennica-haulla sillä saa näkyviin nuortenkirjoja, joita itsekin luin 60-70 - luvulla, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Sovellus on nimeltään E-kirjasto.Löydät ohjeita sen käyttöön E-kirjaston verkkosivuilta osoitteesta e-kirjasto.fi. Myös oman kirjastosi henkilökunta opastaa E-kirjaston käytössä mielellään.
Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta löytyi kaksiosainen teos vuodelta 1936 ja 1938. Jostakin syystä tekijä on luetteloitu eri tavalla eri osissa.
Raudonikas, W. J.
Naskal’nye izobraženiâ Onežskogo ozera i Belogo morâ = Les gravures rupestres des bords du lac Onéga et de la mer Blanche
Osa: čast’ 1
(Trudy Instituta antropologii, arheologii, ètnografii , Arheologičeskaâ seriâ ; T. 9:1)
Moskva : Izd-vo Akademii nauk SSSR , 1936
Ravdonikas, V. I.
Naskal’nye izobraženiâ Onežskogo ozera i Belogo morâ = Les gravures rupestres des bords du lac Onéga et de la mer Blanche
Osa: čast’ 2
(Trudy Instituta ètnografii , Arheologičeskaâ seriâ ; T. 10:1)
Moskva , 1938
Nämä käsittelevät Karjalan kaliiopiirroksia.
Ruotsin...
Satu on Jacob ja Wilhelm Grimmin ”Avuliaat tontut”, suomentanut Meri Starck ; kuvitus: Solberto /Comicon, Mestarikustannus, 1979. 951-9189-16-5 sid. Sadusta on ilmestynyt myöhemmin muitakin suomennoksia: 1986 Anja Ylösen suomennos ja Lasten keskuksen kustantama ”Suutarin salaperäiset apulaiset”, saksankielinen nimi kuuluu ”Die Wichtelmänner”. 951-626-531-6 sid.1999 ilmestyneessä 3-osaisessa Grimmin sadut, suom. ja toim. Raija Jänicke ja Oili Suominen kyseinen satu löytyy osasta 2 nimellä ”Menninkäiset”, ensimmäinen satu.
Georgie Adamsin kirjassa ”Lastenhuoneen satuhetki” satu on nimeltään ”Tontut ja suutari” ja suomentajana on Kaisa Luntinen.
Kokoelmistamme ja käytettävissä olevista tietokannoista ei valitettavasti ole apua tähän kysymykseen. Suomen sukututkimusseuran sivut osoitteessa http://www.genealogia.fi saattaisivat auttaa sinut oikeille jäljille. Sivuilta löytyy mm. HisKi-tietokanta, jossa voi tehdä hakuja seurakuntien kirkonkirjoista.
Helsingin seudun kirjastot ovat kiinni itsenäisyyspäivänä, kuten aina ennenkin. Järjestelmässämme on tällä hetkellä pieni virhe, joka eräpäivän "hyppäämisen" juhlapäivien yli. Siksi lainaushetkellä kirjan eräpäiväksi voi tulla itsenäisyyspäivä tai juhlapäivä. Eräpäivät siirretään eteenpäin erillisellä ajolla. Itsenäisyyspäivän osalta siirtoajo on tehty ja uusi eräpäivä on 9.12.
Help deskillä tarkoitetaan tukikeskusta tai paikkaa, josta käyttäjät saavat tukea päivittäisiin laitteiston tai ohjelmiston käyttöongelmiin. Tällaista toimintaa hoitaa mm. Sonera. Jos käytössäsi on internet, voit löytää useita vinkkejä osoitteesta www.evreka.fi hakusanalla help desk.
Helsingin kaupunginkirjastossa on teos Tourniaire, Francoise: The art of software support design and operation of support centers and help desks. Upper Daddle River, NJ, Prentice Hall, 1997. Help Desk Institute Nordic on julkaissut kirjan Aale Roos ja Pekka Systä: Help desk - asiakastuen käsikirja.(1998) Help Desk Instituten sivuilla http://www.dpmc.fi/hdi/ julkaistaan aiheeseen liittyviä tiedotteita.
Etsitty J. H. Erkon runo on nimeltään Viinanpolttajan sanat. Se on alun perin julkaistu Erkon kolmannessa Runoelmia-kokoelmassa vuonna 1876.
https://www.finna.fi/Record/doria.10024_100869
Thl:n eli Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen alta löytyvistä linkeistä löytyy ajankohtainen tieto koronaviruksesta, ja myös varmistetut tapaukset. Sivuilta löytyy tietoa myös tautiin kuolleista, mutta ei kuitenkaan päivä- tai kuukausikohtaista.
https://experience.arcgis.com/experience/d40b2aaf08be4b9c8ec38de30b714f26
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta
Kansallisarkistosta kannattaa tiedustella historiallisia oikeusasiakirjoja.
Tietoja arkistoidusta materiaalista löytyy Arkistojen portista, Esim. korkein oikeus, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Korkein_oikeus
hovioikeudet, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Hovioikeudet
tuomiokunnat, kihlakunnanoikeudet, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Tuomiokunnat
raastuvanoikeudet, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Raastuvanoikeudet
Arkistoaineistoa löytyy Kansallisarkistosta joko Helsingistä tai maakunnissa sijaitsevista toimipisteistä, https://arkisto.fi/fi/aineistot/kansallisarkiston-aineistot.
Asiakirjoja saa luettavakseen lukusaliin ja osasta materiaalia saa kopioita, tulostehinnasto https://arkisto...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä Kohtaamispaikalla on Vhs-Dvd-laite, millä voi digitoida vanhat Vhs-kasetit Dvd-lavylle. Laitetta ei lainata kotiin. Lisätietoja saa Kohtaamispaikan neuvonnasta, yhteystiedot http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/
Espoon Sellon kirjastossa on myös vastaava laite käytettävissä, lisätietoa http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;132958
HelMet-tietokannasta löytyy seuraava lista englantilais-suomalaisista lääketieteen sanakirjoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssanakirjat+l%C3%A4%C3%A4ket…
Hei!
Mendelweb.org (http://www.mendelweb.org/home.html) on varmaankin jo tuttu sivusto? Tein haun myös tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta Melindaan, josta löytyi esimerkiksi seuraava teos: Bateson, William: Mendel's principles of heredity: a defence. / By W. Bateson with a translation of Mendel's original papers on hybridisation (Cambridge University Press, 1902). Kirja on saatavana Varastokirjastossa, josta kaukolainaaminen on maksutonta. Tämä teos toki saattoikin jo olla graduntekijän tiedossa.
Suosittelen kysymään lisäapuja yliopiston kirjastosta, jos edellisistä lähteistä ei löydy etsimäänne. Jyväskylän yliopiston kirjaston tietopalvelun sähköpostiosoite on jykneuvonta(at)library.jyu.fi. Heille voi myös varata tiedonhaun...
