Journalisti on tilattu Pasilan ja Richardinkadun kirjastoihin, säilytystiedot:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1043665?lang=fin
Journaisti-lehti muissa pääkaupungiseudun kirjastoissa:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/QGBNH8CF633LEAQPMX5E18V5N22EE5I3L…
Journalisti - Suomen Journalistiliiton ammattilehti - on luettavissa vapaasti myös verkossa, myös näköislehtinä vuosina 2014 ja 2015. Lehden arkisto löytyy vuodesta 2008 lähtien.
http://www.journalisti.fi/arkisto/
Kysymäsi kirja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Voit itse tehdä haun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/)ja soittaa sellaiseen kirjastoon, jossa kirja näyttää olevan paikalla ja pyytää lähettämään sen nimelläsi haluamaasi lähikirjastoon.
Lähikuva-lehti tulee Helsingin kaupunginkirjastossa Itäkeskuksen kirjastoon. Siellä säilytetään lehteä kuitenkin vain kuluva ja viisi edellistä vuotta, eli vuoden 1995 lehtiä kaupunginkirjastossa ei enää ole. Lehti löytyy kuitenkin seuraavista kirjastoista: Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto, Helsingin yliopiston pääkirjasto ja Helsingin yliopiston valtiotieteelisen tiedekunnan kirjasto.
Vainikkalaan liittyvää tietoa löytyy ainakin seuraavista historiakirjoista:
Vainikkalan kylätoimikunnan julkaisema "Vainikkalan historiikki" vuodelta 1991.
Lappeen kihlakunnan historia 1 (1620-luvulle).
Lappeen kihlakunnan historia 2 (1620-luvulta 1860-luvulle).
Murto: Lappeen pitäjän historia (vuodesta 1784 alkaen).
Nimellä varustettu keskustelupuheenvuoro nauttii tekijänoikeuden suojaa, jos se on riittävän omaperäinen. Myös nimimerkillä kirjoitettu saa teoriassa suojaa, mutta käytännössä voi olla vaikea todentaa, kenelle tämä oikeus kuuluu. Mahdotonta se ei kuitenkaan välttämättä ole.
Toisen tekstiä ei ilman lupaa saa käyttää näyttelyssä tai julisteessa, ellei kyseessä ole aito sitaatti. Sellaisesta voisi olla kysymys, jos kirjanäyttelyssä on jokin esittelyteksti, johon on otettu keskustelupuheenvuoroista sitaatteja. Tällöinkin edellytyksenä on, että lainaukset sijoitetaan jonkin oman tekstin osaksi. Pelkistä sitaateista koottu kokonaisuus ei täytä sitaattipykälän 22 ehtoja.
Ainakin anonyymejä tekstejä voi käytännössä käyttää melko huolettomasti,...
Pääkirjaston ala-aulassa on maksullinen näyttelytila, mutta ilmeisesti haluatte kuitenkin maksuttoman tilan. Lasten- ja nuortenosastolla on mahdollista järjestää pienimuotoisia näyttelyitä lasten töistä. Tilan annamme maksutta, mutta edellytämme, että näyttelyn pitäjä ottaa huomioon tilan asettamat rajoitukset. Kuopion kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta kuopio.finna.fi .
Kirjastoalan tutkimuksissa on viime vuosina pyritty tarkastelemaan toimintoja asiakkaan näkökulmasta. Asiakastyytyväisyystutkimuksia on tehty useita, mutta on vaikeampaa löytää markkinointihenkisiä, organisaatiolähtöisiä tutkimuksia.
LINDASTA (http://finna.fi) löytyy useita tietopalvelun kehittämistä koskevia viitteitä, esim. Valtioneuvoston tietopalvelun kehittämisen loppuraportti. LISASTA (Library and Information Science Abstracts) voi hakea kirjastoalan viitteitä. LISAa voi käyttää esim. Helsingin yliopiston kirjastossa.
Teknillisen korkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen informaattikkokurssilaisten opinnäytetyöt löytyvät FENNICASTA (http://finna.fi). Valitaan komentohaku ja kirjoitetaan hakukenttään: erikoistyö AND teknillinen AND...
Edit Reinilän (myöhemmin Reinilä-Hellman), Sofie Caloniuksen ja Valma Krankin (myöhemmin Krank-Heikinheimo) Kotiruoka : keittokirja kotia ja koulua varten, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1908, julkaistiin ensimmäisen kerran ruotsiksi vuonna 1909 nimellä Kokbok för hem och skola. 30-luvulle tultaessa ruotsinkielisestä laitoksesta oli julkaistu 6 painosta (7. painos ilmestyi vuonna 1935). Kaikkiaan Reinilä-Hellmanin ja kumppanien alkuperäiseen teokseen perustuvasta Kokbokista otettiin 11 painosta, joista viimeinen ilmestyi 1952. Vuonna 1960 julkaistu 12. painos oli toteutettu kokonaan uusin tekijävoimin.
Alkuperäistä Kokbok för hem och skola -kirjaa on saatavilla kaukolainaksi esimerkiksi ...
Kirja "Papalagit : samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa" (Otava, 1981) sopii kuvaukseen. Kirjan esipuheen mukaan Tuiavii ei tarkoittanut puheitaan julkaistaviksi. Hän luonnosteli muistiinpanonsa alkuasukaskielellä omille maanmiehilleen. Erich Scheurmann sai haltuunsa Tuiaviin muistiinpanot ja käänsi ne saksaksi. Saksankielinen alkuteos on nimeltään "Der Papalagi" (1920). Suomentaja on M. Leikola. Papalagi tarkoittaa valkoihoista tai muukalaista.
Molemmat nuotit löytyvät Taideyliopiston kirjastosta, Töölön kampukselta. Taideyliopiston kirjasto on kaikille avoin. Kysymiäsi nuotteja ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Taideyliopiston kirjaston sivut: lib.uniarts.fi/Linkit nuotteihin Arsca-verkkokirjastossa: Viisi kansanlaulua ja Syyspäiviä.
Jos sinulle riittävät kaupunginkirjaston kokoelmat, voisit tehdä aineistotietokannassamme Plussassa (www.lib.hel.fi/plussa/) seuraavanlaisen haun. Vaihda haettavaan kenttään nimekkeen sijasta asiasana, ja kirjoita hakutermeiksi musiikki ja estetiikka. Voit hakea myös luokalla 781, joka on mm. musiikin estetiikan ja filosofian luokka. Ota uudelleen yhteys, mikäli haluat näiden lisäksi esim. artikkelitietoja!
Kirjastoista ei löydy aiheeseen liittyviä vhs- tai dvd-videoita. Opetushallituksen sivuilla esitellään aihetta jonkin verran sivuavaa videota: Joka mokaa, ottaa vastuun, http://verkkokauppa.oph.fi/9789521339561 .
YLE:n Opettaja-tv:n ohjelmia voi katsoa suoraan netistä. Olisiko siellä aggressiivisen oppilaan rauhoittamiseen ja opettajan itsehillintään liittyvvä materiaalia? Ks. http://opettajatv.yle.fi/tvohjelmat_lista .
HelMet-kirjastoissa perittävät maksut löytyvät HelMet-verkkokirjaston ( www.helmet.fi ) kohdasta Ohjeita -> Maksut. Varausmaksusta todetaan näin:
varausmaksu 18 vuotta täyttäneeltä asiakkaalta: aikuisten aineisto/varaus: 0,50 e
Varattavan aineiston käyttötarkoitus ei siis vaikuta varausmaksuun, mutta jos olet alle 18-vuotias tai jos varaamasi aineisto on lasten- tai nuortenosastolta, varaus on maksuton.
Kyseessä on virolaisen Katrin Pressin teos Sieniä pataan, pannulle ja purkkiin (Seened potti, pannile ja purki, suom. Sanna Immanen, Otava, 2015).
Teos löytyy kirjastoalueesi kokoelmista.
https://otava.fi/kirjat/sienia-pataan-pannulle-ja-purkkiin/
Emme valitettavasti löytäneet runon tekijää. Tuohon aikaan kansakoulun lukemistoissa julkaistiin paljon runoja, joiden tekijää ei ollut merkitty. Arvelen, että runo on peräisin oppikirjasta tai lukemistosta. Tähän viittaa myös runon kouluelämään liittyvä aihe.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (ISBN 951-0-23323-4)mukaan Peppiina on pidentymä nimestä Peppi. Linkistä http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/3.marraskuu/nayta.php?… löytyy otsikko Ihanelmasta Peppiinaan. Sen alla todetaan Peppiina-nimen edustavan "uutta pirteää nimimuotia".
Sarah Mlynowski on alunperin kanadalainen, syntynyt Montrealissa, mutta asuu nykyään New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Hän on 30-vuotias.
Ensimmäisen romaaninsa Mlynowski julkaisi 24-vuotiaana.
Häneltä on suomennettu tähän mennessä kolme kirjaa: Rintsikoita ja luudanvarsia (2005), Konnia ja kielareita (2006) ja Loitsuja ja lemmenlommoja (2007).
Sarja kertoo noitaperheestä. Kirjassa Loitsuja ja lemmenlommoja siskokset Rachel ja Miri ovat kesäleirillä, jossa he tapaavat koulukaverinsa Rafin sekä tytön nimeltä Liana. Rachel ja Liana eivät tule toimeen keskenään, ja lopussa he selvittelevät välejään tavalla, jossa ei noitavoimia säästellä.
Kirjaesittelyn löydät osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-33344-1
Kansakoulussa toinen kotimainen kieli ei kuulunut pakollisiin oppiaineisiin, jotka löytyvät kansakoululaista 247/1957, https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/247-1957.pdfKieliaine lisättiin peruskoulun pakollisten aineiden joukkoon, kun koulujärjestelmä muutettiin. Kieli voitiin valita kunnassa kahdesta vaihtoehdosta, se oli joko englannin kieli tai toinen kotimainen kieli. Tietoa löytyy Eduskunnan kirjaston tietopaketista Eduskunta tekee päätöksen peruskoulusta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/eduskunta-tekee-paatoksen-peruskoulusta/Sivut/peruskoulun-puitelaki-hyvaksytaan.aspxTässä vielä aiempi vastaus kansakoulun oppiaineista, https://www.kirjastot.fi/kysy/opetettiinko-kansakoulussa...
Tutkimusten mukaan elokuvasisältöjä kopioidaan, levitetään ja katsellaan laittomasti edelleen hyvin paljon. Fyysisten tallenneformaattien, kuten DVD- ja Blu-ray-levyjen, laiton kopiointi ja fyysisten kopioiden myyminen on vähentynyt huomattavasti suoratoistopalveluiden yleistyttyä mutta on edelleen yleistä monissa maissa.Maailmanlaajuisesti eniten elokuvia levitetään laittomasti verkon lataus- tai suoratoistopalveluiden kautta. Arviot puhuvat yli 200 miljardista katselukerrasta vuosittain tai Euroopan Unionin alueella noin 1,1 katselukerrasta kuukaudessa verkonkäyttäjää kohti. Oletettavasti iso osa tästä levitetystä aineistosta on kopioitu fyysisestä mediasta kopiointisuojaukset ohittaen, mutta tästä ei ole tarkkaa tietoa.Lähteet:Film...
