Arvailuksi menee, koska en onnistunut löytämään suoraa vastinetta ilmaukselle "gem markers". Parilta sivustolta löytyi jotakin sinne päin, nimittäin jonkinlaiset kiillekynät: http://www.orientaltrading.com/american-crafts-glitter-gem-marker-set-a… ja toisaalta Gem-merkkiset värit, jotka näyttävät lähinnä väriliiduilta: https://www.google.fi/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Fupload.wikimedia.org%…
Olisikohan kyseinen taiteilija tarkoittanut jonkinlaisia geelikyniä, joita kyllä on saatavilla monista paikoista, esim.:
http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/fi/skk/geelikyn%C3…
Riippuu varmaan paljon värityskirjoissa käytettävästä paperilaadusta, millaiset värit niihin parhaiten soveltuvat. Kovin huokoisesta paperista geeli- ja...
Kansallisbibliografia Fennican mukaan Elsa Beskowin kuvakirjaa Görans bok (1916) ei ole suomennettu.
Lähteet:
https://finna.fi
http://authorscalendar.info/beskow.htm
Valitettavasti en onnistunut löytämään vastausta kysymykseesi.
Asiaa tiedusteltiin raisiolaisilta kirjastonhoitajilta sekä yhtyeen asioista hyvin perillä olevilta tahoilta. Heistä kenelläkään ei ollut tietoa asiasta.
Kävin läpi myös teoksia jotka listaavat suomalaisia sanontoja, loruja ja leikkejä.
Kyseessä saattaa hyvinkin olla sanoittajan oma keksintö.
Googlasin myös ja satuin näkemään Ylen Artikkelin (Miksi aika tuntuu kuluvan nopeammin vanhetessa?, 2015). https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/07/miksi-aika-tuntuu-kuluvan-nopeammin-vanhetessa
Artikkelin teoria on vähän muistoja, vähän kulunutta aikaa. "Vankilassa on sanonta: Päivät pitkiä, vuodet lyhyitä. Kopissa istuvasta vangista toisiaan seuraavat hyvin samankaltaiset päivät tuntuvat helposti pitkiltä. Kuitenkin kun sellissä vietettyä aikaa miettii jälkeenpäin, tuntuu, että vuodet ovat menneet nopeasti.
Kyse on aivoista, niihin tallentuneista muistijäljistä. Kun päivät muistuttavat toisiaan, ne sulautuvat helposti yhdeksi muistoksi. Mieli taas mittaa aikaa muistojen määrällä. Vähän muistoja on yhtä kuin vähän kulunutta aikaa...
Netistä löytyy parturi-kampaamo Jannelan nimellä ainakin kaksi mahdollisesti vanhentunutta osoitetta, Kampaamoverkko.fi kertoo osoitteeksi Mannerheimintie 33 ja Yrityshaku.fi Mannerheimintie 92. Google Maps kuvista (linkit kuviin Mannerheimintie 33 ja Mannerheimintie 92) voi nähdä, että molemmat osoitteet sijaitsevat korttelin keskivaiheilla, eivät päädyissä. Google Mapsin kuvat on otettu elokuussa 2024 eikä kummassakaan paikassa näy kyseistä liikettä.Mannerheimintie 53 kyllä on korttelin päädyssä ja osoitteessa sijaitsee ravintola Mexi.
Puhuessaan "raapaisusta unohduksen kasvoihin" Faulkner tarkoitti kirjailijan työtä. Kirjailija haluaa jättää itsestään/elämästään merkin jälkipolville.
"Really the writer doesn't want success. . . . He knows he has a short span of life, that the day will come when he must pass through the wall of oblivion, and he wants to leave a scratch on that wall — Kilroy was here — that someone a hundred, or a thousand years later will see." (William Faulkner)
Kirjailija ei oikeastaan halua menestystä. Hän tietää, että hänen elinaikansa on lyhyt, ja että aika, jolloin hänen täytyy kulkea "unohduksen seinän" läpi, tulee pian. Kirjailija haluaa "raapaista" tätä seinää ja jättää siihen itsestään merkin, jotta joku satojen tai tuhansienkin vuosien...
Näin uusien muotivaatteiden kaavoja ei ole vielä kirjoissa ja yleensäkin kokoelmamme kirjoista löytyy lähinnä historiallisia ja eri aikakausien vaatekaavoja. Kokoelmiimme onkin hankittu erilaisia muotilehtiä, joista osaa voi lukea kirjastoissa
(ja kopioida kaavoja) ja osa on lainattavia.
Lista lehdistä ja osastot, joille niitä on hankittu, löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/leaih.htm#65
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy Josef Manuelia käsittelevää kirjaa. Artikkelitietoja keramiikkataiteilija Josef Manueliin löytyy mm. seuraavista lähteistä: aikakauslehti Muoto (1994, 3; s. 42-43), TS Extra (11.2.1995, s. 6-7).
Lisäksi Turun Sanomien verkkolehdessä on kolme viittausta Josef Manueliin http://arkisto.turunsanomat.fi/?ts=3,0:0:0:0,0:0:0:0:0,0,1:0:0:0:0:0:
Yhdessä artikkelissa mainitaan Josefin Manuelin toiminnasta graafikkona http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2002-12-1…:
Esim. seuraavista teoksista saattaisi olla hyötyä:
Kiiskinen, Kyösti: Rautahevon kyydissä - junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon (Gummerus, 1996)
Silvasti, Eero: Väylät ja valta - liikenteen historiaa, historian liikettä (Atena, 2001)
Tuhat vuotta tiellä, kaksisataa vuotta tielaitosta, osat 1 (tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860) ja 2 (1860-1945) (Tielaitos, 1999)
Tie yhdistää (Tiemuseotoimikunta, 1986)
Vakkilainen, Matti: Vanhoilla valtateillä - kruununteiden ja kansanpolkujen vuosisataisia vaiheita (Scan-Auto, 1982)
Seuraava nuottijulkaisu löytyi Kyyti-tietokannasta:
Guns n' Roses for easy piano, jossa myös etsimäsi Don't cry. (Sanat, kosketinsoitin, sointumerkit. Sovitukset helpposoittoisessa muodossa pianolle)
Uusin tällä nimellä julkaistu kirja on:
Powell, Diane Hennacy
Kuudes aisti : aivojen yliaistilliset mahdollisuudet
Jyväskylä : Atena, 2010
Myös nämä ovat ilmestyneet samalla nimellä:
Meller, Leo: Kuudes aisti
[Helsinki] : Kuva ja sana, 1975
Rokka, Jukka
Kuudes aisti : näkyjen ja ilmestysten maailmaa
Helsinki : Kuva ja sana, 1962
Seinäjoen kirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy Jurvan kotiteollisuuskoulun kudontaohjekansio, jossa on ohjeet ja kudottu malli naisen hamekankaasta.
Raja, Pirkko. Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan naisten kansallispukukankaiden kudontaohjekansio [Jurva] : Jurvan kotiteollisuuskoulu, 1980. Sis.kudontaohjeet kangas- ja lankanäytteineen.
Pohjois-Pohjanmaan vapaussotureista löytyy kirja Pohjois-Pohjanmaan vapaussoturit (Yrjö Ensio, 1997). Suosittelen aluksi tutustumaan siihen. Vapaussotureista on myös elämäkerrastokokoelma Kansallisarkistossa Helsingissä. Se on tarkoitettu mm. sukututkimustarkoituksiin. Löydät lisätietoa siitä alla olevasta linkistä.Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.355658?sid=4711123700Vapaussoturien elämäkerrasto: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/vapaussoturien-el…
Lintu-aiheisia runoja on kirjoitettu paljon ja tälläkin palstalla on vastattu kattavasti esim. varisaiheisiin runoihin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytaisin-varis-aiheisia-runoja?language_content_entity=fi Myös seuraavasta vastauksesta voisi olla apua: https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-runoa-joka-alkaa-kutakuinkin?language_content_entity=fi Kävin vielä läpi hyllyssämme olevia eläinrunoja. Parhaiten kuvausta vastaava voisi olla Kantelettaren runo "Lintuin keräjät", joka löytyy myös Runosto-sivustolta: https://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/lintuin-kerajat/
Erilaisia kirja-arvosteluja on kerätty Makupalat.fi-hakemistoon ja ne löytyvät osoitteesta:
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66720
Vanhassa perukirjassa oleva sana "bördig" voisi olla myös lakitekstiä. Tällöin adjektiivin kantamuoto olisi "börda", ks. SAOB;in verkkoversion etymologinen haku osoitteessa http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Lyhyen tekstinäytteen perusteella ei tietenkään varmasti voi sanoa etteikö "bördig" yhtä hyvin voisi tarkoittaa kahden kantavaa venettä tai etteikö kyseessä olisi veneen rakennustekninen kuvaus. Asiaa kannatta kysellä esim. Ruotsin Sjöhistoriska museetista, osoitteesta www.sjohistoriska.se, tai ruotsinkielisiltä murreasiantuntijoilta Kotimaisten kielten
tutkimuskeskuksesta, osoitteesta www.kotus.fi.
Tässä vielä kollegan lisäys aiheeseen:
Sanakirjoissa selitetään substantiivia -börding. i sammansättningar som tvåbörding, trebörding m.fl...
Kotimaista kaunokirjallisuutta esittelevästä Sanojan aika -tietokannasta löytyi jonkin verran kirjoja, joissa yhdistyy asiasanat "nuoret" ja "musiikki" tai "nuoret" ja "rock":
Maria Hämeen-Anttila: "Nietos. Intro" (Otava, 2007)
Maria Hämeen-Anttila: "Nietos. Riffi" (Otava, 2008)
Eija Laitinen: "Neljän biisin bändi" (WSOY, 2001)
Tuija Lehtinen: "R.I.P." (Otava, 1993)
Leena Lehtolainen: "Kitara on rakkauteni" (Tammi, 1981)
Katariina Romppainen: "Rokkisokki" (Otava, 2008)
Katariina Romppainen: "Sääskentapporock" (Otava, 2006)
Esko-Pekka Tiitinen: "Villapäät" (Tammi, 2008)
Samaa aihepiiriä käsittelee myös ruotsalaisen Mikael Niemen "Populäärimusiikkia Vittulajänkältä" (Like, 2001).
Lähteet:
http://www.sanojenaika.fi/
http://www.helmet.fi/
