Suosittelen, että soitat Myyrmäen kirjastoon sitä mukaa, kun lehdet ovat sieltä noudettavissa ja pyydät, että he lähettävät sinua odottavan aineiston Jätkäsaareen.
Valitattavasti en saanut paikannettua juttua.
Pakkaushävikistä löytyy kyllä paljonkin tietoa esim. muovin kierrätyksestä Martat.fi tai pakkauksen vähentämästä ruokahävikistä pakkaus.com
Vaikka hallit ovat noinkin samanlaiset, ovat arkkitehdit ja rakentajat eri firmoista.
Kuopion uuden uimahallin eli kuntolaakson uimahallin arkkitehti on Arkmill Oy eli Tapio Antikainen ja Esa Viitanen ja rakennusurakoitsijana toimi YIT Suomi Oy. Rakennusfakta.fi
Matinkylän uimahallin arkkitehti on Minkkinen Oy eli Tuulia ja Lasse Minkkinen ja rakennusurakoitsijana toimi Lujatalo Oy Rakennusfakta.fi
Kenties arkkitehdit ottavat mallia toisiltaan ja käyttävät löydettyjä hyviä ideoita hyväkseen?
Tapio Antikainen on myös julkaissut kirjasen Uimahallien suunnittelu.
Kirjastokortti poistetaan rekisteristä jos sitä ei ole käytetty kolmeen vuoteen. Rekisteristä poistettua kirjastokorttia ei voi aktivoida uudelleen. Uuden kirjastokortin saa mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteen ja esittämällä voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen.
Tarkemmat tiedot löytyvät Helmet-kirjaston nettisivuilta
https://helmet.finna.fi/Content/kirjastokortti-ja-lainaaminen.
Ikävä kyllä tätä sanontaa ei löytynyt kirjaston hakuteoksista. Myöskään Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajaverkostomme ei tunnistanut tätä sanontaa.Osaisiko joku palstan lukijoista auttaa?
Esterin on ajateltu syntyneen joko persian kielen 'tähteä' tarkoittavasta sanasta satarah tai heprean 'myrttiä' tarkoittavasta sanasta, jonka persialainen vastine on ester. Latinankielisestä verbistä amare muodostetun Amandan on tulkittu tarkoittavan 'rakastettavaa' ja 'ystävällistä'.Lähteet: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kysymyksestäsi ei oikein käy ilmi, millaisia kirjoja etsit. Suomenkielisiä kirjoja aiheesta "neulat" ei erikseen löydy, mutta jotakin tietoa saattaisi löytyä selaamalla eri alojen teoksia läpi (tietokannoista ei tässä ole apua, vaan kirjoihin pitäisi tutustua yksityiskohtaisemmin). Esimerkiksi kansatieteen luokasta löytyy erilaisia perinteisiä ammatteja ja käden taitoja esitteleviä kirjoja, joista jossakin saattaisi ehkä olla mainintoja perinteisistä äimä-tyyppisistä neuloista; käsityökirjoista saattaa löytyä mainintoja siitä, millaisia neuloja minkäkinlaisissa käsitöissä käytetään, akupunktiota käsittelevissä kirjoissa saatetaan kertoa siihen käytettävistä neuloista, arkeologian kirjoissa voi olla tietoa muinaislöydöissä olleista...
Tässä muutamia ehdotuksia:
Mirja Mäkelä on julkaissut tänä vuonna Runoisa nimisen albumin. Mäkelän aiempi levy ilmestyi vuonna 2003. Runoisa levy on "luokiteltu" HelMet-verkkokirjastossa jazz-levyksi, mutta toisaalla sen mainitaan olevan genreltään Folk/World.
http://meteli.net/levy/13175
Tiina Kallionpään esikoislevy Lady Day.
http://www.tiinakallionpaa.com/page6.php
Molemmat levyt ovat lainattavissa HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search*fin?/Xjazz+suomi&searchscope=3&m=&l=&b=&SOR…
Kuvataiteilijamatrikkelista löytyy vain Veikko Lehtovaara. Hänen CV:nsä löytyy matrikkelista. Kuvaston taiteilijaluettelosta löytyy Ansku Lehtovaara. Suomalaisen kuvataiteen bibliografiassa ei mainita muita kuin Veikko Lehtovaara.
Hei,Kyseessä on todennäköisesti Farley Mowatin teos Never Cry Wolf (1963). Kirjasta on olemassa myös suomenkielinen käännös Älä hukkaa hauku (1979), jonka on suomentanut Hannu Sarrala.Teos kertoo kanadalaisesta biologista Farley Mowatista, joka lähetetään 1940-luvulla Kanadan erämaahan tutkimaan karibulaumojen vähenemisen syitä. Epäilykset kohdistuvat susien lisääntymiseen. Mowat viettää useita kuukausia susien elinalueella ja seuraa niiden käyttäytymistä lähietäisyydeltä. Tutkimustensa aikana hän huomaa, että monet susiin liittyvät uskomukset eivät pidäkään paikkaansa.Kirja kuvaa humoristiseen sävyyn Mowatin kokemuksia susien parissa.
Tiekkökirjastojen aineistotietokannassa http://www.tiekko.fi/ on mm. seuraavat teokset:
- Cederberg, Aki: Pyhiinvaellus : matkalla Intiassa ja Nepalissa, 2013
- Ujala, Heimo: Nepal, uljas vuoristomaa, 2009
- Tähtinen, Tero: Katmandun unet, 2011
Suomen suurlähetystön sivusto Nepalista http://www.finland.org.np/public/default.aspx?nodeid=35110&contentlan=1…
Englanninkielistä tietoa https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/np.html .
Ainakaan kansallisbibliografia Viola ei tunne täsmälleen tämän nimistä laulua, joten todennäköisesti asiakas muistaa hiukan väärin tai se mitä muistetaan, on esimerkiksi kertosäkeestä. Itse olen aika varma siitä, ettei etsityn kappaleen nimi ole tämä haettu värssy. Muuten se löytyisi Violasta.
Jos asiakkaalle ei ole mitään lisätietoja, kuten esimerkiksi laulun esittäjän nimeä tai muuta vastaavaa, ollaan sen varassa, että joku tunnistaa tällaisen kertosäkeen. Pelle Miljoonan levyllä Viimeinen syksy on kappale "Elä, kun olet vielä nuori", joka muistuttaa aika paljon etsittyä fraasia. Sitä lähemmäs en itse onnistunut pääsemään. Toivottavasti joku muu onnistuu.
Heikki Poroila
1. Venäjänkieliset kaunokirjallisuuden (ja aineiston yleensä) saat helpoiten esiin käyttämällä Helmet-haun tarkennettua hakua.
Vaihda hakurajoittimeksi Aihe ja kirjoita hakukenttään kaunokirjallisuus (tai *, jos haet jotain muuta)
Valitse Aineistoksi kirja, Kokoelmaksi aikuisten kokoelma ja Kieleksi venäjä.
Hakutulokseen voi tehdä vielä rajauksia tai järjestää sitä.
Vuosi järjestää uusimmat ensin ja nimi järjestää tuloksen aakkosjärjestykseen.
2. Samaa kirjaa eri kielillä hakisin hieman toisin.
Valitsisin ensin tekijän ja hakisin tarkennetussa haussa hänen nimellään rajaamatta muuta kuin aineiston ja kokoelman.
Hakutuloksesta näkee melko helposti, onko tekijän teoksia venäjäksi, suomeksi tai englanniksi.
Hieman hidasta mutta aika toimivaa...
Kirjan "Varokaa merivettä" on kirjoittanut William Brinkley (1917-1993). Hakuteos (Contemporary Authors CD) tietää kertoa, että Brinkley kirjoitti kirjoja merestä ja laivastosta ja että "Varokaa merivettä", joka ilmestyi 1956, oli hänen suosituin kirjansa. Valitettavasti Brinkleyn kirjoista on suomennettu vain kaksi. Toinen on juuri "Varokaa merivettä" ja toinen "Yhtä vaille sata". "Varokaa merivettä" on Helsingin pääkirjastolla (puh. 310 85 001) ja "Yhtä vaille sata" Oulunkylän kirjastolla. (puh. 310 85 064). Ainakin tällä hetkellä molemmat kirjat ovat vapaana, joten halutessasi voit soittaa ja tilata ne lähikirjastoosi.
Arabian Heljä -kirjan sivulla 28 on maininta: ”Suomeen palattuaan Heljä teki keramiikkataulun Karjalassa ottamansa valokuvan perusteella. Kuvassa on kaksi puutaloa Mäkriänjoen varrella. Työ julkaistiin Heljän äidin elämästä kertovassa kirjassa Korkealla päällä pilvien puutarha sininen” (Otava 1999).
Pienen kulkijan sairauskirja / Stiina Kiiveri ; kuvat: Stiina Kiiveri ja Mio Määttä ja muita. Pieni Karhu | [2016] kertoo pitkäaikaussairauksista lapsille ja on varmaankin suositeltava teos. Myös tällainen yleisteokseksi luonnehdittava on Voihan vammainen : lasten kuvasanakirja vammaisuudesta / kirjoittaneet Heini Saraste, Kalle Könkkölä ; kuvittanut Väinö Heinonen. 2017.
Suomen lastenkirjainsitituutti on koonnut listan kirjoista, joissa käsitellään pitkäaikaussairauksia tai vammaisuutta. Poimin tähän muutaman, mutta koko kirjakori on luettavissa pdf:ssä, https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2019/04/Kirja… Näistä alla olevista on kuvaus tuossa pdf:ssä.
Tuula Kallioniemen Neljä...
Alajärven kirjasto on yksi Eepos-kirjastoista. Eepos-kirjastojen säännöissä sanotaan näin:
"Myöhästymismaksua kertyy kahden päivän jälkeen kaikilta eräpäivän jälkeen tulevilta kalenteripäiviltä enimmäismäärään saakka. Maksujen enimmäismäärä on kolme euroa per laina.
Lasten- ja nuortenosastojen aineistoista ei peritä myöhästymismaksuja, paitsi DVD- ja blu-ray-levyistä sekä konsolipeleistä."
https://eepos.finna.fi/themes/custom/files/Eepos-kirjastojen_maksut.pdf
Palauta kirja heti kun voit. Jos maksua ehtii tulla, se ei onneksi ole kovin suuri: 10 senttiä päivältä. Voit myös uusia lainasi verkkokirjaston Lainat-välilehdellä. Lisää tietoa Eepoksen sivuilta:
https://eepos.finna.fi/Content/asiakkaana
