Esimerkiksi:
Omppukokoelman kuvakirjoja:
- Dunbar: Pingviini
- Kaunis Helmi
- Missä Totti on?
- Inkpen: Saparo on pulassa
- Király: Lunta sataa, Lupo!
- Mickwitz: Hei
- Kallioniemi: Bambi
Selkosatuja:
- Kolmiosainen Satuklassikot -sarja, jossa perinteisiä satuja.
- Simola: Miten joutsen sai mustat jalat?
Leimaverolaki 665/1943 löytyy Finlexistä kokotekstinä http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1943/19430662
Lain mukaan oikeuden tuomiosta maksettiin leimaveroa 40 mk/sivu ja lisäleima 700 mk. Avioerohan tuli voimaan tuomioistuimen päätöksellä.
Valitettavasti ei ainakaan helpolla tuollaista versiota löytynyt, vaikka on toki mahdollista ja luultavaakin, että joku on sen Italiassakin levyttänyt. Nettihakuja varten pitäisi vaan tietää, millä nimellä laulu Italiassa ehkä tunnetaan (meillä nimeksi on tullut "Isä ja lapsi", mitä ei välttämättä alkuperäisestä otsikosta arvaisi). Yritin itse erilaisilla bambino/bambina-yhdistelmillä, mutta ei löytynyt. Ainakaan nimellä "Piccolo bambino" ei käännöstä näköjään ole tehty.
Heikki Poroila
Helmet-kirjastojen kokoelmissa ei ole äänilehtiä, mutta Näkövammaisten keskusliiton palveluiden avulla äänilehtien kuuntelu onnistuu.
Hyvään alkuun pääsee osoitteessa: http://www.nkl.fi/fi/etusivu/palvelut_nakovammaisille/lukeminen
Sieltä löytyy myös lisätietoa valtion erikoiskirjasto Celiasta, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa. Celia tarjoaa kauno- ja tietokirjallisuutta ja oppikirjoja ääni-, piste- ja elektronisina kirjoina kaikille, joille painetun kirjan lukeminen on vaikeaa.
Finna-haulla löysin kaksi valokuvaa Oulun Sepänkadulta. Linkki Finnaan Oululaisia kuvia voisi kysellä Kalevan arkistosta Linkki arkistoon tai Pohjois pohjanmaan museosta. Linkki sivulle
Vaikuttaa siltä, että sotalasten saattajista on jäänyt valitettavan vähän toivomasi kaltaista yksityiskohtaista tietoa. Yleisiä teoksia sotalapsista, muisteluteoksia, tutkimuksia ynnä muita on runsaastikin, mutta niistä ei liene apua yksittäisen henkilön tietojen löytämisessä.Asiaa voisi yrittää tiedustella Kansallisarkiston Lastensiirtokomitean arkistosta, jonka keskeisintä aineistoa ovat lapsista kerätyt kantakortistot. Arkiston sivulla kerrotaan, että se "sisältää myös matka- ja passilistoja, meno- ja paluuluetteloita, lastensiirtokomitean pöytäkirjoja sekä saapuneita asiakirjoja kuten anomuksia ja kirjeitä. Lastensiirtokomitean arkistoon kuuluvat myös Kotkan, Kuopion, Tornion, Turun ja Viipurin alatoimistojen arkistot. Suurinta osaa...
Eira Pättikankaalta on viimeksi julkaistu teos Talvella päivät ovat pitkiä (2021).https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2757552?sid=5130717309https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175923980220
Mekään emme valitettavasti onnistuneet löytämään runosäkeiden alkuperää tai tekijää. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Värillisiä(kin) piilolaseja saa, mutta hajataittoa ne eivät korjaa. Opitikkoliike Näkökenttä kertoo sivuillaan http://www.nakokentta.fi/piilo5.html
seuraavaa: "Hajataitteisiin silmiin ei aina tavallisilla linsseillä saada riittävän hyvää korjausta. Tällöin voidaan kovien linssien lisäksi kokeilla
ns. toorista linssiä, joka korjaa myös tämän kaltaista taittovirhettä."
Valitettavasti sivuilla ei kerrota, mitä tällaiset tooriset linssit maksavat.
Tarkemman vastauksen antaa sinulle silmälääkäri tai optikko, joista edellinen tekee perusteellisen näön määrityksen eli diagnoosin ja jälkimmäinen osaa kertoa parhaiten, millaisia erilaisia linssejä hän pystyy Sinulle toimittamaan.
Suosittelen kääntymistä kotipaikkakuntasi asiantuntijan, esim....
Nils Ferliniltä on suomennettu kolmiosainen teos Riemunkirjavin lyhdyin - Keisarin papukaija - Oravanpyörästäni. Ensimmäiseen osaan sisältyy runo Hiljaa nukkuvat nyt. Suomen kansallisbibliografian mukaan muita suomennoksia ei ole.
Alkujaan Raimo Piipposen esittämä Kohtalon hetki on julkaistu nuottikokoelmassa Meidän musiikkimme 14 (1981). Mutta helpoiten sävelmä löytyy Oulun kaupunginkirjaston e-kokoelmasta Veikko Juntusen nuotit. Laulun on säveltänyt Veikko Juntunen ja sanoittanut Emil Jansson.
Linkki luettelokorttiin, josta pääsee itse nuottiin (pdf).
E-kokoelman nuotteja saa käyttää omaan yksityiseen tarkoitukseen.
Kate Williamin teos No Place to Hide on ilmestynyt vuonna 1988. Se on Sweet Valley High –trillerisarjan kolmas osa, jonka Johanna Henrikson on suomentanut vuonna 2001 nimellä Talo jyrkänteellä. Kirjan copyright on sekä kirjailijalla että sarjan luojalla Francine Pascalilla.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot vuodelta 2014 eivät vielä ole valmistuneet, joten nyt ovat käytettävissä vuoden 2013 tilastot.
Vuonna 2013 eniten lainoja asukaslukuun suhteutettuna oli Ranualla: 26,6 lainausta/asukasluku.
Koko maan keskiarvo samana vuonna oli 17,2 lainausta/asukasluku.
Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen eli Helmet-kirjastojen kokoelmissa on paljon nuotteja, joten kannattanee aloittaa haku siitä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli et löydä etsimääsi Helmet-kirjastoista, suosittelen etsimään aineistoa Sibelius-Akatemian kirjaston kokoelmista. Aineistoa voi hakea taideyliopiston kirjaston kokoelmatietokannasta.
https://finna.fi
https://uniarts.finna.fi/?lng=fi
Myös Helsingin Konservatorion kirjasto on yleisessä käytössä, mutta tällä hetkellä kirjasto on suljettu kesäloman ajan.
https://www.konservatorio.fi/palvelut/kirjasto/
Jos lähetät palveluumme tiedot siitä, mitä nuottia etsit, voimme selvittää, löytyykö nuotti pääkaupunkiseudulta.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista lorua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Onko sinulla ollut asioidessasi henkilöllisyystodistus uudella nimellä?
Jos ei niin sellainen tarvitaan, ennenkuin nimi voidaan vaihtaa.
Nimenvaihtoprosessissa saat myös uuden kortin, joka sinun on allekirjoitettava uudella nimellä. Jos näin on toimittu, ja rekisterissä on vanha nimi, on virhe meidän.
Jos ei, olisi sinun käytävä kirjastossa uudelleen.
Teoksesta ei ole vielä viety HelMet-kirjastojen järjestelmään yhtään nidettä, joten varausta ei ihan vielä pysty tekemään. Järjestelmä vaatii, että ainakin yksi kappale kirjaa on saatu sinne ennen kuin varaaminen onnistuu. Kappaleita on luultavasti tulossa lainattaviksi ihan pian, sillä HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmä kertoo, että kirjoja on saapunut tukkutoimittajalta. Kirjat täytyy kuitenkin vielä laittaa lainausvalmiiksi ja viedä rekisteriin ennen kuin ne voidaan laittaa lainattaviksi.
Kannattaa seurata osoitteessa http://www.helmet.fi, milloin ensimmäinen kappale teosta ilmestyy järjestelmään. Sen jälkeen varauksen voi tehdä.
Suomen kirjastojen yhteystietoja löytyy helpoiten Kirjastot.fi -sivustolta. Sivustolla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/ on listattu linkit Suomen yleisten kirjastojen kotisivuille. Sivustolla on myös linkit tieteellisten ja erikoiskirjastojen sivuille.