Onko sinulla käytössäsi Firefox -selain? Firefox -selaimella on ilmennyt satunnaisia ongelmia varausta tehdessä, ongelma on tiedossa ja sitä selvitellään. Firefoxia käytettäessä kannattaakin ensin kirjautua omiin tietoihin ja tehdä varaus sen jälkeen. Voit myös kokeilla jotain muuta selainta.
Elokuvan valaisusta ja valaisijan työstä löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista: Aaltonen, Jouko: Seikkailu todellisuuteen; Bernstein, Steven: The technique of film production; Pirilä, Kari: Elävä kuva - elävä ääni 1 & 3. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Satakirjastojen Web-Origosta http://www.satakirjastot.fi/. Netistä löytyy Lauri Tammisen opinnäytetyö Kolmipistevalaisija: elokuvavalaisijan monta puolta osoitteessa http://publications.theseus.fi/handle/10024/32388
Tommy Tabermannin runo Palavaan taloon on kokoelmasta Sallittu hedelmä (1994 ja 1998). Runo sisältyy myös teokseen Elämä on kaunis : runoja, säkeitä ja värssyjä muistoksi, kiitokseksi ja omaksi iloksi (toimittaneet Sinikka Pellinen ja Soile Tapola, 1994).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Oskar Riedingin viulukonsertto h-molli op. 35 Izthak Perlmanin ja The Juilliard Orchestran (joht. Lawrence Foster) tulkisemana on kuultavissa äänitteeltä Concertos from my childhood (1999).
https://areena.yle.fi/1-50460798
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Concertos+from+my+childhood&type=AllFields
Näyttää siltä, että levyä ei ole oman kirjastoalueesi kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukolainaan omaan kirjastoosi.
Kouvolan Sanomat löytyvät mikrofilmeinä Kouvolan pääkirjastosta. Näin korona-aikaan asiakkaat kyllä joutuvat käyttämään mikrofilmin lukulaitetta omatoimisesti.
Seura-lehteä näyttäisi löytyvän yliopistojen kirjastoista. Jos tiedät artikkelin, jonka haluat, saat sen kaukopalvelun kautta artikkelikopiona. Saattaa olla ettei kokonaisia lehtiä kaukolainata. Kaukopalvelu on maksullista.
Ainakin säästö- ja osuuskassan kautta sai ostettua vakuutuksia 1960-luvun Jaalassa. (Salminen, Esko: Jaalan historia, 2004.) Eduskunnan kirjastosta löytyy teos: Männistö, Väinö; Karvinen, Ismo: Valkealan-Jaalan vakuutusyhdistys 1878-1978, 1978.
Pierre Lemaitresta ei ole kirjoitettu elämäkertaa suomeksi tai englanniksi. Lemaitre ei juuri anna haastatteluita suomalaisille (tai ilmeisesti muille kuin ranskankielisille) tiedotusvälineille, joten tietoja voi yrittää etsiä googlailemalla kirjailijan nimellä ja englanninkielisillä hakusanoilla kuten biography tai interview. Tietoa yksityiselämästä ei tosin löydy niistäkään englanninkielisistä haastatteluista, joita googlailemalla sai esiin. On myös mahdollista, että kirjailija on itse halunnut pitää yksityiselämänsä poissa haastatteluista ja siksi keskittynyt lähinnä omista kirjoistaan puhumiseen.
Enemmän tietoa voi saada etsimällä ranskankielisiä haastatteluita ja kopioimalla haastattelutekstin Googlen käännöstyökaluun. Aiemmassa...
Pentti Halonen on säveltänyt laulun Sua katson vaan Eino Leinon runoon.
Laulun nuotti sisältyy nuottijulkaisuun Elämän sivutuotteita : Pentti Halosen lauluja (2005). Nuottijulkaisua ei näytä olevan oman kirjastoalueesi kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukolainaan esimerkiksi Varastokirjastosta.
https://finna.fi/Record/vaari.1889996
Finna-hakupalvelusta voit myös tarkistaa, missä muissa Suomen kirjastoissa nuottijulkaisu on lainattavissa.
https://finna.fi/
Leinon runo on kokoelmasta Sata ja yksi laulua (1898). Voit lukea runon esimerkiksi täältä:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100818/Sata_ja_yksi_laulua…
https://www.gutenberg.org/files/14649/14649-8.txt
Kyseessä voisi olla sama runo, josta on kysytty palvelussa aiemminkin. Runo alkaa "Sun on helmet, sun on villas."
Linkki Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aiempaan vastaukseen Olen joskus jossain nähnyt runon, joka alkaa "Sun on helmet, sun on villa... ja on siis runo sekä suomeksi että englanniksi. Muistan, että se oli jonkin verran… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Vastauksessa mainitussa Pekka Lounelan kirjassa on myös runon kirjoittajan tekemä suomennos runosta. Linkki kirjan tietoihin Keski-kirjastossa Rautainen nuoruus : välikysyjien kronikka | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Useitakin James Bond -elokuvia on vuosien varrella jäänyt tekemättä. Myös Daniel Craigin tähdittämä viimeisin Bond-elokuva No Time To Die (2021) viivästyi ensin taiteellisten erimielisyyksien ja sitten koronapandemian vuoksi. Alla olevista linkeistä löytyy lisää tietoa vuosien saatossa suunnitteilla olleista ja filmaamatta jääneistä James Bond -elokuvista: https://muropaketti.com/elokuvat/elokuvauutiset/tiesitko-tata-sean-conneryn-james-bond-elokuvista-ei-koskaan-julkaistu-tarinassa-robottihait-kuljettivat-atomipommeja-new-yorkin-viemareissa/https://www.digitalspy.com/movies/a37688094/james-bond-movies-cancelled-unmade/https://screenrant.com/every-unmade-james-bond-movie-and-why-they-didnt-happen/https://www.esquireme.com/...
Oliotietokannoista kertovia teoksia löytynee parhaiten tieteellisistä kirjastoista. Tutkimusaiheen tarkempi rajaaminen on myös välttämätöntä, muuten hakutulos ei ole kovin relevantti.
Aloita työn ja tiedonhaun rajaus esim. selaamalla mitä hakusanoilla "object-oriented databases" löytyy Teknillisen korkeakoulun TEEMU-tietokannasta, osoite on lib.tkk.fi tai Tampereen teknillisen yliopiston Nelliportaalista, osoitteesta www.nelliportaali.fi. Kokeile myös www.worldcat.org -tietokantaa.
Valitettavasti kirjaston koneilla ei pysty tekemään kyseistä toimenpidettä. Tähän toimenpiteeseen tarvitaan tiedostojenpalautukseen tarkoitettua ohjelmistoa, jota Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla ei ole.
Ilmaisia versioita löytyy kyllä internetistä, kuten esim. PC Inspectorin Smart Recovery ( http://www.pcinspector.de/Sites/smart_recovery/info.htm?language=1 ), joka ei välttämättä ole yhtä hyvä kuin kaupalliset versiot, mutta kotikäytössä kelvannee.
Kouvolan kirjastoissa ei ole Microsoft Office Project -käyttöohjekirjaa. Netissä on kuitenkin luettavissa täman ohjelman ohjeet http://office.microsoft.com/fi-fi/project-help/
Tässä linkkejä muutamiin verkkokauppoihin, jotka myyvät erilaisia vaahteroita ja tammia. Kaupat näyttävät olevan monipuolisia puutarha-alan yrityksiä, joista saa paljon muutakin kuin vaahteroita ja tammia.
- http://www.naturehills.com/trees/maple-trees
- http://www.arborday.org/shopping/trees/trees.cfm
- http://www.tytyga.com/Maple-Trees-s/1899.htm
- http://www.brighterblooms.com/product/scarlet-red-maple-tree.html
Internetistä voitte hakea tietoa korkolainsäädännöstä Oikeusministeriön kotisivuilta osoitteesta http//finlex.om.fi Samasta osoitteesta saa myös tietoa aikaisemmista oikeuspäätöksistä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kirja: Wilhelmsson: Korkolaki ja viivästyskorko vuodelta 1984, tiedustelut pääkirjasto Pasila 310 85331. Kirjastoissa on käytettävissä lehtiartikkeleista Aleksi-lehtitietokanta, joista voisi myös löytyä asiaan liittyvää tietoa.
Kyseessä on varmaankin englantilaisen Virginia Vailin Eläinlääkärin talossa -sarjaan (Animal Inn) kuuluva teos. Sarja ilmestyi suomeksi 1990-luvun alkupuolella ja siihen kuuluu viisi osaa.
1. Koti täynnä eläimiä
2. Aika parantaa haavat
3. Vintiöt valloillaan
4. Lemmikkikissa
5. Lemmikki hyvään kotiin
Voit lukea teosten kuvaukset Kirjasammosta alla olevasta linkistä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/el%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rin%20talossa
Pääkaupunkiseudulla kirjat ovat tilattavissa lainaan Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1563395__Sel%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rin%20talossa__P0%2C4__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt#resultRecord-b1563395
Sukunimi Helkamaa lienee samaa perua kuin muut Helka-alkuiset sukunimet. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että Helkala saattaa pohjautua skandinaaviseen naisennimeen Helga tai merkitykseen, jonka pohjana ovat helatorstain tai helluntain aikoihin poltetut helkatulet. Pohjimmiltaan molemmat ovat peräisin muinaisista skandinaavisista kielistä.
Kyseessä voisi hyvin olla Myyttihovi, viisiosainen lasten fantasiasarja, jonka on kirjoittanut Brandon Mull. Ensimmäinen osa on myös nimeltään Myyttihovi. Kirja vastaa muuten kuvaustasi, mutta kastehelmien tms. sivelyn sijaan lasten oli juotava tietynlaista maitoa nähdäkseen taikaolennot.
Lassi on Lauri-nimen hellittelymuoto. Lauri taas on peräisin latinalaisesta nimestä Laurentius, "laakerinlehdillä seppelöity". Pyhän Laurentiuksen mukaan on nimetty Suomessakin monia keskiaikaisia kirkkoja.
Markus on johdettu latinalaisesta Marcus-nimestä, joka on johdettu sodanjumala Marsin nimestä, "Mars-jumalalle pyhitetty".
Lähde: Kustaa Vilkona: Etunimet, 1993.
Hakemanne teos on varmaankin Claes Bergelin "Freddy", jonka suomenkielinen versio ilmestyi WSOY:n kustantamana 1962. Voitte kaukolainata kirjan lähikirjastonne kautta, sillä teoksesta on tietokantojemme mukaan niteitä ainakin Lappeenrannan maakuntakirjastossa ja Varastokirjastossa Kuopiossa. Kaukopalvelun säännöt ovat sivulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu
Kansalliskirjaston kokoelmista kirja löytyy myöskin, mutta sieltä kirjaa ei saa lainata kotiinsa.