Runoa menneestä tulevaan en löytänyt, mutta mielestäni hauskan runon tulevaisuudesta, jossa mennyt jätetään taakse, löytyy Jyrki Heikkisen kokoelmasta U pui uje mui, 2002. Runossa täytetään 40 vuotta, mutta sen voi vaihtaa omaan ikäään.
Hei!
Löytyy useita vaihtoehtoja:
Nightingale, Rita: Elinkautinen vapaus. Kyseessä on elämäkerta. Ja tapahtuu Thaimaassa.
Backman, Eeva: Kahdesti armahdettu: "Huume-Eeva" kertoo. Tämäkin on elämäkerta ja tapahtuu Thaimassa (Bangkok).
Myös Sinclair, Marti: Saat unohtaa eilisen. Todellisuuspohjainen romaani, mutta tämä on Libanonissa.
Näissä kahdessa opinnäytetyössä on käytetty "pyhä minimalismi" -vastinetta.
https://www.theseus.fi/handle/10024/130526
https://www.theseus.fi/handle/10024/149514
Entisaikaan lapset pyritiin kastamaan jo ensimmäisen viikon aikana, n. 1-3 päivää syntymän jälkeen. Mutta 1800-luvun loppupuolella aika piteni muutamaan viikkoon. Aikavälin piteneminen johtui vastasyntyneen lapsen terveydellisistä syistä. Nykyään lapset kastetaan n. 4-6 viikon vanhoina. Digi- ja väestötietovirastoon tieto nimestä on toimitettava 3 kuukauden kuluessa.
Mitään selvää selitystä en löytänyt nykypäivän suomalaiselle nimenantoperinteelle. Mutta voisi päätellä, että perinne juontaa juurensa 1800-luvulta ja sitä varhaisemmilta ajoilta. Nimen ilmoittaminen ja kaste liittyivät silloin tiiviisti yhteen ja tämä yhteys on säilynyt näihin päiviin saakka.
Lähde:
Pentti Lempiäinen: "Ristiäiset - valmistamme kastejuhlan" (Kirjapaja,...
Karl Johan Fagerström oli Oulun pormestari vuosina 1788-1799. Tieto löytyy Oulun kaupungin sivulta Oulun pormestarit ja kaupunginjohtajat.
Vaasan osalta löydän tiedon siitä, että hän oli vuosina 1751–99 Vaasan läänin varalääninsihteeri. Tämä tieto on Anders Chydeniuksen kootut teokset -sivustossa Chydeniuksen Fagerstömille lähettämien kirjeiden yhteydessä. Ylioppilasmatrikkelissa 1640-1852 on mainittu Fagerströmin olleen Vaasan pormestari vuodesta v. 1779.
Vaasan pormestareista mainitaan matrikkelissa löytyvän tietoa teoksessa K. Hedman, Borgmästare och rådmän i Wasa 1610–1925. SSV 9 (1925), jota näyttää löytyvät muutamasta kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
Minna Canthin romaania Köyhää kansaa (1886) ei ole käännetty englanniksi.
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta tai Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset - tietokannasta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Hei,
laki Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 ei käytä termiä "määräys" vaan laissa puhutaan "huoltajan tehtävistä", sekä "päätöksistä", Laki määrittelee sen näin:
Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen lapsen henkilökohtaisessa asiassa, hänen tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään hänen on otettava huomioon lapsen mielipide ja toivomukset.
Huoltajan on kerrottava lapselle lasta koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla.
Lähde:
Finlex
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983 - Ajantasainen lainsäädäntö -...
Vuonna 1994 on ilmestynyt teos Pullinen: Laila Pullinen, jossa on Rakel Liehun essee taitelijan teoksista, otteita Pullisen työpäiväkirjasta, laajahko katsaus veistoksiin ja tiivis elämäkerta. Lisäksi Pullisen näkemyksiä on teoksessa Silmän oppivuodet - ajatuksia taiteesta ja taiteen opettamisesta..(1998).
Nämä teokset löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustietoja voi katsoa Plussa-ainestohausta osoitteessa: http://www.libplussa.fi/
Niin kuin kielitoimiston sanakirja sanoo, aihio on "vasta pääpiirteiseen muotoonsa työstetty esine". Avaimen aihiosta tehdään avainjyrsinkoneella avain. Koneeseen asetetaan aihio, mutta siitä poistetaan avain: aihio on jyrsimätön, jyrsinnän jälkeen se on jo avain.
https://www.abloy.fi/Abloy/Abloy.fi%20(OW2)/Tuotteet/Tuotekatalogi/Avainjyrsinkoneet/131010v_6232_EXEC%20manuaali%20FIN.pdf
Schildts & Söderströms -kustantamo on julkaissut Pia Ingströmin teoksen Den mystiska näktergalen (2017). Kustantamolta kerrottiin, että teoksesta ei valitettavasti ole tulossa suomennosta.
Voisikohan kyseessä olla Huojuvat keulat -kokoelman runo Ääni läheltä? Siinä runon minä tilaa "hyvin kaukaisen, hyvin loiton" puhelun "luo Herramme istuimen". Lopussa "soi aivan likeltä ääni: -- Mua liian kaukaa hait".
Matista ja katista laulaa Kipparikvartetti kappaleessa "Matin mambo". Laulu alkaa: "Matti se vain on se pikkuinen Matti". Laulun on säveltänyt Harry Bergström ja sanoittanut Valki (eli Valma Kivitie). Laulussa äiti kirnuaa voita ja Matti syö ruisleipää ja voita.Kipparikvartetti: Matin mambo Yle Areenassa (Kipparikvartetin levyt 1953-1955, jakso 1):https://areena.yle.fi/podcastit/1-68241240
Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html ei löytynyt kirjallisuutta Kainuun nuorison huumeiden käytöstä.
Vastaava aineistohakumahdollisuus on Kajaanin kaupunginkirjastossa http://kirjasto.kajaani.fi:8001/Intro , josta yhdistämällä asiasanat päihteet, Kainuu tai huumeet, Kainuu löytyi mm. seuraavat teokset
- Rimpelä, Matti: Kouluterveyskysely : nuorten päihdetilanteen kehitys Kainuussa 1996-2000 / 2000
- Päihteet ja nuoret Kainuussa 1996 ja 1998 : kunta- ja koulukohtaiset tulokset taulukkoina: Kouluterveys 2002-ohjelma/Matti Rimpelä...et. al.
Jos haluat tietoa tarkasti paikkakunnittain sinun kannattaisi varmaan ottaa yhteyttä Kajaanin kaupunginkirjastoon. Heillä on siellä Caiania-kokoelma, josta...
Kysymästäsi aiheesta ei ole paljon kirjallisuutta, joitakin teoksia toki löytyy. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on tällä hetkellä kaksi asiaa käsittelevää teosta: Peter Menzelin Man eating bugs ja Jerry Hopkinsin Strange foods. Ne on luokitettu keittokirjaluokkaan 68.25, joten niistä löytyy myös reseptejä. Jatkossa voit hakea tästä aiheesta Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta esim. asiasanoilla ruoka-aineet ja hyönteiset sekä ruokakulttuuri ja alkuperäiskansat, ja tarkistaa, onko aiheesta hankittu lisää materiaalia.
Myös retkeilyoppaista löytyy tietoa muurahaisten käyttämisestä ihmisen ravinnoksi. Esim. Stefan Källmanin Selviydy luonnon ehdoilla ja Hugh McMannersin Luonnossa selviytyjän käsikirja -teoksissa löytyy jonkin...
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistoluettelosta http://www.helmet.fi löytyy teoksia päänsärystä. Valitse aihehaku ja kirjoita aiheeksi päänsärky tai migreeni. Sopivia teoksia voisivat olla esimerkiksi:
Päänsärky / asiantuntijat: Markus Färkkilä, Ilari Paakkari ; toimittanut Saana Saarinen. Helsinki : Duodecim : Suomen apteekkariliitto, 2002
Päänsärky ja sen hoito / [Veikko Aalberg .. et al.] ; [päätoimittaja: Markku Partinen]. [Klaukkala] : Recallmed, 1992.
Tässä on Suomen migreeniyhdistyksen kotisivu:
http://www.migreeni.org/
Muita päänsärkylinkkejä:
http://kemi.terve.com/potilasohjeet/mims_binding?id=14855
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,4484,1988
http://www.yths.fi/netcomm/viewarticle.asp?path=8,21,2476,2509&...
Kyseessä voi olla esim. jokin seuraavista teoksista. Mahdollisuutta saada kaikki teokset ja tarkastaa niiden yhteensopivuus kysymyksen kuvauksen kanssa ei ollut.
1.
Oehlenschlaeger, Adam, Aladdin eli ihmeellinen lamppu: WSOY , 1954. 73 sivua. Sarja: (Pieni kirjasto 12). Tämä teos on kaukolainattavissa.
2.
Aladdin ja taikalamppu : itämainen satu. Julkaisija: Porvoo : WSOY , 1936. Ulkoasu: [4], 30 s. Sarja: (Satupirtti ; N:o 2).
3.
Lienee kaukolainattavissa ainakin lukusalilainaksi.
Aladdin, lampun prinssi Tarina Pekka Housunkuluttajasta / tarinan kirjoitti Unilukkari ; kuvat piirsi Ola Fogelberg
Julkaisija: Helsinki : Kulutusosuuskuntien Keskusliitto , 1928
Ulkoasu: 8 lehteä. Lienee kaukolainattavissa ainakin lukusalilainaksi.
4.
Tuhannen...
Aimo Turusen kirjassa Kalevalan sanat ja niiden taustat (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1979) kerrotaan, että iso tammi kuuluu virolais-suomalaisten myyttirunojen vanhimpaan kerrostumaan ja se pohjautuu aiheltaan muinaisitämaisiin ja paleoarktisiin maailmanpuukuvitelmiin. Sellaisena tällä runolla on liittymäkohtia Maailmansyntyrunoon, Tulen syntyyn ja Päivän päästöön. Runosta on esitetty erilaisia tulkintoja. Uno Harva, Y.H.Toivonen ja Martti Haavio ovat pitäneet sitä Linnunradan syntykertomuksena ja samalla esittäneet sille vastineita Aasiasta m. Taka-Intiasta ja Etelä-Amerikasta.
Juha Pentikäisen kirjassa Kalevalan mytologia ( Gaudeamus 1987) todetaan Ison tammen myöhempien versioiden kantana olleen Oluenvaahtotammiruno, jossa on...
Joensuun kaupungin nettisivujen muutoksen myötä muuttuivat myös Joensuun seutukirjaston kotisivut. Naxos-palvelu löytyy nyt otsikkojen Kirjastot ja palvelut : Kokoelmat : Musiikki, alta, ks.
http://www.joensuu.fi/musiikki .
Jos korttia ei käytetä useampaan vuoteen, se poistetaan kirjaston rekisteristä. Ilmeisesti sinulle on käynyt näin.
Asia saadaan kuntoon missä tahansa HelMet-kirjastossa. Tule käymään kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa.
Tervetuloa takaisin kirjaston asiakkaaksi!
