Kirjasto perii myöhästymismaksua, jonka suuruus määräytyy palautushetken mukaan. Täsmällistä summaa ei siis ole olemassa ennen palautusta. Myöhästymismaksu peritään joko heti tai myöhemmin, se jää asiakkaan tilille.
Jos laina on tarpeeksi pahasti myöhässä, siitä lähetetään eriasteisia karhukirjeitä, joissa mainitaan myös itse julkaisun hinta. Se tulee korvattavaksi vain siinä tapauksessa, että julkaisu tuhoutuu tai katoaa kokonaan. Kun tällainen karhuttu laina palautetaan, siitä peritään kertyneet myöhästymismaksut, mutta ei itse julkaisun hintaa.
Mitä nopeammin lainat palauttaa, sitä vähemmän joutuu maksamaan. Mutta jos laina on myöhässä, siitä menee aina jolkin maksu, jonka tarkoituksena on kannustaa lainaajia joko uusimaan lainansa...
Etsimäänne julkaisua Historia : kuinka menneisyys on muokannut nykypäivää (toim. Line Therkelsen, Orage, 2019) näyttää löytyvän yksi kappale Lukki-kirjastojen kokoelmista. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa julkaisua ei ole.
Voitte tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoonne. Kaukolaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa. Mikäli teillä on voimassa oleva kirjastokortti, voitte tehdä kaukopalvelupyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Voitte myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään pyynnön.
https://www.finna.fi/Record/lukki.823379
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Suomalaisessa paikannimikirjassa kerrotaan, että paikannimi Pesiö näyttää syntyneen Suomussalmella 1620-luvulla, ja että se on yksi lisä nimipesyeeseen, johon kuuluvat myös Pesonen, Pesu, Pessa ja Pessi (< ven. Peša < Petr, Pjotr).
Zoe Brisbyn kirjoja on valikoidusti saatavilla eri kirjastoissa ympäri Suomen. Voit halutessasi tehdä maksullisen kaukolainatilauksen tai hankintaehdotuksen kirjastoosi. Kirjoja voi ostaa myös nettikirjakaupoista. Parhain valikoima lienee ranskalaisissa.
Kirjastonhoitaja ei ole pätevä tulkitsemaan lakeja, mutta tässä on tietoa aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä.
Verkkoviestintää käsitellään Laissa sanavapauden käyttämisessä joukkoviestinnässä. Laki löytyy tietopankki Finlexistä. Osoite on
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030460?search%5Btype%5D=pi…
Lain 6 §:ssä sanotaan, että verkkojulkaisuja on talletettava 21 päivää. Verkkojulkaisut ovat kuitenkin eri asia kuin verkkoviestit, joita ovat mm. keskustelupalstoille lähetetyt kirjoitukset. Verkkoviestien tallentamisesta laissa ei sanota mitään. Hallituksen esityksessä, joka oli lain pohjana, niille ehdotettiin kolmen kuukauden tallennusaikaa, mutta tämä kohta jätettiin laista pois.
Lain 17 § saattaisi olla tapauksessasi tärkeä...
Turun kaupunginkirjastossa on bosnian-, kroaatin- ja serbiankielistä aineistoa: tämä perustuu mm.kirjaston luokitukseen. Meillä ei ole luokkaa serbokroaatinkieliselle kaunokirjallisuudelle.
Suurin osa näiden kielten aineistosta aikuisille on siis kaunokirjallisuutta, joka sijaitsee pääkirjaston monikielisessä kokoelmassa. Kokoelmassa on myös pieni määrä tietokirjoja. Monikielinen kokoelma sijaitsee pääkirjaston vanhassa osassa Kirjallisuus ja taiteet – osastolla.
Serbiankielisen kaunokirjallisuuden luokat ovat 80.764–84.764, kroaatinkielisen 80.765–84.765 ja bosniankielisen 80.766–84.766. Kunkin kielen kaunokirjallisuuden jälkeen ovat ne muutamat tietokirjat, joita meillä on tällä hetkellä näillä kielillä. Serbiankielistä kirjallisuutta...
Hei!
Tuota Jevgeni Balasovin kirjaa ei ole suomennettu, venäjän kielisenä se löytyy Itä-Suomen yliopiston kirjastosta.
Sen sijaan Balasovin tuotannosta on suomennettu teokset Karjalan Kannas sotien jälkeen v. 1940-1941, 1944-1950 ja Sellainen on Viipuri:
Viipuri ja Karjalankannas venäläisin silmin. Nämä molemmat kirjat löytyvät Kuopion Varastokirjastosta.
Olisiko näistä aluksi apua:
Kaukovaara, K.
Hämeenlinnan työväennäyttämö : 25 vuotta taipaleella. - Kustantaja tuntematon, 1928. - 126 sivua, kuvitettu
Kanerva, Akseli
Hämeenlinnan työväenyhdistys 1888-1938 : 50-vuotistaipaleelta. - Hämeen Kansa, 1938. - 96 sivua, kuvitettu
Näitä kirjoja on pääkaupunkiseudulla ainakin Työväenliikkeen kirjastossa (http://www.tyovaenperinne.fi/ )
----------
Hämeenlinnassa ilmestyivät tuohon aikaan sanomalehdet
Hämetär
Hämeen voima (sosiaalidemokraattinen)
Hämeen Sanomat
Näitä lehtiä voisi lukea Kansalliskirjastossa (http://www.kansalliskirjasto.fi/ ). Vuoden 1910 loppuun ilmestyneet sanomalehdet voi lukea netistä (http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm… ).
----------
Työväen...
Veikkauksen omista arkistoista saamieni tietojen mukaan ensimmäinen huomautus Veikkaukselle tehtiin vuoden 1986 marraskuussa. Liikaa perittyjä arpajaisveroja maksettiin pelaajille, joiden voitto ajoittui kierroksille 26/79–50/84. Palautukset tapahtuivat touko–joulukuussa 1990 ja ne koskivat noin 170.000 veikkausvoittajaa. Palautuksia Veikkaus maksoi lopulta korkoineen yhteensä 125,2 miljoonaa markkaa. Arpajaisveroasiaa käsitellyt oikeusprosessi eteni hovioikeuteen saakka ja kesti 29.9.1987–8.4.1990. Ensimmäinen päätös saatiin Vantaan kihlakunnanoikeudessa 27.6.1989, jonka vuoksi ns. 10 vuoden vanhenemissäännön perusteella palautuksen alkamisajankohdaksi määräytyi 27.6.1979–kierros 50/1984, jonka jälkeen oikaisuvaatimuksia ei enää ollut (...
Vanhat kolikot jaetaan neljään luokkaan niiden kunnon mukaan: F (fine), VF (very fine), XF (extra fine) ja UNC (uncirculated). Viimeksi mainittu merkitsee siis sitä, että kolikko ei ole ollut lainkaan käytössä.
Amerikkalaisen Standard catalog of world coins -julkaisusarjan mukaan 5 ören kolikko vuodelta 1899 olisi arvoltaan $1.00, jos se kuuluu luokkaan F, $6.00, jos se on VF, $20.00, jos se on XF ja $60.00, jos se olisi UNC.
World Coin Gallery, http://worldcoingallery.com/ , joka on enemmän ajantasalla arvostaa sen vastaavasti F $1.00, VF $5.00, XF $13,50 ja UNC $55.00. Jos Us Dollarin vaihtokurssi euroon on 0,8938, niin VF kuntoisena sen arvo voisi olla 15.00-18.00 euroa.
Standard catalog of world coins painottaa kuitenkin, että nämä...
Kirjastoissa teokset on tapana aakkostaa hyllyyn kirjailijan kotimaan henkilönnimikäytänteitä noudattaen. Meikäläisittäin "väärinpäin" olevissa kiinalaisissa nimissä sukunimeksi valitaan korrektisti nimen ensimmäinen osa ja etunimeksi jälkimmäinen: Murong Xuecun on aakkostettaessa MURONG, Xuecun ja Mo Yan on MO, Yan.
Vieraiden nimijärjestelmien soveltamisesta suomalaiseen malliin:
Sukunimi? Etunimi? : maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2002
Valaistusta kysymykseesi saat esimerkiksi kirjasta Lasten turvattomuus Suomessa ja Virossa, Kuopion yliopisto 1995. Kirjan saatavuustiedot löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta.
Helsingin Sanomat on julkaissut aiheesta lukuisia artikkeleita. Niihin voit tutustua pääkirjaston uutisalueella. Viron lapsista ja perheistä on kirjoitettu ainakin suraavissa Helsingin Sanomien numeroissa: 8.2.97 Virolaislapsia opetetaan omalla äidinkielellä, 22.3.98 Virossa lasta ei paimenna kännykkä vaan laki, 5.9.98 Lapsipornon uskotaan lisääntyneen hälyttäväsi Itämeren maissa, 29.6.99 Rahapula uhkaa Viron kansan terveyttä, 10.12.99 Työelämä vaikeuttaa virolaisnaisten äitiyttä, 17.1.2000 Viron katulapset kuvasivat elämäänsä. Lisäksi Aleksi-...
Sukunimeä Poikkimaa ei löydy sukunimikirjoista, mutta muiden samankaltaisten nimien perusteella uskaltaisin arvata, että kyseessä on talon nimestä tullut sukunimi. Poikkimaa, -mäki ja -metsä ovat usein nimityksiä, jotka kuvaavat esimerkiksi mäkeä, jonka yli menee polku/kulku-ura tai suoalueen katkaisevaa metsäsaareketta.
Maantieteellisessä nimistössä Poikkimaa esiintyy koko Suomessa; Länsi-Lapista Kaakkois-Suomeen saakka.
Ikaalisten punaisten muistopatsas paljastettiin 29. heinäkuuta 1945. Muistomerkin toimitti Tyrvään kiviteollisuusliike, mutta sen suunnittelijaa eivät lähteeni kertoneet. Hautausmaalle lähdettiin kulkueena Kilvakkalan työväentalolta kello 11. Varsinainen paljastusjuhla alkoi torvisoitolla kello 13.
Onni Lautsalo, Kansalaissota Ikaalisten seudulla
Pohjois-Satakunta-lehden vuoden 1945 heinä-elokuun vaihteen numerot
Laavuvene tai rinkkalautta on tilapäinen apuväline vesistöjen ylitykseen. Partiolais- ja eräkilpailuissa laavuveneen tai rinkkalautan teko näyttäisi olevan yleinen tehtävä. Lisää aiheesta mm. PartioWikissä https://fi.scoutwiki.org/Rinkkalautta sekä 4H-järjestön Top-tehtäväpankissa https://www.toptehtavat.fi/task/view/597/vesiston-ylitys
Hei!
Ikävä kyllä meiltä ei löydy asiantuntemusta koskien signeerauksen tunnistamista. Kannattanee ottaa yhteyttä esim. taidehuutokauppoihin tai antiikkiliikkeisiin. Myös Suomen kuvataiteilijamatrikkelista (https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-hakemisto-taiteilijoista) saattaa olla hyötyä, vaikkakin siihen sisältyvät ainoastaan taiteilijaseuran jäsenet eikä sieltä löydy signeerauksia.
Lin Hallbergin Sinttu-sarjassa tokaluokkalainen Elina ystävineen pääsee aloittamaan ratsastusharrastuksen mukavalla ponitallilla. Kirjat ovat realistisia, ja tarinan lisäksi niissä on myös paljon tietoa hevosista ja ratsastamisesta. Sarjan ensimmäinen osa on nimeltään Maailman ihanin Sinttu. Hallbergilta on suomennettu myös kaksi ensimmäisiin ratsastustunteihin opastavaa Aloita ratsastus Sintun kanssa -tietokirjaa.
Päivi Lukkarilan Venla-sarjassa kahdeksanvuotias päähenkilö aloittaa ratsastuksen. Ensimmäinen osa on nimeltään Venlan alkeiskurssi. Lukkarila on kirjoittanut kirjan myös oman perheensä lemmikkiponista kertovan kirjan Ponimme Possukka.
Tietokirjoista kiinnostavia voisivat olla esimerkiksi Tiina Juurelan Hevoset: lasten suuri...
Helmetistä löytyy Viron taiteen historia, jota kannattaisi selailla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1290613?sid=4774192784Hakusanoilla Viro ja kuvataiteilijat löytyy jonkin verran vironkielistä ja englanninkielistä kirjallisuutta virolaisista/balttilaisista taiteilijoista.Apua tunnistamiseen voisi kysyä myös Tuglas-seurasta, joka on on Suomen vanhin ja suurin Viro-seura.https://www.tuglas.fi/
