Tätä laulua en tunnistanut. Jos joku lukija tunnistaa sen, tiedot laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.Kirjastojen tietokannoista lauluja voi hakea laulun nimen ja nuotteja myös alkusanojen perusteella, joskus myös kertosäkeellä. Muistamillasi lauluun sisältyvillä sanoilla haku ei onnistunut, joten lisätiedot laulusta ovat tarpeen. Esimerkiksi jonkinlainen tieto tai kuvaus musiikkityylistä tai esittäjästä tai tarkempi kuvaus laulun sanoista voisi auttaa. Ajankohta kysymyksessä onkin mainittu, joten laulu on ollut olemassa ainakin ennen 1990-lukua, mutta oliko se tuohon aikaan uutta musiikkia vai vanhaa, siitä ei ole tietoa. Nämä samat ohjeet pätevät kaikille, jotka haluavat, että tunnistamme tietyn kappaleen.
Todennäköisesti laulu on suomenkieliseltä nimeltään "Leipuri", mutta täysin varma en voi olla, koska nuotti "Laula äiti kanssamme! III, 21 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa, K. G. Fazer, [1910]), johon laulu sisältyy, on vain Kansalliskirjaston kokoelmassa tilattavissa lukusalikäyttöön. Se sisältää Alice Tegnérin säveltämiä lauluja, jotka on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón". Laulu alkaa: "Tääll' leipoo leipuri niin taitavasti". Alkuperäisteos "Sockerbagaren" on ilmestynyt Alice Tegnérin nuotissa "Sjung med oss, mamma! III".Tegnér, Alice: "Sjung med oss, mamma! III":https://carkiv.musikverk.se/www/fore2020/Tegner_Alice_Sjung_med_oss_mamma_3_rost_piano.pdfTegnér, Alice: "Laula äiti kanssamme! III" (Kansalliskirjaston...
Sebastian Gripenberg (1795-1869) oli senaattori, Mustialan maanviljelyskoulun johtaja, kartanonomistaja ja vapaaherra. Gripenberg syntyi Voipaalan kartanossa Sääksmäellä sotilassukuun ja lähtikin aluksi sotilasuralle, mutta teki merkittävän osan elämäntyöstään maanviljelyn parissa. Hän edisti sukukartanollaan Voipaalassa uusia viljelymenetelmiä, viljeli vuodesta 1833 sokerijuurikasta ja perusti sokeritehtaan. Vuonna 1837 hänet nimitettiin Mustialan maanviljelyskoulun johtajaksi.
Lisää tietoa Sebastian Gripenbergistä löydät Suomen kansallisbiografian osasta 3 (2004), jossa on Raimo Savolaisen kirjoittama artikkeli hänestä. Artikkelin lopussa mainitaan lisäksi seuraavat lähteet:
Artikkelit:
J. R. Danielsson-Kalmari: Arseni Zakarevski ja...
Kyseessä on Grethe Risbjerg Thomsenin runo Måske en martsnat kokoelmasta Dagen og Natten (1948).
Merete Mazzarellan teoksen Violetti hetki (Den violetta timmen, 2022) on suomentanut Raija Rintamäki ja hän on suomentanut myös Grethe Risbjerg Thomsenin runon.
Dagen og Natten -teosta ei ole missään Suomen kirjastossa lainattavissa. Tanskasta tai Ruotsista sen saisi kaukolainaan.
Hei,Kirja on alun perin 1959 ilmestynyt satukokoelma, jossa on veljä satua ( "Sunnanäng", "Spelar min lind, sjunger min näktergal", "Tu tu tu!" och "Junker Nils av Eka"). Tarinoista on mainitsemasi "Sunnanäng" suomennettu nimellä Päivärinne (WSOY, 2003), "Spelar min lind, sjunger min näktergal" suomennettu 1984 nimellä Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY, 1984). Kaikki löytyvät suomennettuna (kaksi muuta nimillä: Tuku tuku tuku! ja Tammiston Niilo-junkkeri) Satuja -kokelmasta (uusin p. WSOY, 2024)
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Maailman meno kokoelmasta Uusi kevät (1917). Runossa varis haastelee poikansa kanssa.Runo sisältyy myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmaan Metsän satuja (1953).
Internetin kautta voit hakea uutuuksia aineistotietokantamme ( http://www.libplussa.fi )uutuushaulla (suora osoite: http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?sivu=uutuushaku&lib=H )
Täältä voit etsiä kuukausittain tulleet uutuudet ja rajata hakua koskemaan esim. kirjoja, levyjä, videoita jne. Voit rajata myös kielen mukaan.
Kaunokirjallisuuden saat parhaiten seulottua tietokirjallisuudesta kirjoittamalla asiasanakenttään romaanit tai kaunokirjallisuus.
Samantyylinen haku on mahdollista myös kirjastojen asiakaspäätteiltä (toimii paremmin kuin Plussahaku), silloin käytetään Kaikki hakutavat/luokka -hakua, ja kirjoitetaan haluttu ajankohta tähän tapaan: 0110helaik - eli tämä haku antaa kaiken lokakuussa 2001 Helsinkiin aikuisten...
Kaukolainaus toimii toistaiseksi vain kirjastojen kautta. Voitte tehdä kaukolainapyynnön lähimmästä teille sopivasta kirjastosta, johon nuottivihot toimitetaan.
Jos kirjaa ei löydy, se pitää korvata maksamalla kirjastoon korvausmaksu. Kirjasto määrittää, mikä korvaushinta tarkalleen ottaen on. Kannattaa tiedustella korvaushinnan suuruutta omasta lähikirjastosta ja maksaa se siellä.
Tarina löytyy suomennettuna teoksesta Honoré de Balzac: Leikkisiä tarinoita (Tammi, 1984). Se on lainattavissa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, ks. Helmet-tietokannan linkki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1150536__Sleikkisi%C3%A4%2…
Etelä-Haagan kirjastossa on skannausmahdollisuus, kuten useimmissa muissakin Helsingin kirjastoissa.
HelMet-palvelusivuston etulehdellä kohdassa "Kirjastot ja palvelut" on pudotusvalikko, josta löytyvät kaikki HelMet-kirjastojen palvelut. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston etusivulla olevasta pudotusvalikosta "Löydä Kirjastosi".
Etelä-Haagan kirjaston puhelinnumeron on 09 310 86032. Voitte ottaa suoraan yhteyttä kirjastoon ja varata tietokoneen, jolla on skannausmahdollisuus (tai tietokoneen ja kannettavan skannerin).
Tietokoneen voitte varata myös itse, mikäli teillä on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Helsingin kaupunginkirjaston ajanvarausjärjestelmä löytyy allaolevasta linkistä.
http://...
Helsingin Sanomissa on ollut 9.9.2016 aiheesta artikkeli nimellä Opettajille koulutusta radikalisoitumiseen puuttumiseksi. Artikkelissa Sisäministeriön kehittämispäällikkö kannustaa opettajia kertomaan poliiseille pienistäkin huolestuttavista merkeistä. Opettajille on järjestetty täydennyskoulutusta aiheesta esim. poliisien pitämillä luennoilla ja seminaareissa. Ilmoituksia epäillyistä radikalisoitumisista voi tehdä poliisille myös nimettömänä. Joissakin oppilaitoksissa toimii sähköinen järjestelmä, johon opettajat voi kirjata huolensa. Lisätietoja aiheesta voisi kysellä poliisilta tai opettajien ammaliittolta.
http://www.oaj.fi/cs/oaj/yhteystiedot%20ja%20yhdistykset
https://www.poliisi.fi/asiakaspalvelu
Ainakin toistaiseksi Ruotsin kansalliskirjaston (Kungliga Biblioteket) digitoima lehtiarkisto on käytettävissä ainoastaan tietyissä ruotsalaisissa tieteellisissä ja yleisissä kirjastoissa. Käyttöoikeuksia ei ole toistaiseksi laajennettu ulkomaisiin kirjastoihin. Rajoitusten syynä ovat tekijänoikeudet.
https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/atkomst-till-upphovsrattsskyddade-dagstidningar-utanfor-kbs-lokaler/
https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/upphovsratt/
Kysymyksessä kuvailtu kirja voisi olla Marja-Leena Tiaisen Alex ja pelon aika (Tammi, 2006). Alexin tarina jatkuu kirjoissa Alex, Aisha ja Sam (Tammi, 2007) ja Alex, Aisha ja toivon aika (Tammi, 2008).
14-vuotias Alexander Sylvanov asuu maassa, jossa poljetaan ihmisoikeuksia. Alexin isä Anton on vallanpitäjien mustalla listalla, ja myös isoveli Zaza on sekaantunut politiikkaan. Alexin elämä on kuitenkin turvallisissa uomissa aina siihen päivään asti, kun Plataanikaupungissa räjähtää tuhoisa pommi. Isoveli Zaza lähtee karkuun, ja turvallisuuspoliisi pidättää Antonin. Alex on järkyttynyt ja peloissaan. Eivät kai isä ja veli mitään terroristeja sentään ole? Syksy kuluu, eivätkä isä ja veli palaa. Vuokraemäntä Lidia huolehtii Alexista, mutta...
Olisikohan kyseessä Aale Tynnin runo "Rohdinmekko-balladi" kokoelmasta "Ylitse vuoren lasisen"? Tämä runo löytyy "Tämän runon haluaisin kuulla" kirjasta , Tammi 1978.
Yle Areenassa löytyy tv-sarjassa "Mustat ja punaiset vuodet" osassa 6 "Riemujen rikkaus" esitettynä pätkä tätä runoa.
Byronin koko teosta ”Childe Harold’s Pilgrimage” ei valitettavasti ole suomennettu eikä ilmeisesti myöskään kysymääsi kohtaa. Sitä ei löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi. Teoksesta on suomennettu runo ”Hyvää yötä!”, jonka ovat kääntäneet sekä Valter Juva että Yrjö Jylhä ja Jaakko Tuomikoski nimellä ”Hyvästi”. Jylhä on kääntänyt kokoelmasta myös pari runoa teoksen alkupuolelta.
On pieni mahdollisuus, että joku muukin katkelma olisi voinut ilmestyä lähteissä, joita ei löydy tietokannoissa, mutta todennäköisesti kaipaamastasi katkelmasta ei ole julkaistu suomennosta.
Hei! Rikkoutuneet pelit poistetaan. Emme saa myydä poistettuja elokuvia tai pelejä tekijänoikeusasioiden takia.
Kannen voi vaihtaa helposti, joten rikkoutuneen muovikannen takia konsolipeliä ei poisteta.
Mainitsemaasi Mika KeskikiikosenTietokoneen ajokorttikirja: Windows 7 ja Office 2010 (Readme.fi, 2012) on oman Vaski-tietokantamme mukaan uusin AB-ajokortin oppikirja.
Samoin Tietokoneen käyttötaito: Windows 8 & MS Office 2013 (Docendo, 2013) näyttää tosiaan olevan uusin oppikirja A-korttitutkintoa varten. Uudempi Hannu Mäkelän toimittama Tietotekniikan peruskirja: Windows, Internet, tekstinkäsittely ja kuvankäsittely (2014) soveltuu vain @-korttitutkintoa varten.
Docendolta vieläpä vastattiin, että Tietokoneen käyttötaito: Windows 8 & MS Office 2013 on tosiaan viimeisin ilmestynyt aihetta käsittelevä kirja eikä uutta kirjaa ole ilmestymässä tämän aiheen tiimoilta.
Readme.fi -kustantajalta tuli myös tieto,...
