Kyllä, Ahvenanmaa kuuluu Euroopan unioniin. Maakunnassa järjestettiin kaksi kansanäänestystä EU-jäsenyydestä, ja lopulta Ahvenanmaan maakuntapäivät hyväksyi liittymisen joulukuussa 1994. Huomioitavaa on, että Ahvenanmaalla on erityisasema verotuksen suhteen: alue ei kuulu EU:n arvonlisäverodirektiivin eikä valmisteverodirektiivin soveltamisalaan. Lisäksi sen itsehallintolain mukainen asema otetaan huomioon EU:ssa; EU-säädösten soveltaminen Ahvenanmaalle edellyttää maakuntapäivien hyväksyntää silloin, kun säädökset kuuluvat maakunnan lainsäädäntövaltaan.Lähteet:https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/ahvenanmaa-eussa/
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy Harry Potter-kirjoja suomen kielen lisäksi yhteensä 21:llä eri kielellä.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen muun aineiston kielivalikoima löytyy näin: Valitse HelMet-etusivulta Sanahaku ja Kieli-pudotusvalikko näyttää sinulle valikoimiin kuuluvat kielet. Jos haluat katsoa mitä aineistoa jollain tietyllä kielellä on saatavilla laita hakulaatikkoon kaksi tähteä (**). HelMet-aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi .
Vaikuttaa siltä, että ei ole. Ruotsalaiselta runoilijalta Karin Boyelta ei ole suomennettu yhtään kokonaista runokokoelmaa. Muutamissa runoantologioissa on joitakin hänen suomennettuja runojaan: ainakin Aale Tynnin toimittamassa ja suomentamassa antologiassa Tuhat laulujen vuotta ja Otto Karhian ja Viljo Kajavan antologiassa Viesti mereen – antologia Ruotsin uutta runoutta. Usvan neito –runosuomennos on sävelletty lauluksi Ahava-nimiselle levylle. Kysymääsi runoa ei näissäkään kokoelmissa ole.
Hei!
Kysymykseesi Mahmud Abbasin nimityksestä:
Tammikuussa 2005 on pidetty palestiinalaisten presidentinvaalit. Ohessa on linkki
UN News Centre-julkaisussa 10.1.2005 olleeseen uutiseen: "Hailing new Palestinian president, Annan looks forward to independent state".
http://www.un.org/apps/news/storyAr.asp?NewsID=12994&Cr=palestin&Cr1=
Helsingin Sanomissa oli 11.5.2005 uutisoitu, että "Palestiinan vapautusrintaman PLO:n johtaja Mahmud Abbas" oli voittanut palestiinalaisten presidentinvaalit selvin luvuin (yli 62 % äänistä).
Alla on linkki YK:n pääsihteerin viestiin 29. marraskuuta 2010 ON THE INTERNATIONAL DAY OF SOLIDARITY WITH THE PALESTINIAN PEOPLE. Siinä on useaan kertaan mainittu "Palestinian President Abbas"
http://www.un.org/...
Helsingin historiasta löytyy paljon tietoa Helsingin kaupungin kirjastosta. Voit itse tarkastella viitteitä pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi). Tarkennetussa haussa voit antaa useamman asiasanan (esim. Helsinki ja historia).
Kirjastosta löytyy laaja teos nimeltään "Helsingin kaupungin historia" (I-V, useita osia), josta varmasti löytyy mielenkiintoista tietoa. Toinen useimmista kirjastoista löytyvä lähde on sarja "Helsingin vanhoja kortteleita" (1-5).
Sukututkimusoppaita löytyy myös kirjastosta, niitä saat esiin hakusanalla sukututkimus. "Selvitä sukusi - Tietoa sukututkijalle" (toim. Marja-Liisa Putkonen, Pieksämäki 1992); Aloittelevan sukututkijan ABC (Sukuviestin julkaisuja 1/84); sekä "Sukututkijan...
Teidän tulee käydä jossain kirjastossa, jolloin asiakastietonne päivitetään. Me emme saa tietoa osoitteen, puhelinumeron tai sähköpostiosoitteen muutoksista muuten.
Tuglas-seuran ja Baltia-kirjaston ystävällisellä avustuksella löytyi vastaus kysymykseenne.
Kyseessä on vuoden 2009 Tallinna laul –sävellyskilpailun voittajalaulu Tallinn. Kappaleen on säveltänyt Piret Laikre, sanat ja sovitus on Tõnu ja Piret Laikren. Solisteina laulavat Raimondo Laikre ja Marvi Vallaste ja heitä säestävät Daniel Reinaru (rummut), Kaarel Liiv (basso), Merje Kägu (kitara).
https://www.tallinn.ee/est/uudised?id=26095
Kollega ehdotti Eino Leinon Yö-runoa,
On päivä jo laskenut ammoin ja hiipinyt hiljaisuus,
oi nukkuos poikani nuori, taas huomenna työ on uus.
http://runosto.net/eino-leino/yokehraaja/yo-2/
Olisikohan Kansalliskirjaston ylläpitämä Fennica etsimäsi tietokanta? Fennicasta kerrotaan muun muassa seuraavaa:
"Fennica on Suomen kansallisbibliografia, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä elektronisista tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Lisäksi tietokannassa on tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea."
Lisätietoja Fennicasta:
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/fennica/
Fennicasta voi suorittaa hakuja täältä:
https://finna.fi
Kirjastojen kotisivuilta löytyy tietoa näyttelytiloista. Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, johon toivoo saavansa näyttelynsä esille. Kirjastojen kotisivut löytyvät listattuna Kirjastot.fi-sivustosta, Kirjastot-kanavalta. Helsingin kaupunginkirjaston näyttelytiloista löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/9cf164d0-164c-4912-841b-45ceeb89ae71.aspx .
Pääsääntöisesti asiakkaat maksavat kirjaston maksut kirjastossa joko käteisellä tai pankkikortilla. Joissain tilanteissa on perusteltua tarjota asiakkaalle mahdollisuutta maksaa maksut pankkiin. Perintätoimistolle siirtynyttä aineistokorvausta ei kuitenkaan voi maksaa tämän menettelyn mukaisesti.
Ottamalla yhteyttä (puhelimitse tai paikanpäällä käymällä) kotikirjastoosi, saat lisäohjeet miten toimia.
Šintolaisuuden rooli Japanin valtionuskontona muuttui vuonna 1945, kun sodan voittajan eli Yhdysvaltain miehityshallinto pakotti Japanin luopumaan uskonnon ja valtiollisen hallinnon vahvasta siteestä. Pääsyynä vaatimukseen oli näkemys, että valtiollisella šintolaisuudella oli keskeinen rooli koko yhteiskunnan läpäisseessä militarismissa, joka puolestaan aiheutti tuhoisan sodan naapurimaita ja lopulta Yhdysvaltoja vastaan. Aiheesta on lisätietoa suomen kielellä Wikipedian artikkelissa.
Heikki Poroila
Voisikohan kyseessä olla Ranpo Edogawan Nojatuoli-ihminen, joka löytyy suomeksi kokoelmasta Parantava nauru (Tajo, 1963)?
Mikäli omasta kirjastostasi tätä ei enää löydy, kannattaa kysellä kaukolainamahdollisuutta!
Tampereen konservatorion kuorojen konsertissa 24.1.1983 esitettiin Elizabeth Szönyin Vapiseva kuningas, musiikkisatu lapsille. Aamulehdessä 21.1. julkaistu pikku-uutinen otsikolla "Elizabeth Szönyi unkarilaisen illan vieraana" luonnehtii teosta "lapsioopperaksi".
Teoksen johti Lenke Erdélyi-Rauhala ja ohjasi Eva Gyldén. Esiintyjinä olivat konservatorion A- ja B-kuorot, Outi Simola (kertoja), Jukka Immonen (kuningas), Satu Kivelä (hovilääkäri), Eija Kankaanrinta (hovinarri), Marjo Pietilä (pikkutyttö) ja Viktoria Tanitò-Hunyodi (pianosäestys).
Vapiseva kuningas kertoo satumaassa asuvasta kuninkaasta, jolla on jäätynyt sydän. Kuninkaan puutarhasta hakataan kaikki puut ja ne poltetaan suuressa takassa, jotta kunigas lämpenisi. Kun se...
Kävimme läpi koko joukon erilaisia kilpailukokoelmia ja sarjakuva-antologioita, mutta emme törmänneet mihinkään kysyjän muistikuvia vastaavaan. Kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta sähköpostilistalta ei myöskään tunnistanut kuvatun kaltaista albumia. Tunnistaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun lukijoista sarjakuvan? Kommenttikentässä sana on vapaa!
Helsingin kaupunginkirjastossa Valitut palat -lehden vanhoja numeroita ei säilytetä. Jos tiedät, mistä numerosta on kyse, voit tilata oikean numeron kaukolainaksi omaan kirjastoosi. Ainakin Kuopion Varastokirjastossa on näyttää olevan säilytyksessä kaikki vuosikerrat.
Varastokirjaston tietokanta
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.189015?sid=3504098017
Helmet-kirjastot kaukopalvelu
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Joitakin lehden vuosikertoja on luettavissa myös Kansalliskirjastossa. Lehden sisällysluettelot vuodesta ja valikoituja koko artikkeleita on luettavissa kirjastossa sähköisinä. Yksittäisiä vuosikertoja (1945, 1946, 1964) on tilattavissa myös paperimuotoisina lukusaliin.
https://...
Kyseessä ei liene mikään varsinainen sanonta, mutta ilmaisulla tarkoitetaan, että jokin määrä on epämääräinen mutta melko pieni: puhutaan suunnilleen muutamasta asiasta tai ihmisestä. Se ei tarkoita kirjaimellisesti juuri noita numeroita, vaan toimii humoristisena tapana sanoa: pari, muutama, ei kovin monta.
Uusimmat tilastot löytyvät v. 2002, jolloin lukioihin jatkamis% olivat seuraavat:
Askola 53%
Porvoo 54%
Lahti 53%
Pääkaupunkiseutu 66% (Espoo 71%,Helsinki 67% ja Vantaa 57%
Lähde: Tilastokeskus, koulutustilasto, sijoittautumispalvelu
