Hei
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksesta:
1) Tiedot vuosilta 2005 -2009
Katso Työvoimatutkimus 2009: Liitetaulukko 12.
Työlliset työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan vuosina 2005 - 2009, 15-74-vuotiaat
...
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2009/17/tyti_2009_17_2010-12-03_tau_01…
2) Uusin tieto. Katso Työvoimatutkimus 2011: Liitetaulukko 9.
Työlliset työnantajasektorin mukaan 2010/01 - 2011/01, 15-74-vuotiaat
...
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2011/01/tyti_2011_01_2011-02-22_tau_00…
Etsimäsi kirja löytyi Töölön kirjaston hyllystä: Murha pukee naista. Naisdekkareita ja dekkarinaisia/ Ritva Hapuli ja Johanna Matero (toim.), Vaasa 1997. Se on Kansan Sivistystyön Liiton KSL r.y:n julkaisema.
Olen varannut sen sukunimellesi Töölön kirjaston varaushyllyyn, viimeinen noutopäivä 10.7! Soita puh. 31085025 jos haluat että kirja lähetetään muualle. Kuulemisiin!
Googlaamalla hakulausekkeella "miina ja manu äänisadut lukijat" löytyi tieto, että äänisatujen lukijoina ovat Tapani Puranen, Leila Viitala ja Rauno Virtanen. Tarkempaa tietoa siitä kuka esittää ketäkin en kuitenkaan löytänyt. Jos jostain pääsisi kuuntelemaan, niin sieltä se varmaan selviäisi tarkemmin.
Suomen katolisen kirkon kotisivuilta löytyy linkkejä. Mm. linkki "perustietoa katolisesta kirjosta". Osoite on: http://www.katt.fi/katt/
Englanninkielistä tietoa löytyy mm. Vatikaanin sivuilta (http://www.vatican.va/holy_father/index.htm).
Kirjan kannen fontti on jokin fraktuura fontin muunnos. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fraktuura
Word-tekstinkäsittelystä löytyy samantapaisia fontteja valmiina esim. Old English text, Algerian ja Matura.
Netistä löytyy myös sivustoja, joilta voi ladata ilmaisia fontteja , myös fraktuuraa esim. https://www.1001fonts.com/1930s-fonts.html?page=5&items=10
Vastaavaa satua en löytänyt ainakaan kirjasta Suomen kansan satuja ja tarinoita (SKS 1982). Lähetin kysymyksen Suomalaisen kirjallisuuden seuraan ja sieltä vastattiin, että "SKS:n kirjastossa ja arkistossa on etsitty kyseistä satua tai tarinaa, mutta emme onnistuneet paikallistamaan sitä kortistoista, eikä Pirkko-Liisa Rausmaan satujulkaisuista, Raul Roineen saduista eikä uskomustarinoiden tyyppiluettelostakaan."
Ehkä joku tämän palvelun lukijoista tunnistaa sadun?
Olin yhteydessä Helsingin kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointitoimistoon. Mullan alla -sarjan neljättä tuotantokautta ei valitettavasti ole mistään saatavilla, ei edes kaukopalvelun kautta muualta Suomesta. Sen painos on aikoinaan loppuunmyyty. Pahoittelemme tilannetta.
Riihimäen kaupunginkirjaston kotimaisen kaukolainan hinta on 5 euroa riippumatta siitä mistä Suomen kirjastosta kirja tulee. Tilauksen voi tehdä kirjaston tietopalvelussa ja kaukolainamaksu suoritetaan kirjaa noudettaessa.
Ystävällisin terveisin
Riihimäen kaupunginkirjaston tietopalvelu
Helsingin yliopiston pääkirjaston varastosta näyttäisi Arena -nimisen lehden vuosikerrat löytyvän aina vuodesta 1961 alkaen. Yhteystiedot http://www.lib.helsinki.fi/
Ikävä kyllä pidennettyjä kesälaina-aikoja ei HelMet-kirjastoissa ole ollut käytössä enää vuosikausiin. Tiesithän kuitenkin, että voit uusia lainasi viisi kertaa peräjälkeen, ellei niistä ole varauksia, joten toivottavasti saat laina-ajan riittämään lomasi loppuun asti. Mukavaa lomaa!
Rovaniemen pääkirjastossa on jatkuvasti pieni poistokirjojen myynti lehtisali Elissassa. Muuten poistokirjamyyjäisiä pidetään pääkirjastossa kolme kertaa vuodessa.Seuraavan kerran myyjäiset järjestetään 9.-15.10.2017.
Esiopetus muuttui maksuttomaksi vuonna 2001.
Tässä hallituksen esitys 91/1999, josta selviää lakimuutoksen valmistelu ja sen voimaantulo sekä muut yksityiskohdat.
Lakisosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a §:n muuttamisesta.
Matti näyttää syövän ruisleipää ja jonkinlaista keittoa. Sitä ei näy, mitä keittoa se voisi olla. Kirjassakaan ei ruoasta kerrota tarkemmin, mutta juoma, jota Matti juo tuopista, on piimää, https://www.gutenberg.org/cache/epub/10481/pg10481-images.html
Seuraavista teoksista voisi löytyä jotain tietoa aiheesta:Kylä kartanon mailla: Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistys ry : 25-vuotisjuhlajulkaisu, 2009. [Lohja]: Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistys ry, 2009.https://finna.fi/Record/lukki.6732?sid=4759425440Jönsböle vuosien varrella = Jönsböle under årens lopp. [Lohja]: Jönsbölen kyläyhdistys - Jönsböle byförening, 1995.https://finna.fi/Record/lukki.121593?sid=4759425932Lohjan kylät ja kaupunginosat. Lohja: Lohjan kylät ry, 2017https://finna.fi/Record/lukki.749138?sid=4759424393Lisäksi tietoa voi kysellä Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistykseltä. Yhdistyksen verkkosivusto löytyy osoitteesta https://www.kirkniemi.fi/ ja sieltä tarkemmin sivulta Yhteydenotto: https://www.kirkniemi.fi/yhteydenotto/
Siirto onnistuu sekä Turun pääkirjaston Uutistorilla että musiikkiosastolla. Diskettiasema 3,5 tuuman levykkeille lainataan kirjastokortilla näiden osastojen neuvonnasta kirjastossa käytettäväksi.
Tietokoneen prosessori eli suoritin suorittaa tietokoneohjelmien käskyjä. Moniydinsuorittimessa samalle mikropiirille on rakennettu useita erillisiä suorittimia, eli samassa suoritinkotelossa on monta ydintä. Eri ytimet toimivat rinnakkain, eli ne voivat suorittaa yhtä ohjelmaa tai jokainen eri ohjelmaa samanaikaisesti. Moniydinsuoritin on näin yleensä tehokkaampi kuin suoritin, jossa on vain yksi ydin.Lähteet:Moniytimellisyys (tietotekniikka) – WikipediaTestaa ja vertaa suorittimesi nopeutta | kotimikro.fiekurssit - opetusta netissä - ProsessoriMitä ainutlaatuista moniytimisprosessorissa on?
Kirja on tämän vuoden uutuuskirjoja ja jo tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon. Se on tulossa pääkirjaston, Munkkiniemen ja Malmin kirjastojen kokoelmiin. Kirjan voi lainata, kun tiedot siitä näkyvät Helmet-tietokannassa.
Matti Grönroosin Internet-sivuilla on selvitys nelostiestä ja myös sen osien rakentamisesta moottoritieksi:
http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Vt4.htm .
Suomen moottoriteiden historiaa löytyy myös Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Moottoritie
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan 5 pennin kuparikolikon (1963-1977) arvo vaihtelee kunnon mukaan 50 sentistä 15 euroon, 1 markan (1930) arvo on 2-30 euroa, 5 markan (1953) 120-400 euroa ja 5 markan (1959) 1-5 euroa.
Tietoa vanhoista rahoista saa linkeistä:
http://www.kolikot.com/index.php?p=linkit
http://www.snynumis.fi/ (Suomen numismaattinen yhdistys)
http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen numismaatikkoliitto)