Mikkelin seutukirjastolle voi esittää hankintaehdotuksia kirjaston kotisivuilla olevan linkin kautta http://kirjasto.mikkeli.fi/palvelumme/kokoelmat-ja-tiedonhaku/hankintat… . Välitän toiveenne hankinnoistamme vastaavalle henkilölle. Kiitos ehdotuksestanne!
Federico Fellinin elokuvasta Orkesteriharjoitus (Prova d'orchestra, Orchestra Rehearsal, 1979) tehtyä tallennetta ei löydy Suomen kirjastoista missään tallennemuodossa.
Elokuvasta on tehty DVD-tallenne, jota kannattaa etsiä nettikaupoista, tosin tällöin tekstitys on englanniksi.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_119029
https://www.imdb.com/title/tt0079759/
Kyllikki Villan Tyttö sodassa : kenttälotan kirjeitä 1941-1944 ilmestyy helmikuus 2006. Kirja on tilattu mutta ei ole vielä toimitettu.
Varausta voi tehdä vasta kun nidetietoja on.
Tulossa siis on pian.
Kirjastoissa ei ole VHS-videoita tai DVD-levyjä, jotka käsittelisivät Turkin Belekiä. Tällaisia videoita on Alanyasta ja Antalyasta: Turkki: kiertomatka (käydään mm. Antalyassa), Antalya & Alanya ja Alanya. Videoita voit pyytää kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan teosta ei ole käännetty englannin kielelle. Myöskään Sulo Haltsosen kirjasta ”Suomalaista kaunokirjallisuutta vierailla kielillä” ei löydy mainintaa käännöksestä.
En muista kuulleeni, että minkään kirjaston verkkosivut olisivat saaneet erityisen paljon kehuja helppokäyttöisyydestään, eikä tietokannoista tai Google-haullakaan löytynyt oikein niitä koskevia vertailuja. Enemmänkin on tutkittu sitä, miten helppokäyttöinen jokin verkkosivusto tai sen osa tai tietokanta on. Tällaisia ovat esimerkiksi Hanna Heinäsen pro gradu -tutkielma ”Digitaalisen kirjaston käytettävyyden arviointi: JYKDOK-Finnan käytettävyys-tutkimus” (https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/94835/GRADU-1389359776.pdf), Taru Särkän pro gradu -tutkielma ”Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston verkkotekstien käytettävyys ja kirjaston representaatio” (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/42680/URN%3aNBN%3a…), Tuuli...
Tämän ikäisistä lehdistä ei ole mahdollista hakea artikkelin sijaintia tietokantojen kautta.
1970-luvun Hymy- että Apu-lehdet ovat vain joidenkin Yliopistojen kirjastojen kokoelmissa. Ne voi saada luettavaksi yliopiston lukusaliin.
Hymylehti: lehti nyky- ja ikinuorille (Hymyn nimi vuosina 1959-1971) ja Hymy (vuodesta 1972 alkaen) on Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kirjastoissa ja Kansalliskirjastossa Helsingissä.
Apu (vuosina 1968-1972 Uusi-Apu) on Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kirjastoissa ja Kansalliskirjastossa.
Reiner Stachin Kafka-elämäkertaa ei ole suomennettu. Tiedustelin mahdollisesta tulevasta suomennoksesta niin & näin -kustantamolta ja sain seuraavan vastauksen: "Kyseessä on kolmiosainen elämäkerta, jonka yhdessä osassa taitaa olla semmoinen 600–700 sivua, liian laaja niin & näin -kustantamolle." Nähtäväksi jää, tarttuuko joku toinen kustantamo haasteeseen joskus tulevaisuudessa.
Muita Kafkan elämäkertoja löytyy kirjastojen kokoelmista suomeksi, mm. Ernst Pawelin "Kafka" (1989) sekä David Zane Mairowitzin kirjoittama ja Robert Crumbin kuvittama "Kafka vasta-alkaville ja edistyville" (1995).
Tieteen termipankin mukaan epigrafiikka tutkii kovaan materiaaliin, kuten kiveen, keramiikkaan tai metalliin, hakattuja tai kaiverrettuja kirjoituksia. Epigrafit eli piirtokirjoitukset ovat olleet muinaiskulttuureissa keskeinen ja toisinaan myös ainoa kirjallisen kulttuurin muoto.
Kirjalllisuudentutkimuksessa epigrafi tarkoittaa mietelausetta tai mottoa teoksen tai luvun alussa. Epigrafeja on tavattu esimerkiksi haudoista, sarkofageista, muistolaatoista ja -tauluista, patsaista jne. Niiden tarkoituksena on selittää niiden esineiden merkitystä, joihin ne on piirretty.
Epigrafiikka ei rajoitu ainoastaan hieroglyfien tai mayojen piirtokirjoituksen tutkimiseen, vaan sillä on ollut suurimerkitys esimerkikisi...
Tein haun kyseisen taiteiljan nimellä Kansallisgallerian Kirjav@-tietokannasta. Tietokannasta löytyi 61 viitettä näyttelyjulkaisuista tai teoslutteloista koskien näyttelyitä, joihin Selim Soldan on osallistunut. Teosluetteloja voinee tutkia Ateneumin tutkijakirjastossa. Ateneumin tutkijakirjaston sivuilla kerrotaan: "Kirjasto on avoinna ajanvarauksella tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9–16. Aineistotilaukset ja mikrofilmilukulaitteen varaus on hyvä tehdä hyvissä ajoin etukäteen. Tiedustele ja tilaa aineistoa ja varaa käyntiaika sähköpostitse tutkimus(at)kansallisgalleria.fi." Tällä hetkellä kirjasto on kuitenkin kiinni 8.1.2024 asti.
Lähteet:
Kansallisgalleria. Arkiston ja kirjaston tietopalvelu...
Hei,Näitä kannattaa etsiä Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä. Esim. tässä linkki aikatauluun Viipurista lähtevistä junista 1. toukokuuta 1917 alkaen.https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1324461?term=1917&term=aikataulut&term=aikataulu&term=Wiipurista&term=Wiipuriin&term=junat&term=WIIPURI&term=Wiipurin&term=Viipurissa&term=Viipuri&term=juna&term=Juna&term=junilla&page=8Täältä voi lukea rataverkon historiasta, jotta näkee mikä oli silloin mahdollinen reitti:https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rataverkon_historiaItse matkustamisesta voisi löytyä tietoa esim:Rinne, Matti: Aseman kello löi kolme kertaa : Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa (Otava, 2001)Zetterberg,...
Streets of Fire - liekehtivät kadut on julkaistu Blu-ray-levynä, jota on myös kirjastojen kokoelmissa.Elokuva on esitetty ainakin kahdesti televisiossa eri kanavilla. Päätöksiin elokuvien ottamisesta ohjelmistoon voivat vaikuttaa ainakin se, miten ja millä hinnoilla elokuvan näyttöoikeuksia on saatavilla ja elokuvan suosio tai arvostus.
Sienet ovat symbioottisia eliöitä, jotka auttavat muita lajeja, usein puita, saamaan vettä maaperästä. Vastineeksi ne saavat puulta itselleen tärkeitä ravintoaineita sekä hiilidioksidia, jota ne eivät itse tuota. Sienet tarvitsevat vettä ja happea myös itse, mutta se ei suinkaan riitä niille.
Sienet eivät yhteytä, mutta useat lajit tarvitsevat happea soluhengitykseen, jonka avulla ne pilkkovat ravintoaineita itselleen sopivampaan muotoon. Jotkut sienet elävät hapettomissakin oloissa. Puilta ne saavat mm. erilaisia sokereita, joita tarvitaan itiöntuotantoon.
Lähteitä:
Solunetti: sienet
Viherympäristöliitto: Mitä puun juuristossa tapahtuu?
Yle: Tutkijat ovat paljastaneet sienten ja puiden kemiallisen...
Hei,Tätä lehteä on ainakin mikrofilminä Rovaniemen kirjaston Lappi-osastolla (suljettu 31.5.2025 saakka). Kirjastosi kaukopalvelun kautta voit kysellä tarkemmin onko muita mahdollisuuksia päästä tuohon aineistoon käsiksi. Mikrofilmejä saanee kaukolainaan kirjastossa siihen soveltuvalla laitteella katseltavaksi, mutta tämä vaatii lisäselvittelyjä.
tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin täällä kysy kirjastonhoitaja-palvelussa ja silloin on ehdoteltu tämmöisiä, linkit vastauksen alareunassa. Jälkimmäisessä linkissä on kysytty asuja 5-vuotiaalle tytölle, mutta ainakin osa asuista kyllä soveltuu kaikille lapsille.Kirjoja ja lehtiä sekä niiden saatavuutta voi tutkia verkkokirjastostamme www.keski.finna.fiTässä hakuesimerkki teoksesta Pidetään naamiaiset, mitä näyttää olevan Jyväskylän lähikirjastoissa saatavilla.https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=pidet%C3%A4%C3%A4n+naamiaiset&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKeski%2F%22&limit=20 https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytaisin-ohjeita-lasten-naamiaisjuhlia?language_content_entity=...
Kyseessä on varmaan tämä:
Pollard, David : Ni hao. Radion kiinan kielen alkeiskurssi. Kymmenen mandariinikiinan oppituntia.
Tämä on saatavissa mm. Kouvolan, Lahden ja Rovaniemen maakuntakirjastoissa.
Useammassakin maakuntakirjastosta on lainattavissa lisäksi seuraavat:
-Opi kiinaa (mandariini) [Elektroninen aineisto] : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille
-Everyday Mandarin conversation [Moniviestin]
-The Rosetta Stone language library [Atk-tallenne]
Jos nämä tuntuvat sopivilta, voi niitä varmaan tiedustella oman kirjaston kautta kaukolainattavaksi.
Henri Troyat’n kirjoittaman Tsehov-elämäkerran ruotsinkielisessä versiossa mainitaan nuoruudennäytelmä ”Ont ska med ont fördrivas”. Kirjan suomennoksessa näytelmän nimi on ”Juonikkaalle vielä juonikkaampi”. Alkuperäisen näytelmän nimi oli venäläinen sananlasku, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”Osuipa viikate kiveen” (Nasla kosa na kamen). Kyseinen nuoruudenteos ei ole säilynyt. Tästä on maininta useilla venäläisillä Internet-sivuilla, eikä teosta ole myöskään Tsehovin täydellisten venäjänkielisten koottujen teosten hakemistossa.
Tässä esimerkkinä yksi venäläinen Internet-sivu, jossa näytelmä mainitaan:
http://oz.by/people/more9038.html
Hei,
Ota ystävällisesti ensin yhteyttä Iisalmen Sanomien toimitukseen, puh. 017-83511 tai säköpostiin toimitus@iisalmensanomat.fi. Kysy haluamaasi lehteä tai kopiota suoraan heiltä.Jos tämä tie ei onnistu, niin toimi seuraavasti.
Ota yhteyttä Iisalmen kaupunginkirjastoon, puh. 017-2723500 neuvonta tai sähköpostitse iisalmi.kirjasto@iisalmi.fi.
Voit myös ensimmäisen vaihtoehdon jälkeen olla yhteydessä kirjastoomme, jolloin asia kulkee kaukolainana kauttamme.
Ystävällisesti
Kemin kaupunginkirjasto/Leena Pitkänen, osastonjohtaja
Timothy Zahnista ei löydy juurikaan suomenkielistä materiaalia, eikä hänellä näytä olevan edes virallista englanninkielistä kotisivua kuin Facebookissa, missä hän näyttää olevan varsin aktiivinen ja vastailevan henkilökohtaisesti kysymyksiin.
Zahn on syntynyt 1.9.1951 Chicagossa ja voittanut arvostetun Hugo-palkinnon 1984 pienoisromaanistaan Cascade Point. Hän on kirjoittanut yli 40 tieteiskirjaa, joista Tähtien sota -universumiin sijoittuvat Thrawn-kirjat lienee tunnetuimmat. Kolme niistä on julkaistu myös suomeksi: Imperiumin perillinen (1997), Hämärän laivue (1997) ja Keisarin käsky (1998). Kääntäjä on Ilkka Äärelä ja kustantamo WSOY.
Kirjojen ilmestymisen aikaan niistä julkaistiin arvosteluja ainakin Tähtivaeltajassa (numerot 2/1997...
