Tätä näkökulmaa on todella vaikea löytää hyönteiskirjoista! Monen hyönteisen hyödyllisyyttä luonnossa korostetaan, mutta vahingoittuneen pistiäisen hoitamisesta en löytänyt vinkkejä.
Voisiko kyseessä mahdollisesti olla isopihtihäntä? Katso tarkemmin osoitteesta https://sisatilojentuholaiset.fi/muut-asuntovieraat/pihtihanta/
Isopihtihännästa todetaan, että sillä on toimivat siivet, vaikka se harvoin lentää. Tästä voisi päätellä, että se jopa selviäisi luonnossa, vaikka siipi ei toimi.
Yle Radio Suomen Luontoillan asiantuntijat osaisivat varmasti vastata tähänkin kysymykseen. Seuraava lähetys on keskiviikkona 14.7. Kysymyksen voi lähettää
osoitteeseen: luonto.ilta@yle.fi tai lähetykseen voi soittaa suoraan numeroon...
Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa.
Tietokannoista löytyi viitetiedot, jonka mukaan CD-levyllä Pidot : Ihmisen ääni kolmen sisaren vieraana on Antonio Machadon runoon sävelletty kappale Kuule kulkija. Runon on suomentanut Kristiina Hurmerinta. Kyseessä on siis etsimänne runo, mutta CD:ssä ei ole tekstiliitettä. Sanat pitäisi toisin sanoen "poimia" äänitteeltä.
Muista julkaistuja suomennoksia runosta en löytänyt.
Pidot : Ihmisen ääni kolmen sisaren vieraana -äänite Helmetissä
Monikielisessä kirjastossa Pasilassa on aineistoa myös pastun kielellä.https://helmet.finna.fi/Content/monikieliset-palvelutTässä ohjeet, joiden avulla voit hakea Helmetistä pastunkielistä aineistoa ja sitten tilata siihen kirjastoon, josta aineisto halutaan noutaa lainattavaksi. Voit rajoittaa hakutulosta esimerkiksi lasten- ja nuortenkirjallisuuteen.https://helmet-tukisivusto.hel.fi/monikieliset-palvelut/nain-loydat-aineistoa-omalla-kielellasi/
Liikuntasuhdetta, -käyttäytymistä koskevaa englanninkielistä aineistoa ei yleisissä kirjastoissa juurikaan ole.
Outikirjastosta, Oulun ja lähikuntien kokoelmat https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?formid=findf& löytyy englanninkielisenä Beyond health literacy : youth cultures, prevention and policy, ed.Tommi Hoikkala et al., 2005.
Teoksessa Liikunnan areenat on kolme englanninkielistä artikkelia, esim. Eichberg, H: Playing and displaying identity.
Suoraan aiheeseesi liittyvä suomenkielinen artikkeli sisältyy teokseen Pelit ja kentät: kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Artikkeli on nimeltään Liikuntasuhde : liikunnan kohtaaminen kulttuurisesti rakentuvana sosiaalisena maailmana, tekijä Pasi Koski.
Liikuntapedagogiikka -teos...
Hei!
Kyllä tuota uutta painosta (2009) on tulossa kirjastoihin. Sen käsittely kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointiosastolla on vielä kesken. Kun kirja on asiakkaiden lainattavissa ja tilattavissa,sen kappalemäärät, sijoitus- yms. tiedot löytyvät HelMet-tietokannasta.
Valitettavasti tätä Matti Mikkolan ja Eppu Kososen säveltämää ja Paula Vesalan sanoittamaa laulua Sydän vähän kallellaan ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, joten ainoa keino voi olla yrittää kysellä sitä suoraan tekijöiltä tai kustantajalta (Warner).
Heikki Poroila
Valitettavasti Helmet-kirjastojen viimeinen kappale Clive Barkerin romaanista Galilee ( HarperCollins, 1999) on jouduttu poistamaan. Tietokantaan ovat teoksesta jääneet vielä teostiedot.
Muualta Suomesta Clive Barkerin Galileen voi saada kaukolainaan. Alla olevassa linkissä on kaukolainahinnasto ja lomake, jolla voit itse tehdä kaukolainapyynnön.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kokeilin onneani 30 000 hengen kokoisessa Kirjallisuuden ystävät -Facebook-ryhmässä, mutta kukaan siellä ei tunnistanut teosta. Myöskään kirjaston tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ei tärpännyt - joskin yksi kollega pohti, että tyyli ja sanaleikittely tuo vahvasti mieleen Veikko Huovisen. Pikaisella Huovisen tuotannon selailulla ei kuitenkaan tullut kuvattua keskustelua vastaan.
Valtiopäivämiehistä löytyy kattavat henkilötiedot teoksista: Kaarlo Österbladh: Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809-1906, Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809-1906 ja Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809-1906. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi.
Muuten isoisän isää kannattaa etsiä Suomen Sukututkimusseuran kirjaston kautta, osoite http://www.genealogia.fi/kirjasto.
Taulujen signeerausten ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvioinnin.
Esim. taidehuutokaupoista voi tiedustella ja heillä on yleensä sivustoillaan online-arviointi.
Tässä esimerkkinä muutamia sivustoja, joihin kyselyn voi lähettää:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.galleriainter.fi/
Myös kuvataiteilijamatrikkeli-sivuston kautta voi halutessaan hakea taiteilijoita:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Toistaiseksi kukaan kirjastokollega ei ole tunnistanut kyseistä runoa. Yritän vielä selvittää asiaa, joten palaan asiaan myöhemmin.
Helmet-kirjavarastosta löytyvät Maila Pylkkösen runokokoelmat ovat varattavissa verkkokirjastosta: helmet.fi
Maila Pylkkösen tuotanto: Klassilliset tunteet. 1957; Jeesuksen kylä. 1958; Arvo : vanhaäiti puhuu runonsa. 1959; Ilmaa - Kaikuu. 1960; Valta. 1962; Virheitä. 1965; Tarina tappelusta. 1970; Muistista. 1972; Marjamiesnaisen muistiinpanoja. 1975; Monologit. 1976; On kesä vain. 1977; Kootut : runot ja proosarunot 1957 - 1977. 1983; Varhaiset runot // Parnasso 2/2001. Lähde: Kansallisbiografia
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan (Otava, 2000)mukaan Lavikka-sukunimeä tavataan Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Koska sukunimeä tavataan näin rajatulla alueella, voisi olettaa Lavikoiden olevan samaa sukua, mutta kuitenkin vain olettaa. Lisäksi Heikki Särkkä kirjoittaa Suomen sukutukimusseuran aikakauskirjassa (Genos 1999, numero 4, s. 226), että Mikko ja Pekka Mikonpoika Lavikka myivät v. 1800 Aatami ja Mikko Simonpoika Illukalle puolet kruununtilasta numero 7 Savitaipaleen Lyytikkälän kylässä. Savitaipaleen kirkkoherran vuoden 1876 sukuselvityksen mukaan Lyytikkälä 7:n asukkaaana oli ollut Juhana Mikonpoika Lavikka (Mikko Simonpoika Illukan poika). Särkkä jatkaa, että näyttää ilmeiseltä, että Mikko Illukan jälkeläiset ovat alkaneet...
Sini Cavén on toimittanut kirjan Seikkailun mahdollisuus, Kansalaiskasvatuksen keskus, Helsinki, 1992.
Kirjan asiasanoissa mainitaan kirjan käsittelevän seuraavia aihepiirejä: ryhmätyö, sosiaalityö,työtavat,
toimintaterapia, kokemukset, elämys. Lisäksi on ilmestynyt Mikael Kokljuschkin, Seikkailuun! - varhaiskasvatuksen seikkailukirja, Kirjayhtymä, Tampere, 1999. Aalto, Mikko, Ryppäästä ryhmäksi, My Generation, [Ryttylä], 2000. Aalto, Mikko, X.TAASIA - toiminkokemusaineisto nuoriostyöhön, Nuorisokasvatussäätiö, Helsinki, 1997. Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineisto -tietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Nuorisotiedon kirjaston tietokannasta http://www.alli.fi/kirjasto/ asiasanalla seikkailukasvatus löytyy runsaasti...
Valitettavasti runoa ei ole tunnistettu. Välitimme kysymyksen myös kirjastojen tietopalvelulistalle, mutta ainakaan vielä ei sitä kautta ole tullut vastausta. Tunnistaisiko joku lukijoistamme runon?
Hain Internetistä Googlella, Altavistalla ja Ask Jeeves -hausta. Tuloksena oli lähinnä myynnissä olevia Miranda MacQuittyn kirjoja. Tarkistin Ebsco-tietokannan, jossa on englanninkielisiä lehtiartikkeleita: artikkeleissa oli lyhyitä arvioita MacQuittyn kirjoista. Valitettavasti missään ei ollut hänestä henkilötietoja. Häneltä on ilmestynyt kymmenkunta kirjaa luonnosta ja eläimistä, niistä on suomennettu seuraavat: Aavikko, Hait ja Valtameri.
Teoksen nimi on "Crimes célèbres". (Paris: Administration de librairie, 1839-1841.)
Lähde: http://www.dumaspere.com/pages/oeuvre/sommaire.html .
Klikkaa "Bibliographie - Oeuvres complétes"
tai avaa PDF-tiedosto osoitteessa http://www.dumaspere.com/pages/oeuvre/biblio.pdf .
Amerikkalaiselta runoilijalta Mary Oliverilta ei ole tähän mennessä suomennettu yhtään runokokoelmaa. Ensi vuonna (2013) on ilmestymässä kokoelma Joutsen:
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9522601381
Sen sisältämistä runoista ei siis vielä ole tietoa. Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta selviää, että muutamia yksittäisiä Mary Oliverin runoja on ilmestynyt runouslehti Taitteessa (Taite, 2004, nro 4), mutta vaikuttaa siltä, että kysymäsi ei ole niiden joukossa.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Aurelia-nimen pohjana on vanha roomalainen sukunimi Aurelius, joka merkitsee kultaista. Amalia pohjautuu saksalaisperäisiin amal-alkuisiin nimiin, joita ovat mm. Amalberga ja Amalgund. Amal-alkuosan on sanottu tarkoittavan mm. työtä, tehokasta ja uutteraa. Hilma on saksalaisperäinen nimi. Nimen alkuperästä on useita käsityksiä. Se voi olla muunnos nimistä Wilhelma tai Wilhelmine, ja silloin nimen taustalla on merkitys altis suojelijatar. Se voi liittyä myös saksan kypärää ja suojaa merkitsevään helm-sanaan. Tai sitten se on Hildemar- ja Hilmar-miehennimien naispuolinen vastine. (Lähde: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, 2007)
