Kysymyksestä ei käy ilmi, millaisen "kirjan" kirjoittamisesta on kysymys. Jos kauno- tai tietokirjan voisi kirjoittaa "valmiille pohjalle", miten omaperäisiä niistä mahtaisi tulla? Suomessa on järjestetty aina silloin tällöin ns. kirjoittajankoulutusta, jossa käydään läpi kauno- ja tietokirjoittamisen perinteitä, tekniikoita ja huomioon otettavia asioita. Mistään "valmiista pohjista" en ole kuullut, eikä sellainen kuulosta erityisen uskottavalta edes teoriassa. Minkä tahansa kirjan kirjoittamisen edellytyksenä on kirjoittajalla oleva näkemys kokonaisuudesta ja ainakin alustava näkemys yksityiskohdista, joiden avulla kokonaisuus on tarkoitus rakentaa. Oma näkemykseni on, ettei mikään kirja ei ole niin yksinkertainen, että sellaisen voisi...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy hyvä Riitta Erosen artikkeli vuodelta 2001 "Leikisti vai oikeasti?", jossa hän käsittelee juuri tätä pohtimaasi asiaa:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/ajan_sana_%28…
Artikkelin mukaan muodin taustalla voi hyvinkin olla englannin kielestä tulleet vaikutteet (actually, really, definitely), jotka ovat levinneet televisiosarjojen kautta suomen kieleen.
Ari Sainio on kirjoittanut selkokirjoja ja muokannut tavallisia kirjoja selkokielelle. Valitettavasti hänestä ei löydy kovin paljon tietoa. Laajin selostus Sainiosta lienee osoitteesta http://yle.fi/selkouutiset/index.php?7805 löytyvä Selkouutisten haastattelu. Hiukan tietoja on myös Sainion saamaa palkintoa koskevassa uutisessa, jonka voi lukea osoitteesta http://www.sivistys.net/uutiset/28_10__ari_sainio_palkittiin_selkokirjo…. Kehitysvammaliiton ”Ketju”-lehdessä on ilmestynyt pari Sainiota koskevaa artikkelia numeroissa 5/1990 ja 6/2003, mutta niissä ei ole ehkä kovin paljon uutta tietoa, eikä noita lehtiä ole HelMet-kirjastoissa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 39 Zeus-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_navigaatio.asp
Valitettavasti nimioppaista tai muista lähteistä ei löytynyt selitystä tämän nimen alkuperästä. Voisiko nimi kuitenkin olla ulkomaista alkuperää?
Hei!
Valitettavasti sukunimestä Dyring löytyy suhteellisen vähän tietoa. Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimi olisi edelleen käytössä kuudella ihmisellä Suomessa. Suomen sukututkimusseuran HisKi-tietokanta löytää myös jonkin verran Dyringeja historiankirjoista mm. Urajärveltä, Halikosta ja Kemiöstä, joskaan kenenkään heistä tiedot eivät sijoitu mainitsemaasi ajankohtaan.
Geneanetin mukaan Dyring -sukunimeä esiintyy lähinnä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, yleisin se on ainakin tällä hetkellä Ruotsissa. Yhden näkemyksen mukaan Dyring olisi Doring -sukunimen johdannainen ja anglosaksista alkuperää 600-luvulta ja kantamuodossaan joko "Deor" tai "Dyre" tarkoittaen rakasta tai rakastettua. Jää kuitenkin vielä mysteeriksi ovatko muinaiset...
Helmet-kirjastoissa ei ole enää tuon ajan naisten vaatteiden kaavakirjoja, mutta esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy teos:
Naisten pukuompelu: leikkuu, kaavapiirustus ja kuosittelu / Birgit Mårtensson, Tyyne Mäkihovi (1958)
Muualta Suomesta on saatavilla kaukolainana:
Kaavaoppi 1: Naisten pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Ompelen pukuni itse / Paula Maisniemi (1962)
Helmet-kirjastoista löytyy kaavakirja tyttöjen vaatteisiin:
Kaavaoppi II: tyttöjen pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Helmet-lukuhaasteeseen voi osallistua omalla tyylillään. Ohjeissa sanotaan mm. näin:
"Haluatko ruksia listalta monta kohtaa samalla kirjalla? Haluatko ohittaa jonkin kohdan, koska se ei lainkaan inspiroi? Yritätkö kuitata mahdollisimman monet kohdat elämäkerroilla? Kaikki tämä on sallittua! Helmet-lukuhaaste antaa inspiraatiota, mutta sinä saat itse päättää, millä säännöillä siihen osallistut."
Lisää tietoa haasteesta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetlukuhaaste_2018(154037)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla kerrotaan, että sinilevä voi aiheuttaa mm. iho-oireita. Sivulla kerrotaan myös, että ihmisten herkkyys sinilevien aiheuttamille oireille vaihtelee. Eli voi olla, että ihottumaa ei tulekaan. Sivu löytyy alta:
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/uimarantavesi/sinilevat-eli-sinibakteerit
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan ajoneuvon omistaja- ja historiatiedot ovat maksullisia.
Palvelussa on ajoneuvojen rekisteritietoja noin vuodesta 1989 alkaen.
https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/ajoneuvotiedot-ja-veron-maksu
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kirjaa. Myöskään tiedonhaku ei tuottanut tulosta. Neuvolaan liittyvissä teoksissa ei näyttänyt olevan kuvailemasi kaltaista kirjaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/neuvola
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä voisi olla Satuaarre Suomen lapsille : kuvitettu. 2. sikermä, Prinssi Ahmed al Kamel eli rakkauden pyhiinvaeltaja ja muita satuja : (Washington Irvingin mukaan, suom. Lauri Pohjanpää). https://finna.fi/Record/helmet.1930874?sid=4954273784Voit lukea teoksen myös digitoituna Gutenberg-projektista:https://www.gutenberg.org/cache/epub/38192/pg38192.txt
Kovin huonosti löytyy Evansista internetistä tietoa, mutta jotain sentään:
Januarymagazinen sivuilta löytyy haastattelu.
http://www.januarymagazine.com/evans.html
Kannattaa katsoa vielä Evansin kirjojen kansilehdiltä, josko sieltä löytyy
jotain tietoa.
Kotimaisesta Aleksi-tietokannasta, joka sisältää viitetiedot useista lehdissä kirjoitetuista artikkeleista ei valitettavasti löytynyt ohjeita barbie-nuken hevostallin askartelusta.
Klassinen barbien hevostalli näyttää olevan sarja muovisia osia, joita on erittäin vaikea rakentaa kotikonstein. Kirjastosta saa erittäin hyviä teoksia pienoismallien rakentamisesta esim. Pienoismallit harrasteesta ammattiin: pienoismallirakentajan käsikirja/toimittanut: Matti Hyötyniemi. Järvenpää: Harraste ja tekniikka, 1996. Ongelmallista on löytää sopiva, helposti muotoiltavissa oleva ja samalla lasten leikkejä kestävä materiaali. Toivottavasti askarteluliikkeet voivat auttaa tässä ongelmassa.
Puinen hevostalli saattaa olla helpompi toteuttaa käytännössä....
Kaikissa näissä yliopistoissa voi opiskella kasvatustiedettä. https://opintopolku.fi/-sivustolla voi tehdä hakuja koulutuksen tai oppilaitoksen mukaan ja tutkia tarkemmin, millaisia kasvatustieteen opintokokonaisuuksia on tarjolla.
Kirjastotietokannoista kannattaa ehkä hakea sanoilla Internet (ja) sääntely, Internet (ja) sisältö. Kyllä tästä aiheesta on yleisissä kirjastoissa ainakin kotikirjaston kautta kaukolainattavaa materiaalia. Esimerkiksi seuraavat:
1)Itsesääntely - haitalliset verkkosisällöt / [Jukka Kemppinen] 2001
2) Wirzenius, Arno : Vastuu laittomasta sisällöstä verkkoviestinnässä / Arno Wirzelius, Tommi Mustonen
Julktiedot Helsinki : Liikenneministeriö, Edita, jakaja, 2000
Hei!
Google-haussa tuli tieto, että ko. kirjeitä säilytetään Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä (toimitusaika Rauhankadun toimipisteeseen 1 vuorokausi). Arkistolaitoksen sivulla kohdassa asiakirjojen tilaaminen sanotaan, että asiakirjoja voi tilata ainoastaan toimipisteissä paikan päällä sähköisen tilauspalvelun avulla. Tutkijasalien päivystäjät neuvovat tilauksen laadinnassa ja toimittavat tilatut asiakirjat tutkijasaliin tutkittavaksi. Em. tiedot löytyvät www.arkisto.fi -sivulta, samoin kuin Hämeenlinnan maakunta-arkiston yhteystiedot. Hämeenlinnan maakunta-arkistosta voi kysyä lisätietoja asiasta.
Aineistoa on mahdollista tilata kaukolainaksi muualta, ellei sitä ole saatavissa Helmet-kirjastoista, jostakin pääkaupunkiseudun tieteellisestä kirjastosta tai erikoiskirjastosta. Jos etsimäsi teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin, mutta on lainassa, tee silloin tavallinen varaus. Kaukopalvelua ei ole tarkoitettu paikallisten varausten ohittamiseen.
Kurssikirjatilauksissa voidaan kuitenkin poiketa kaukopalvelun yleisperiaatteista ja tilata kirja oman korkeakoulusi kirjastosta kaukolainaksi.
Ilmoita tilausta tehdessäsi opiskelupaikkasi ja mielellään myös opiskelijanumerosi – se nopeuttaa tilauksen käsittelyä.
