Kirjastot kokoavat vuositilastoja alkuvuodesta, mutta yksittäisen kirjan lainauslukuja ei yleisiin tilastoihin tuoda, koska ne veisivät mielettömästi tilaa. Kysytyssö tapauksessa on kuitenkin mahdollista karkeasti arvioida lainausmääriä tämänhetkisen kysynnän perusteella, joka on tuoreen elokuvan ansiosta tuonut vuonna 2011 julkaistulle kirjalle varausjonon.
HelMet-järjestelmään on tätä kirjaa hankittu suomenkielisenä käännöksenä kaikkiaan 32 kappaletta. Jos oletamme, että ainakin vuoden ajan kirjasta olisi koko ajan varauksia eli niteet eivät makaisi hyllyssä odottamassa lainaajaa, voidaan arvioida, että kutakin nidettä kohtaan voisi syntyä noin 10 lainausta eli todennäköisesti vuoden lainamäärä oli noin 300 kappaletta. Tällaisiin...
Onnesta vaiti pysymään kehotti paremmin laulunsanoittajana kuin runoilijana tunnettu Vexi Salmi. Runo löytyy hänen vuonna 1983 julkaistusta kokoelmastaan Lautturin lauluja (s. 36). Kysymyksen sitaatti on runon ensimmäisen säkeistön alusta:
"Ole onnesta vaiti, älä kerro muille, / pidä tiukasti kiinni siitä. / Puhu pilville vain sekä metsän puille / ja taivasta hiljaa kiitä. / Älä utele syytä, älä muilta kysy, / vaan visusti muilta peitä. / Se on lainassa vain. Se ei jää, eikä pysy. / Se on huomisen kyyneleitä."
Valtakunnallinen varastokirjasto löytyy Kuopiosta. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa sijaitseva Helmet-kirjavarasto säilyttää Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston varastoitua aineistoa.
Molemmista varastoista löytyy Matrikkeli sairaanhoitajista ja kätilöistä : Tiedot 20 000 sairaanhoitajasta ja kätilöstä sekä 306 sairaalasta, joka on kustannettu vuonna 1971. Sitä paremmalta vaikuttavaa lähdettä ei löytynyt - kenties sellaista ei ole edes olemassa.
Vanhoja tv-ohjelmia löytyy esim. Ylen Elävästä arkistosta: TV-ohjelmat | Elävä arkisto | yle.fi tai Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Ritva-tietokannasta: Etusivu : RITVA-tietokanta (kavi.fi)
Mieleen ei heti tule, mikä ohjelma on kyseessä. Kollega ehdotti vuodelta 1992 peräisin olevaa sarjaa "Päin perhettä". Sarjassa käsitellään humoristisesti ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä kuten lamaa, työttömyyttä, asuntopulaa, uusperheitä ja avioeroja.
Artikkeli Ylen Elävästä arkistosta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/12/21/pain-perhetta
Kavista kollega löysi kaksi elokuvaa, jossa on tuo musiikki,
Punainen kohina (Red Static, Suomi, 2019) tuo kappale soi tietojen mukaan leffan alussa....
Kyseessä voisi olla William Maynen ja Nicola Bayleyn kuvakirja Kirjavan kissan kirjava peite (The pacthwork cat, suom. Riitta Mäyrälä, 1981).
Voit tarkistaa Helmet-haulla kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kaipaamasi satu on Marjatta Kurenniemen "Alli Ylösalaisin maassa", joka on alun perin ilmestynyt vuonna 1954 kokoelmassa "Antti -Karoliina ja muita hassuja satuja" Valistuksen kustantamana. Teille päiväkodissa tätä on varmaan luettu kokoelmasta "Suomalaisten satujen helmiä 2", KIrjapaja 2001.
Itämaisesta ja aasialaisesta ruokakulttuurista löytyy runsaasti englanninkielistä materiaalia verkosta. Seuraavilla sivuilla käsiteltiin erilaisten jälkiruoka- ja ruokaohjeiden lisäksi myös tapakulttuuria, teeseremonioita ja ruokakulttuuria. Sivustot on jaoteltu maittain, joten löydät helposti itseäsi kiinnostavat alueet. Osissa on lisäksi vielä laajat linkkilistat ja kirja-tai artikkelilistat kiinnostavasta lukemisesta: http://asiarecipe.com/
http://www.globalgourmet.com/destinations/
http://www.eatethnic.com/links.htm
Seuraavat linkit menevät about.com'in aasialaista ruokaa käsitteleville sivuille:
http://seasianfood.about.com/cs/desserts/
http://japanesefood.about.com/
http://indianfood.about.com/mbody.htm
http://chinesefood.about.com/...
Oma työsi koskee avointa päiväkotia perheiden verkostoitumisen tukena. Asiasanoilla verkostoituminen ja vanhemmat löytyy Linda-tietokannasta koulumaailmaan liittyvä opinnäytetutkimus :
Kuvaja, Elina : Mannerheimin lastensuojeluliiton kimppaperheprojekti : tapaustutkimus projektin tarpeellisuudesta ja onnistumisesta opettajien ja rehtoreiden näkökulmasta, 2002
Tämä on verkkoaineistona osoitteessa http://selene.lib.jyu.fi:8080/gradu/h/elkuva.pdf .
Turun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnassa on meneillään Rauman seudun erityisvarhaiskasvatuksen resurssiaseman Pikku Kukon tutkimusyhteistyö, jonka aihepiirinä on perheiden vuorovaikutusverkostot ja esiopetuksen oppimisympäristöt. Yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.edu.utu.fi/...
Jos lainaamansa teokset palauttaa viimeistään eräpäivänä, niistä ei kerry myöhästymismaksua. Eräpäivän näet lainauskuitista tai Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastosta ( http://hameenlinna.kirjas.to/ ). Jotta pääset katsomaan omia tietojasi ja uusimaan lainojasi, tarvitset tunnusluvun. Jos sinulla ei ole sitä, saat sen asioimalla kirjastossa. Myös maksamattomat maksut ja sen mistä ne ovat tulleet näet omista tiedoistasi verkkokirjastossa.
Myöhästyneestä aineistosta perimme maksun, joka alkaa kertyä heti viimeisen palautuspäivän eli eräpäivän jälkeen. Maksamattomat maksut tallennetaan velaksi, ja 10 euroa tai sitä suuremmat sakot johtavat lainauskieltoon.
Myöhästymismaksut:
Aikuisten aineisto: 0,10 e/nide/vrk, enintään 6 e/nide...
Pientä tarkoittava adjektiivi vähä on lähinnä länsisuomalainen, vaikka sitä on käytössä myös pienissä määrin Itä-Uudellamaallakin. Pieni-alkuisia paikannimiä esiintyy Suomessa vain itämurteiden alueella. Sukunimeksi Vähä tai Vähänen on voinut siirtyä asumuksennimestä, minkä taustalla voisi olla asumusta tai asukasta kuvaileva lisänimi. Esimerkiksi Iacob wähäialka 1500-l. Vehmaalla. Toisena esimerkkinä mainittakoon Pirkkalan Nikkilän tilaa vuosina 1553-1584 isännöinyt Lauri Matinpoika vähä eli Pikku-Lasse.
1900-luvun alkukymmeninä Vähäsiä asui hajanaisesti eri puolilla maata. Uudellamaalla Vähä on esiintynyt myös sotilasnimenä 1719. Nykyisin Vähä on käytössä lähinnä ainoastaan Pohjanlahden perukassa.
Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja (...
Nietzschen ”Näin puhui Zarathustra” on ilmestynyt suomeksi jo 1907. Ilmeisesti se on ollut ensimmäinen suomennettu Nietzschen kokonainen teos. En löytänyt mainintoja aikaisemmin suomennetuista kirjoituksistakaan, joskin tuona samana vuonna 1907 muutamia Nietzschen runoja ilmestyi Aarni Koudan kokoelmassa ”Dityrambeja”. Nietzschen ajatuksista on toki kirjoitettu lehdissä jo 1800-luvun puolellakin suomeksi, mutta ne eivät ole olleet suoria suomennoksia.
Tuo Spenglerin teos näyttäisi Fennica-tietokannan mukaan olleen ensimmäinen häneltä suomennettu teos.
Herderiltä ei ole tosiaan suomennettu juuri mitään, vaikka hänestä ja hänen ajatuksistaan löytyy toki materiaalia suomeksikin. Herderiltä on vanhoissa sanomalehdissä joitakin runoja,...
Kauniaisten kirjastosta kerrottiin, että nyt heinäkuun aikana heillä ei ole mahdollisuutta rekisteröimiseen ja opastukseen. Elokuusta alkaen kannattaa ottaa yhteyttä etukäteen kirjastoon joko puhelimitse (09-505 6400) tai sähköpostitse (kirjasto@kauniainen.fi).
Heinäkuun aikana voi rekisteröityä ja saada opastusta esim. Sellon kirjastossa Espoossa. Kannattaa soittaa ja sopia aika etukäteen, puh. 09-816 57603.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteys…
Väinö Linnan romaaniin pohjautuva Tuntematon sotilas -elokuva on kirjastolainauksessa DVD:nä sekä Edvin Laineen että Rauni Mollbergin ohjaamana. Tallenteissa on kuitenkin vain ruotsin- ja englanninkieliset tekstitykset.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Ikävä kyllä alaikäisen lasten kortit, jotka oli linkitetty näkymään huoltajalla, eivät erilaisen tekniikan vuoksi siirtyneet uuteen verkkokirjastoon automaattisesti. Ne voi kuitenkin lisätä huoltajan kortille itse.
(Omissa tiedoissa) Kirjastokortit > Liitä kirjastokortti/rinnakkaiskortti. Tähän voi lisätä minkä tahansa kortin, jonka tunnuksen ja PIN-koodin tietää. Toisin sanoen parannuksena, että vaikka molemmat huoltajat voivat lisätä lasten kortit itselleen näkyviin. Kuvallinen ohje: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#cards
Ennen 2021 julkaistua värikuvitettua laitosta ilmestyneissä Peppi Pitkätossun tarinoissa sivut 7–106 sisältävät Peppi Pitkätossu -kirjan 11 lukua (Peppi muuttaa huvikumpuun – Peppi viettää syntymäpäivää). Sivuilla 107–201 on luvut 2–9 kirjasta Peppi aikoo merille (Peppi käy kaupoissa – Peppi nousee laivaan). Avausluku Peppi asuu yhä Huvikummussa puuttuu yhteislaitoksesta. Sivujen 202–[292] 12 lukua sisältävät Peppi Pitkätossu Etelämerellä -kirjan kokonaisuudessaan (Peppi ja talon ostaja – Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi).
En löytänyt noille lyhenteille selitystä meidän ulottuvillamme olevista tiedonlähteistä. Lähetin kysymyksen Ilmatieteen laitokselle ja Suomen koru- ja kellomuseoon. Sieltä ehdotettiin seuraavia tulkintoja: ML = mukaan lukien ja SL = sen lisäksi taikka ml = Mean Level ja sl = Sea Level "ml" (Mean Level) viittaa paikalliseen ilmanpaineeseen — eli ilmanpaineeseen, joka mitataan barometrin nykyisellä korkeudella."sl" (Sea Level) tarkoittaa korjattua ilmanpainetta, joka kuvaa, mikä ilmanpaine olisi, jos mittaus tehtäisiin merenpinnan tasolla. Tämä on tärkeää säätietojen yhdenmukaistamiseksi, koska ilmanpaine laskee korkeuden kasvaessa.Asiasta voisi myös kysyä Kysy museolta -palvelusta, https://kysymuseolta.fi/
Kyseessä on Hanns Eislerin säveltämä Rauhanlaulu Bertolt Brechtin sanoihin. Suomenkielisen sanat ovat Elvi Sinervon kynästä.Laulu sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuihin Festivaalilauluja 85 ja Rauhanlauluja lapsille.
Tismalleen samaan kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemminkin:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9db3…
Yleishyödyllistä Brasilia-tietoutta tarjoaa Wikipedian artikkeli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilia
Finpron sivuilta löytyy tietoja muun muassa Brasilian taloudesta ja infrastruktuurista:
http://www.finpro.fi/fi-FI/Market+Information/Country+Information/North…
Tervehdys!
Imatran kaupunginkirjaston voimassaoleva kirjastokortti käy sellaisenaan koko Priima-kimpassa (Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti) sekä kimpan ulkopuolella olevissa Joutsenon, Korvenkylän ja Pulpin kirjastoissa. Viimeksi mainitut ovat Priima-kimpan kanssa samassa atk-kirjastojärjestelmässä, vaikka kuuluvatkin nykyisin hallinnollisesti Lappeenrannan kaupunginkirjastoon.
Suunnitteilla on kirjastojärjestelmä, joka tekisi mahdolliseksi käyttää yhtä korttia kaikissa Etelä-Karjalan kirjastoissa.
Kirjaston asiakkuus ei ole sidottu asuinkuntaan. Kortin voi saada mihin tahansa kunnankirjastoon, jonka palveluja haluaa käyttää.
