Helsingin kaupunginkirjaston uutuushankinta tapahtuu pääasiassa kilpailutettujen sopimustoimittajien kautta. Kirjat ja muu aineisto valitaan yleensä jo ennen niiden ilmestymistä ennakkotietojen perusteella.
Helmet-sivuston tai henkilökunnan kautta voi myös lähettää hankintaehdotuksia. Alla linkki lomakkeeseen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Pääset tarkistelemaan lainojasi kirjautumalla Helmetiin palvelusivuston oikeassa ylälkulmassa olevasta linkistä. Klikkaa auki kohta "omat tietoni". Aukeavan sivun vasemmassa laidassa on lista, joista ylimpänä on "Lainat". Sitä klikkaamalla pääset näkemään omat lainasi ja tekemään esimerkiksi tarvittavat uusinnat.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Sanat ja nuotit lauluihin "Taivaan kotiin" sekä "Kun Jeesus on omana mulla" löytyvät teoksesta Hengellinen laulukirja. Taivaan kotiin -laulusta on kaksi tekstiltään hieman erilaista versiota. Juuri kysyjän ilmoittamassa muodossa laulu löytyy yksisäkeistöisenä teoksesta Herramme tulee : nuottipainos (Ristin voitto, 1951).
Hengellisessä laulukirjassa sama Valter Nymanin sävelmä alkaa sanoilla Taivaan kotiin täällä kuljen. 1. säkeistön viimeinen rivi on erilainen ja yhteensä säkeistöjä on tässä versiossa neljä.
Hengellisen laulukirjan eri painoksia on saatavissa Vaara-kirjastoista: https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=hengellinen+laulukirja&type=Title&dfApplied=1&limit=20
Herramme tulee -teosta on saatavissa Outi-...
Mikrolisäyksessä kasvin kloonaus tapahtuu solukkoviljelymenetelmien avulla irrottamalla kasvista haluttua solukkoa tai kasvupisteitä ja siirtämällä ne kasvamaan joko ravintoliuokseen tai kiinteälle ravintoalustalle. Mikrolisäystä käytetään taimien tuotannossa esim. banaanilla, avokadolla, sitrushedelmillä, ananaksilla, perunoilla, mansikoilla, viiniköynnöksillä, vadelmilla, herukoilla ja useilla eri puilla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikrolis%C3%A4ys
Perinteisempi kasvien monistus eli kloonaaminen on perustunut kasvien lisäämiseen versoista tai pistokkaista. Myös sillä tavoin on mahdollista kloonata mm. edellä mainittuja kasveja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kloonaus
Valitettavasti emme löytäneet mainintoja kyseisestä toivotuksesta mistään kirjallisesta lähteestä. On mahdollista, että sanonta on kulkenut suvussa ja se on ehkä jonkun isovanhemman keksimä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista vastaavanlaisen toivotuksen? Ja tiedättekö jotain sen alkuperästä? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseinen runo on kokoelmassa Omarin malja (Aura 1945), kokoelman XXIX runo. Kokoelma löytyy myös muun muassa yhteisteoksesta Teltantekijä ; Viisaan viini (WSOY 1981). Teokset ovat saatavissa Helmet-kirjastoista.
Kirjallisuutta tietokoneviruksista löytyy aika paljonkin. Ongelmana on ihan tuoreen tiedon vähäisyys. Suosittelisin mieluiten internetin käyttöä, jos kaipaat tuoretta materiaalia.
Tässä kuitenkin joitain poimintoja eri kirjastojen tietokannoista:
- Kerttula, Esa : Tietoverkkojen tietoturva : tarpeet ja teknologiat, internet-tietoturva, suljettujen IP-verkkojen tietoturva, julkisen avaimen infrastruktuuri (98)
- Helenius, Marko: Tietokonevirukset ja virustentorjunta (94)
- Järvinen, Petteri : Tietokonevirukset (90)
- Nikander, Pekka : Internet-tietoturva (96)
- Paavilainen, Juhani : Tietoturva (98)
- Kleemola, Maija : Tietosuojavaatimukset verkottuvassa tietojärjestelmässä (98)
Voit itsekin hakea oman kirjastosi (ja netin välityksellä...
Suomen kielellä löytyy Internetistä tietoa Anders Jacobssonista ja Sören Olssonista osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/ Tuo on Oulun kaupunginkirjaston hyvä lasten- ja nuortenkirjallisuuden sivusto. Sieltä voit klikata Teuvon kirjailijatieto ja edelleen Ulkomaisia nuortenkirjailijoita, Jacobssonista ja Olssonista löytyy sieltä kyllä vain ihan perustiedot. Sen sijaan ruotsinkielinen sivu osoitteessa http://www.soren-anders.se/sa/index.asp on laajempi. Måns Gahrtonista löytyy ruotsinkielistä tietoa Evan & Adamin sivulta osoitteesta http://www.evaochadam.com/frames.htm Sieltä pääsee myös tekijöiden, Månsin ja Johanin, sivulle.
Måns Gahrtonista ja Anders Jacobssonista sekä Sören Olssonista löytyy kuitenkin parhaiten tietoa Mervi...
Kyselytutkimuksen toteuttamisesta ja tulosten analysoinnista löytyy paljon kirjoja. Niitä voi hakea esimerkiksi käyttämällä asiasanoja ”tutkimusmenetelmät”, ”kyselytutkimus” ja ”analyysimenetelmät”. Tässä on muutama kirja:
Heikkilä, Tarja: Tilastollinen tutkimus (2014)
Pahkinen, Erkki: Kyselytutkimusten otantamenetelmät ja aineistoanalyysi (2012)
Vehkalahti, Kimmo: Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät (2014)
Valli, Raine (toim.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1, Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle (2018) ja Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2, Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin (2018)
Kirjoja, joissa kerrottaisiin ikäihmisten kokemuksia...
Jyväskylän historiaa, perustamisen aikoihin, käsittelevää kirjallisuutta:
•Brummer: Jyväskylän kaupungin historia 1837–1912
•Tommila: Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965
Tietoa myöhemmistä ajoista:
•Keski-Suomen historia, 1.osa
•Repo, Onni: Jyväskylän kunnan historia
Suosittelen tutustumaan myös Jussi Jäppisen teoksiin, hän on tehnyt useita
Jyväskylän historiaan liittyviä kirjoja, joissa menneisyyden kaupunki herää eloon
valokuvien välityksellä.
Singerin koneet numeroilla F9593990-F9643989 on valmistettu vuonna 1920 Clydebankin tehtaalla Skotlannissa.
Lähteet:
ISMACS International: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f…
Singersewinginfo.co.uk: https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie
Varaamo.hel.fi antaa hakusanalla ”näyttö” 37 osumaa. Kaikki tilat eivät ole kirjastoissa ja osumia tulee myös Vantaalta. Kannattaa käydä lista läpi, toivottavasti sieltä löytyy sopiva tila näyttöineen.
Hakutulos https://varaamo.hel.fi/search?date=2023-01-31&search=n%C3%A4ytt%C3%B6&p…
Liikennemerkkien asennuskorkeudesta löytyy määräyksiä Valtioneuvoston asetuksessa 20.5.2020/379 pykälässä 30. Asiasta kannattaa kysyä lisää Liikenneturvasta, https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/#kysy
Jaana Kaparin suomennoksessa Dumbledoren repliikki "It does not do to dwell on dreams and forget to live, remember that" on suomennettu "Ei ole hyvä rypeä haaveissa ja unohtaa elää, muista se."
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy seuraavanlaisia viitteitä:
-Karilainen, Eija Satakuntalaisten matkatoimistovirkailijoiden työtyytyväisyys tarkasteltuna kuuden työtyytyväisyyskomponentin, elämänkaaren ja työuran vaiheiden pohjalta : erikoistyö / Eija Karilainen [Pori] : Satakunnan ammattikorkeakoulu, 1996
-Cullen, Noel C. Team power : managing human resources in the hospitality industry / Noel C. Cullen Upper Saddle River (NJ) : Prentice Hall, 2001
-Rauhala, Annaleena Työtyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät ja esimiehen vaikuttamismahdollisuudet : työtyytyväisyys Porin Cityherkussa : erikoistyö / Annaleena Rauhala [Pori] : Satakunnan ammattikorkeakoulu, 1996
-Laukkanen, Marika Työilmapiiri ravintola-alalla :...
Kyllä maksavat. Varausmaksu on 50 senttiä kappaleelta. Tämä koskee vain aikuisten aineistoa. Lasten aineistoon tehdyt varaukset ovat maksuttomia.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut
Nimen alkuperälle ei löytynyt selitystä. Juhani Pöyhösen kirjassa Suomalainen sukunimikartasto 2: Karjalassa esiintyneet nimet Jälkö esiintyy. Kirjasta löytyy nimen levinneisyys Suomessa ja Venäjän Karjalan alueella. Suomen sukututkimusseuran Hiski-hakuohjelman avulla voi myös etsiä nimen haltioita erilaisin perustein:
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1…
Ehkäpä seuran Suku Forumin avulla saisit selvyyttä nimelle:
http://suku.genealogia.fi/
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 171 Jälkö-sukunimistä:
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
