Yo Ho (A Pirate's Life for Me) -laulu on alun perin tehty Disneyn huvipuistojen Pirates of the Caribbean -kohteen teemamusiikiksi. Ensimmäinen niistä avautui Kalifornian Disneylandissa vuonna 1967. Kappale ei siis ole alkujaan elokuvamusiikkia. Ensimmäinen Pirates of the Caribbean -elokuva ilmestyi vuonna 2003, ja siinäkin laulua lauletaan. Elokuvaa ei ole dubattu suomeksi.Lähteet:Disney Wiki: https://disney.fandom.com/wiki/Yo_Ho_(A_Pirate%27s_Life_for_Me) The Walt Disney Family Museum: https://www.waltdisney.org/blog/yo-ho-yo-ho-music-walt-disneys-pirates-caribbean
Kysymäänne teosta ei ilmeisesti ole suomennettu, kirjastojen kokoelmista sitä ei ainakaan suomeksi löydy. Dianan elämäkertoja sen sijaan löytyy suomeksi useita. Tässä muutamia:
Campbell, Colin, lady, Lähikuva Dianasta, Otava 1999
Morton, Andrew, Diana - hänen tarinansa - hänen elämänsä, WSOY 1997
Spoto, Donald, Diana - viimeinen vuosi, Tammi 1997
Syksyllä ilmestyy Otavalta uusi Diana-elämäkerta: Bradford, Sarah, Diana - tuntematon prinsessa, josta kustantajan esitteessä kerrotaan mm. ”Paljastava, oivaltavan tarkka muotokuva … valottaa Dianan elämää ja persoonaa monitahoisesti ja objektiivisesti, uusiin haastatteluihin ja tutkimustyöhön perustuen.” Kirjan tekijä Sarah Bradford on lontoolainen historioitsija, joka on tehnyt elämäkerrat...
Varauksen voi tehdä heti, kun kirja ja sen saatavuus näkyy HelMet-verkkokirjastosta ( http://www.helmet.fi/ ). Ennen sitä ennakkovarausta ei voi tehdä.
Tilannetta kannattaa siis seurata; kirja tulee kirjastoihin todennäköisesti hyvin pian ilmestyttyään.
Olet siis tilannut HelMet-verkkokirjaston kautta tiedot uusista CD-levyistä RSS-syötteenä. Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä ainoastaan Internet Explorer -selain, joten emme pääse kokeilemaan, miten syötteiden tilaaminen Firefox-selaimella tarkalleen tapahtuu. Ehkä sinun kannattaa vain klikata haluamasi uutusluettelon kohdalla ja tilata/hyväksyä syöte http://www.helmet.fi/search*fin/3 .
Firefoxin ominaisuuksista kerrotaan esimerkiksi tällä verkkosivulla http://www.mozilla.org/fi/firefox/features/ .
Mikäli olet poistanut Opera-selaimen koneeltasi ovat aiemmat uutuuslistatkin luultavasti poistuneet koneeltasi. Aiempien vuosien listat eivät ole saatavilla enää HelMet-verkkokirjaston kautta.
Kun elokuvatallenteelle on hankittu lainaus- ja esittämisoikeus, itse esittämisen lisäksi myös esityksen mainostaminen on laillista.
Laki on tosiaan kirjoitettu sillä lailla, että niin lainaus- kuin esittämisoikeuskin on sidottu kirjaston tapauksessa fyysiseen teoskappaleeseen. Käytännössä asialla tuskin on merkitystä, mutta jos se oikeuksilla varustettu on käsillä, aina varminta käyttää juuri sitä.
Heikki Poroila
Punanahka-sarjakuvia (Peaux Rouges) on julkaistu ranskaksi 9 albumia. Suomeksi on käännetty 6 osaa: Ukkosen herrat, Tuulen perilliset, Turman tuojat, Kojoottien kutsu, Koston tie ja Sudenpentu. Ruotsiksi on saatavilla 8 osaa. Osa 7 on Gamjägarna ja osa 8 Frihetens pris. Näitä kaikkia löytää pääkaupunkiseudun kirjastoista. Valitettavasti osaa 9 en löytänyt edes muista Suomen kirjastoista. Voit kääntyä vielä Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen p. 310 85433, jos haluat saada viimeisen osan jostain käsiisi.
Kirjastolla on suhteellisen vähän keinoja pakottaa lainaajia palauttamaan lainansa eräpäivään mennessä. Ensimmäinen on rahan menetyksen uhka; myöhästymismaksu alkaa juosta heti eräpäivän jälkeen ja kasvaa, kunnes varaus palautetaan. Jos myöhästyminen on pidempiaikainen, kirjasto lähettää kirjallisen muistutuksen ja 28 vuorokauden jälkeen menee lainausoikeus. Viimeisenä konstina on asian vieminen perintään, joka tulee lainaajalle todella kalliiksi. Mutta jos lainaaja ei näistä piittaa, rahalla voi laina-aikaa pidentää, vaikka olisi varauksia. Asia on varaajien näkökulmasta valitettava, mutta esimerkiksi hakuja kotoa poliisin kanssa ei kirjasto harrasta. Vaikka se ei lohduta kiireistä varaajaa, kanssakärsijöitä on runsaasti. Lainamäärät ovat...
Suomen kirjallisuuden käännöstietoakannasta löytyvät eri kielille käännetyt teokset, ei yksittäisiä runoja. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/Leino Eino : http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINKoskenniemi V. A. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINHellaakoski Aaro http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINEino Leinon runossa on ilmeisesti kyse runosta "Trubaduurin laulu". Runon löydettävyyttä, suomenkielisistä Leinon kokoelmista, on kysytty aikaisemmin https://www.kirjastot.fi/kysy/tunteeko-joku-eino-leino-runon.Koskenniemeltä on ilmestynyt runo "Kaksi komeettaa", joka löytyy suomenkielisenä ainakin teoksesta Valkeat...
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun sukunimihausta ei löydy yhtään "käyttäjää" kummallekaan muodolle ko. nimestä eikä sitä myöskään löydy Sukunimet-teoksesta.
Asiaa voisi vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta, joka kuitenkin näkyy olevan kesätauolla 6.8.2023 asti.
Samuel Pepysin päiväkirja on suomennettu 1966, mutta kyseessä on valikoima, ei koko päiväkirja. Päiväkirjan merkinnästä syyskuun 4. päivältä 1667 on valikoitu käännökseen vain osa, mutta kysymääsi tekstikatkelmaa ole suomennettu siihen.
Seuraavilta nettisivuilta löydät tietoa Marilyn Kayesta:
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/CC5C78F72871C358C2256A8D002C5A9C/A8A657…
http://www.marilynkaye.com/
Kasakoista, joita on ollut mm. Ukrainassa, Uralilla ja Donilla on kuvia Albert Seatonin teoksessa The cossacks (1972). Kirjan voi lainata Lapin maakuntakirjastosta.
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=d937be45-01a…
Pirjo Mikkosen "Otti oikean sukunimen" : vuosina 1850 -1921 otettujen sukunimien taustat -kirjasta löytyy useita esimerkkejä siitä miksi sukunimi Aalto tai Aaltonen on otettu. "Ammattikalastajalle merellinen nimi" (1921) "Samannimiset savottakaverit päättivät ottaa eri nimet Aalto ja Laine, joita pidettiin harvinaisina" (1907)
Kysymykseesi on jo vastattu ja vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta. Kirjoita hakusanaksi Nopola. Suomen nuorisokirjailijoiden matrikkelissa http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml on tietoa näistä kahdesta kirjailijasta. Myös kustannusosakeyhtiö Tammen verkkosivuilta http://www.tammi.net/ löytyy henkilötietoja ja kirjaluetteloita. Kirjoita hakuriville Nopola. Kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1 (1996) ja 2 (1999) ja Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä (1996)kerrotaan heidän tuotannostaan. ALEKSI-tietokannasta löytyy kirjailijahaastatteluja ja kirja-arvosteluja:
Kärki, Riitta: Sisarusten paluu lapsuuden hurjiin unelmiin. Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoittama...
Arkkitehti Kai Blomstedt on yleisen kirjaston lähdekirjallisuudessa kovin tuntematon henkilö. Finna-haku "Blomstedt, Kai" antaa 16 osumaa (https://www.finna.fi), lähinnä Arkitekten-lehden artikkeleita. Mukana on myös viite Blomstedtin Teknillisen korkeakoulun diplomityöhön "Tennis-stadion" vuodelta 1934. Se on saatavilla Aalto-yliopiston kautta. Lisätietoja Kai Blomstedtin töistä voisi tiedustella Arkkitehtitoimistojen liitosta (atl.fi), vaikka heidän sivuiltaan löytyvästä hakuportaalista ei suoraan löytynytkään tietoja Kai Blomstedtista. Samoin Arkkitehtuurimuseon kirjaston Finna-haku antoi nollatuloksen. Arkkitehtuurimuseosta saattaisi kuitenkin olla apua Blomstedtin suunnittelemien rakennusten kartoittamisessa. Linkki...
Hei,Kirjasta ei löydy suomennosta, eikä noita vastaavia kovin monta ole. Pari kuitenkin löysin. Tuo ensimmäinen kissan piirtäminen on minulle tuttu jostain muutakin kautta lapsuudesta, mutten saa päähäni missä se olisi ollut.Samantyyppinen yksi tarina löytyy Toini Karivalon kirjasta Kun isä kissan piirsi (Kirjaapaja, 1981 ; s. 32->)Tietysti on myös Crockett Johnsonin Valtteri ja väriliitu (Harold and the purple crayon (julk. 1955), suom. Pikku karhu,1999), josta on myös tuoreehko elokuva.Kirjassa Valtteri piirtää seikkailunsa sitä mukaa kun tarina etenee.
Jarna Heinosen teoksessa Kohti asiakaslähtöisyyttä ja kilpailukykyä: sisäinen yrittäjyys kunnallisen yksikön muutoksessa (1999) käsitellään mm. kirjastojen sisäistä yrittäjyyttä. Kannattaa myös tutkia hänen uudempaa teosta Sisäinen yrittäjyys: uskalla, muutu, menesty (2002). Kirjojen saatavuustiedot löydät aineistotietokannastamme http://www.helmet.fi/
Kirjstot.fi ei hallinnoi kirjasto.fi-sivua, joka on yksityisen henkilön pyörittämä palvelu. Palaute kannattaa lähettää kirjasto.fi:n, yhteystiedot löytyvät täältä, http://www.kirjasto.fi/index.php?PHPSESSID=ad84fc9eeab6658e2852ffbc98ed… .
Sana raha tulee kantagermaanisesta skrahā-sanasta, mikä tarkoittaa kuivattua eläimen nahkaa, varsinkin oravan nahkaa. Oravan nahkaahan käytettiin muinaisaikana maksuvälineenä. Sanana raha on vanha, mutta tarkempaa tietoa sen syntyajasta en löytänyt.Lähde:https://kotus.fi/sana/raha/
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy koko ”Olipa kerran elämä” -elokuvasarja DVD-julkaisuna. Sitä löytyy myös kirjoin, joissa on DVD-levyt mukana. Voit katsoa sarjan saatavuutta HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi kirjoittamalla hakukenttään sarjan nimen ”Olipa kerran elämä”. Jos haluat varata sen, kannattaa olla tarkkana, varaatko kirjan vai DVD:n.
