Olisikohan kyseessä Genevieve Huriet : Apinanleipäpuuta etsimässä? Kannessa ei tosin ole apinoita, mutta kylläkin apinanleipäpuu.
Huuto.net Kyseessä voisi olla myös Wilson Kirvan Pokojo, lahjakas apina Elisa.kirja
Kenties joku sivuston lukija voi muistaa vielä tarkemmin.
Työkaveri muistikin vielä sarjakuvan nimeltä Anu & Antti -sarjakuva-albumisarjan osa Apinanleipäpuu. Huuto.net
Kirja vaikuttaa olevan Annikki Setälän vuonna 1959 julkaistu lastenkirja Pikkunoita. Kirjassa seikkaillaan Gufittarien maassa, ja noita muuttaa itsensä välillä Uulaksi, välillä valkoiseksi poroksi.
Linkeissä sekä kuva- että satukirjoja anteeksipyynnöstä ja anteeksiannosta.Anteeksipyyntö:https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=anteeksipyynt%C3%B6+kuvakirjat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%222%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+ascAnteeksianto:https://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%222%22&lookfor=anteeksianto+kuvakirjat&type=AllFieldshttps://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=anteeksianto+sadut&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
Varjakan alueen historiasta löytyy muutamia kirjoja:
- Kuvia Varjakasta
- Hirviniemi, Helena: Oulunsalon Varjakka: rakennushistoria, käyttö ja kunnostus
- Kantonen, Timo : Satakunta sahaa Suomessa : kulttuurihistoriallisesti merkittäviä saharakennuksia ja -ympäristöjä = Inventering av kulturhistoriska sågverk och -miljöer i Finland
- Varjakansaaren saha 1898-1929
Kirjat ovat kaikki Oulun maakuntakirjaston kokoelmissa.
Kuvia Varjakan sahasta löytyy ainakin tältä sivulta:
http://www.studiovpulkkinen.net/varjakka.html
Pieni sahan historia on tällä sivulla:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Varjakan_saha
Raija Markkulan kirjasta Tekstiilitieto (1999) ja Irma Boncamperin kirjasta Tekstiilioppi : kuituraaka-aineet (1999) löytyy tietoa elastaanin ominaisuuksista ja myös sen kauppanimistä.
Lisäksi aiheesta löytyy tietoa internetistä osoitteesta http://sokl.joensuu.fi/aineistot/kasityo/tekstiilimateriaalit/2002/elas…
Suomen murteiden sanakirjan mukaan kutura tarkoittaa 'syvennystä, kuoppaa'. Tämä sanan tavanomainen merkitys lienee syvän lautasen nimityksen taustalla. Tutkimani etymologiset, kansanperinteen ja muut sanakirjat eivät tuoneet lisävalaistusta asiaan.
Nigeriläis-kongolaiset kielet on wikipedian listauksen mukaan kielten lukumäärässä laskien suurin kielikunta. Täältä näet kielikuntien sijoitukset: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_language_families
Puhujien määrässä indoeurooppalaiset kielet on maailman suurin kielikunta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet
Vaikuttaa siltä, että kirjastokortissasi ei ole vikaa--muuten et saisi Verho-koneen ohjelmia lainkaan auki etkä olisi voinut lähettää tätä tietopalvelukysymystä.
Suurilla postipalvelimilla voi olla ruuhkaa ajoittain, mutta jos tunnus ei ole kahteen viikkoon toiminut, tuskin on siitäkään kyse. Kirjaston koneen selainasetuksista kannattaa tarkistaa Cookies- asetus. Jos käytät Netscape Communicator -ohjelmaa tämä löytyy valikosta Edit / Preferences / Advanced. Siellä pitää olla valittuna kohta "Accept all cookies". (Tämänkin pitäisi kirjaston koneissa olla valmiiksi laitettuna.) Internet Explorerissa vastaava löytyy kohdasta Internet-asetukset / lisäasetukset ja valinta "hyväksy evästeet aina".
Kannattaa kokeilla myös eri selaimia silloin kun...
Tämä Abrahamin operetista Ball im Savoy (Savoijin tanssiaiset) löytyvä laulu "Toujours l'amour" on julkaistu suomenkielisenä versiona (Aina vain rakkaus) kokoelmissa Suuri toivelaulukirja 11 (s. 58) ja 108 kitaralaulua (s. 62), joista jälkimmäisessä on myös ruotsinkielinen teksti. Nämä löytyvät useimmista suomalaisista kirjastoista.
Saksankielisellä tekstillä varustettu nuotti lauluäänelle ja pianolle (Abraham: Paul-Abraham-Melodien : für Gesang und Klavier)löytyy ainakin Kotkan ja Tampereen kaupunginkirjastoista (jälkimmäisen kappale oli lainassa). Todennäköisesti tämä sama nuotti löytyy myös Espoon Sellon kirjastosta (tiedot eivät riitä varmistamiseen).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Levoton vesi, levottomat linnut on kokoelmasta Tatuointeja ja lävistyksiä (WSOY, 2009). Kirjat ja Nyt pilvenraon päivänläikkä ovat molemmat kokoelmasta Valkoiseksi maalattu musta laatikko (WSOY, 2006).
Suomessa yhtiö nimeltä Inforviestintä http://www.infor.fi/ näyttää keskittyneen viestintäalan teosten julkaisemiseen. Yhtiön sivulta löytyvät julkaistut teokset, mutta myös Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ voi hakea julkaisijan nimen mukaan kirjoittamalla julkaisija Inforviestintä tekijä/esittäjä kenttään.
Inforviestinnän ja muiden kustantamia aiheeseen liittyviä teoksia löytyy lisää Plussa-hausta esimerkiksi asiasanoilla
organisaatioviestintä,
viestintä suunnittelu.
Plussa-hausta selviää myös missä kirjastossa teokset ovat saatavilla.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston aineistohaku on sivulla http://www.htk.fi/kirjasto kohdassa web-kirjasto. Varmasti sieltä on myös löydettävissä ainakin osa edellä mainitun...
Helsingin kaupunginkirjaston kortin voi hankkia jossakin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastossa. Näitä ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. Yhdessä HelMet-kirjastossa hankittu kortti käy muissakin kirjastoissa. Kirjastokorttia hankittaessa henkilöllisyys on todistettava. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta www.lib.hel.fi Etusivu > Asiointi kirjastossa > Kirjastokortti.
HelMet-kirjastot www.helmet.fi
Olisikohan kyseessä jompi kumpi alla mainituista kirjoista?
- Maikki Harjanteen Vanttu-kirjat. Niissä on Pyry-niminen koira.
- Barbro Lindgrenin Roosa-koirasta kertovat kirjat Raisu Roosa, Raisu Roosa muuttaa kaupunkiin tai Raisu Roosa tarhassa.
Ehdotukset tulivat kollegoilta eri puolilta Suomea postituslistamme välityksellä. Toivottavasti kaivattu kirja löytyy!
Äidin serkulle ei löytynyt, eikä ilmeisestikään ole, omaa nimitystä. Sukulaisuudesta ja sukulaisten nimityksistä tietoa vaikkapa tältä Tampereen avoimen yliopiston sivulta:
http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaaliantropologia/yksilo…
Valitse HelMetistä(helmet.fi) Tarkennettu haku ja kirjoita hakulaatikkoon sarjakuvataiteilijat, poista sitten seuraava hakulaatikko sen perässä olevasta X:stä ja lisää hakuoperaattoriksi TAI ja kirjoita hakukenttään "comic artists". Seuraavaksi valitse hakuoperaattoriksi JA ja kirjoita hakukenttään "manga OR manhwa". Valitse vielä Kokoelma-valikosta Tietokirjat ja sitten Hae. Saat neljä hakutulosta kirjoja ja artikkelihaun tulokseksi satoja artikkeleja.
Suomalaisista kirjastoista löytyy kummastakin lehdestä vain muutamia vuosikertoja. Tiedot on tarkistettu kirjastojen yhteistietokanta Melindasta ja Frank-monihausta:
http://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Pääkaupunkiseuden Helmet-kirjastoissa Glitter-lehteä ei ole lainkaan ja Julia-lehdestä on vain muutamia vuosikertoja.
Voit pyytää lehdet kaukolainaksi Ruotsista oman lähikirjastosi kautta tai Helmet-kirjastojen kaukopalvelulomakkeella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat toinen (Taas huurrekulmin...) ja kolmas (Taa taival...) säkeistö Otto Mannisen runosta Hääpäivä, joka julkaistiin alun perin kokoelmassa Matkamies : runoelmia (WSOY, 1938). Jälkimmäisessä sitaatissa kuukausi on tosiaan muutettu: Manninen runoilee helmikuusta. Runon viimeisen säkeistön loppu poikkeaa myös hieman siteeratusta. Manninen kirjoittaa: "Vie polku kuurapuinen, / vie kotiin viimeiseen."
