Intialaisesta sisustamisesta löytyy joitakin kirjoja, joita voi kaukolainata omaan kirjastoon. Esim.
1. Bharadwaj, Monisha
Inside India : quintessential Indian style
2. Wilson, Henry
India : decoration, interiors, design
3. Schaewen, Deidi von
Indian Interiors : Intérieurs de l'Inde
4. Slesin, Suzanne
Indian style
Seuraava teos löytyy Jyväskylästä
5.INNES, Miranda
Ethnic style : from Mexico to the Mediterranean
Hakusanayhdistelmällä fengshui JA intia ei kirjoja näytä kirjastosta löytyvän. Kannattaisi ehkä tutustua kirjaston sisustuksen hyllystä 68.4 fengshui-oppaista makuuhuoneen sisustuksen periaatteisiin. Voisiko niitä soveltaa sitten intialaiseen sisustukseen?
Fengshui-oppaita:
1. BANKS, Anja
Fengshui-aapinen
2. LAM, Kam Chuen
Fengshui...
Eduskunnan kirjaston artikkelitietokannasta löytyi pari artikkelia, joiden avulla pääset ehkä eteen päin: Tähtivuori, Hanna-Riikka: Pankinjohtajan rikos- ja vahingonkorvausvastuu luottotappioista
Julkaisussa: Oikeustiede numero: 32 (1999) sivut: s. 373-460 Vuosi: 1999
Huhtamäki, Ari: Pankinjohtajien henkilökohtaisesta vastuusta
Julkaisussa: Defensor legis numero: 74, 5-6(1993) sivut: 327-346 Vuosi: 1993
Defensor Legis-julkaisu löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista.
Eduskunnan kirjaston tietokannat löytyvät osoitteesta http://www.eduskunta.fi/kirjasto/tietok.html ja sieltä voit tehdä itsekin lisää hakuja erilaisilla hakusanoilla. Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta voi tehdä myös hakuja ja sieltä löytyy myös...
Helmet-kirjaston sovelluspäällikkö Susanna Aakon mukaan sama ohjelmisto on käytössä kuin vuonna 2015. Asiakas voi itse käynnistää lainaushistorian Helmet-haun Omissa tiedoissa ja voi myös itse lopettaa sen tallennuksen. Lainaushistoria ei näy kirjaston henkilökunnalle. Asiakaspalvelussa käsitellään vain voimassa olevia lainoja. Entiseen tapaan kirjasto voi teoksen tietojen kautta tarvittaessa tarkistaa kaksi viimeisintä lainaajaa.
Helmet-kirjastojen asiakasrekisterin rekisteriseloste (25.5.2018) löytyy osoitteesta
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Rekisteriseloste(773) .
Lainaustietojen paljastaminen kertoisi lähinnä henkilön oletetuista kiinnostuksen kohteista. Tarkka profilointi olisi vaikeampaa, koska lainojen...
Ei löytynyt tietoa, että hän olisi ollut kaupunginvaltuutettu. Eduskunnan kansanedustajien tiedoista löytyvät tiedot hänen töistään ja tehtävistään:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911584.aspx
Jäähdytystorneja on monen muotoisia, mutta voimaloissa käytetyt tornit ovat yleensä muodoltaan hyperboloideja. Jäähdyttimen leveä tyviosa tekee rakenteesta tukevan ja tarjoaa mahdollisimman laajan tilan koneistolle. Kuuma ilma nousee torniin, jonka keskiosa kaventuu. Kavennus kiihdyttää ilman virtausnopeutta Venturi-ilmiön mukaisesti. Yläosassa torni levenee jälleen juuri jäähdytyspinta-alan maksimoimiseksi. Tehokkuuden lisäksi hyperboloiditorni on myös halvempi ja helpompi rakentaa sekä vakaampi kuin suora torni.
https://www.scienceabc.com/pure-sciences/why-cooling-towers-are-shaped-…
https://physics.stackexchange.com/questions/221339/why-are-cooling-towe…
Ivar Puura oli virolainen luonnontieteilijä, joka eli 23.04.1961 - 20.07.2012. Tiedot hänen julkaisemistaan teoksista löytyvät esim. https://www.etis.ee/CV/Ivar_Puura/eng
Merkityskadosta on kirjoitettu ainakin Karoliina Lummaan artikkelissa Posthumanismin puolustus. file:///C:/Users/e23/Downloads/109647-Artikkelin%20teksti-200413-1-10-20210621.pdf
Timo Mara on kirjoittanut 2013 tutkielman Enchantment of the past and semiocide.Remembering Ivar Puura https://ojs.utlib.ee/index.php/sss/article/view/SSS.2013.41.1.09/10604
Finna.fi löytää haulla Ivar Puura 12 kirjaa ja yhden lehtuiartikkelin. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Ivar+Puura&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
hieman on niukasti löytynyt tietoa tähän. Yksi mahdollinen teos voisi olla Ritva Toivolan: Vampyyrimuoti vuodelta 1996. Kannessa on punaista ja mustaa. Kirjassa on erillisiä tarinoita ja yhdessä ainakin epäillään vampyyrilahkon kokoontuvan suuressa huvilassa Helsingin lähellä.
Hei,En löytänyt tietoa, että Helene Schjerfbeck olisi käynyt koskaan Alankomaissa. Hän matkusti kyllä uransa aikana Euroopassa, pääasiallisesti Ranskassa ja Englannissa, mutta myös esim. Wienissä ja Firenzessä. 1900-luvun alkupuolella hän sai enemmän kosketusta moderniin taiteeseen, ja hän kirjoitti taiteilijatovereilleen esimerkiksi alankomaalaisesta Vincent van Goghista. Sen enempää en tiedä, tunsiko hän hollantilaista taidetta.Lisää tietoa Helene Schjerfbeckistä voit saada alla olevasta lähdelinkistä, tai esimerkiksi Lena Holgerin kirjoittamasta kirjasta Helene Schjerfbeck vuodelta 2016.Lähde: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4115
Outi-kirjastojen verkkotunnuksen saat paikan päällä täältä Oulunsalon kirjatosta, tai mistä tahansa Outi-verkon kirjastosta http://www.outikirjastot.fi/ Valitettavasti emme voi lähettää palvelun salasanaa sähköpostitse tietosuojasyistä. Lainasi on nyt kuitenkin uusittu, uusi eräpäivä on 21.12.04.
Voit hakea nuottia muista kirjastoista Frank-monihaulla sivulta: http://monihaku.kirjastot.fi/ Valitse täältä maakuntakirjastot ja hae nuotin nimen mukaan nimekehaulla. Nuotti löytyy Tampereen ja Kuopion maakuntakirjastoista. Voit saada nuotin kaukolainaksi lähimmän kirjastosi kautta, jonne voit tehdä kaukolainapyynnön.
Tampereen kaupunginkirjastossa on saatavissa useita nuotteja Antônio Carlos Jobimin sävellykseen Wave. Nuotinnoksia on monenlaisia: joissakin nuoteissa on kappaleen melodia, sanat ja sointumerkit, joissakin (myös) kosketinsoitinsovitus tai sovitus esim. kitaralle, joissakin nuoteissa on mukana cd-levy, joka sisältää säestyksen. Sovitusta harmonikalle en löytänyt. Esim. nuotissa Jobim, Antônio Carlos: Anthology : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 1994) on sanat, melodia, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit, samoin nuotissa Jobim, Antônio Carlos: Best of Antonio Carlos Jobim (Carisch, 2004). Nuotissa Latin favorites (Hal Leonard) on Wave-kappaleesta erittäin helppo pianosovitus.
Myös internetistä löytyy tähän kappaleeseen nuotteja. Osa...
Kyselemäsi kirja on ilmeisesti Pentti Eertamon Lohjan murteen kirja -simmottis, joka on jatkoa saman tekijän samannimiselle kirjalle (alaotsikko tämmöttis). Julkaisija on Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät, ja kirja on ilmestynyt v. 2000. Tiedon sain Lohjan pääkirjastosta.
Ajantasaista tietoa maahanmuutosta Suomessa löytyy Migrin eli maahanmuuttoviraston verkkosivuilta. Migrin sivuilta löytyy mm. tilastot maahanmuuttoa koskevista hakemuksista ja päätöksistä. Tilastoissa on mukana oleskelulupia, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta, maasta poistamista, oleskeluluvan jatkamista ja EU-kansalaisen oleskelua koskevat hakemukset ja päätökset.
Migrin tilastoista käy ilmi, että vuonna 2017 viisi eniten oleskelulupahakemuksia jättänyttä maahanmuuttajaryhmää olivat venäläiset, kiinalaiset, intialaiset, irakilaiset ja vietnamilaiset.
Jyrki Pellisen runoteoksessa Lauttasaari on Pellisen lapsuuteen ja nuoruuteen liittyviä runoja Lauttasaaresta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1450630__SLauttasaari%20pellinen__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Myös Jyrki Pellisen romaanit Avaan oven ja olen kotona, Auringon silmä ja Tallbergin paratiisi kertovat Lauttasaaresta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spellinen%20lauttasaari__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Hannu Kankaanpäällä on runokirja Laru: runoja ihmisistä jotka eivät ole saari. Kokoelmassa on runo Katuja, joka kertoo muutamasta kadusta Lauttasaaressa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1950986__SHannu%20kankaanp%C3%A4%C3%A4%...
Reisjärvisistä Ahon ja Aholan suvuista on koottu sukututkimus Reisjärviset Ahon ja Aholan suvut (Seppo Aho, 2004), josta voisi olla apua. Piippolan alueelta ei ole erikseen sukututkimusta.
Erään alueella toimivan kiinteistönvälittäjän tietojen mukaan kyseisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto SARC (nyk. Sarc + Sigge Arkkitehdit Oy). Suunnittelijan tai suunnittelijoiden henkilöllisyyttä en saanut selvitettyä. Rakennus on valmistunut vuonna 2008. Nykyinen Katajanokka on rakennettu pitkälti vuonna 1977 hyväksytyn asemakaavan mukaan, jonka ovat suunnitelleet Vilhelm Helander, Pekka Pakkala ja Mikael Sundman. 6621-2017_ark-byroo_Helsinki_MerikasarmiA.pdf
Kyseessä voisi olla Aidi Vallikin Ei mikään kiltti tyttö (Kuidas elat, Ann, suom. Varja Arola, 2002).https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auaf7e88ff-2097-4491-ba11-b…
Hei!
Kyllä kopiot tietystä Savon Sanomat-lehdestä on mahdollista saada Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalin palveluna. Edellytyksenä, että kyseisenä päivänä lehti on ilmestynyt. Kopiot ovat mustavalkoisia, A3-kokoisia ja ne maksavat 1e/lehden sivu. Toimitusaika noin viikko, jonka jälkeen kopiot voi hakea lehtisalista ja samalla maksaa ne. Jos kyseessä on saada ne toiselle paikkakunnalle, silloin on käännyttävä oman paikkakunnan kirjaston puoleen ja pyydettävä kopiot sitä kautta kaukolainana. Kannattaa siis olla ajoissa liikkeellä!
Yhteystiedot ja aukioloajat lehtisaliin löytyvät Kuopion kaupunginkirjaston kotisivulta:
http://www.kuopio.fi/kirjasto/
