Kyseessä on Erkki Vuorelan (1913 - 1977) runo Aamu, joka on julkaistu kokoelmassa Hiljainen runo (1938).
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Jousimies-lehdestä vuodelta 1935 ja Koillis-Suomi-lehdestä 30/1939. Näiden runojen alut poikkeavat hiukan toisistaan.
https://finna.fi/Record/lumme.1481323?sid=2977441179#componentparts
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175955319558
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2014 -kirjassa yleisin arvo setelille on 50 euroa. Täysin virheettömän (käyttämätön seteli) setelin arvo saattaa olla jopa 150 euroa. Suomen Numismaattinen Yhdistys tarjoaa arviointipalvelua (maksullinen). Linkki sivulle http://www.snynumis.fi/arviointipalvelut/
Kyseinen runo tai värssy näyttää esiintyvän useilla nettisivuilla, esimerkiksi hautaustoimistojen sivuilla, joihin on kerätty muistovärssyjä. Missään ei mainita tekijää enkä nyt tähän mennessä ole löytänyt vahvistusta sille, onko kyseessä Aaro Hellaakosken (k. 1952) runo.Joka tapauksessa tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) sivuilla kerrotaan, että yksittäisen tekijän tekijänoikeuden suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Suoja-ajan päätyttyä teosta voi käyttää maksutta ja ilman erillistä lupaa.Lähteet:Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK. https://ttvk.fi/tekijanoikeus
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kimmo Herraseen Teknillisessä oppilaitokseen (oppilaitoksen puhelinvaihde 331 311). Hän on perehtynyt moottoriajoneuvojen talvitestaukseen ja ollut kuulemma mukana järjestämässä näitä testauksia. Hän varmaan myös tietää haluamistasi tutkimuksistasi.
Lehtitartikkelitietokannoista (Arto, Aleksi) löytyi artikkeliviitteitä tehdyistä
talvitesteistä. Olen pannut ne syrjään Lapin maakuntakirjaston lainausosaston
tietopalveluun nimelläsi, voit käydä hakemassa ne sieltä.
Sveitsin Ystävät Suomessa ry ylläpitää Fennica-kirjastoa, joka löytyy Suomen Ystävien sivulta, osoitteesta http://www.svff.ch .Bibliotheca Fennica toimii Zürichin Keskuskirjastossa. Suomalaisen kirjastonhoitajan mukaan Sveitsin kirjastojen toiminnasta ei löydy tietoa suomen kielellä. Mutta tarvittaessa hän kertoo Sveitsin kirjstojen toiminnasta suomeksi.Kirjaston yhteystiedot löytyvät kirjaston kotisivulta.
Jessica on englantilainen muunnos heprealaisesta nimestä Yiskah("Jumala katsoo puoleen"). Vanhassa testamentissa Jiska on Abrahamin veljen Haranin tytär. Suomessa nimi alkoi yleistyä 1960-luvulta lähtien, kun useissa suosituissa tv-sarjoissa esiintyi samannimisiä näyttelijöitä.
Roni on lyhentymä Hieronymuksen rinnakkaismuodosta Jeronimus. Lisäksi Roni voi olla Ronaldin ja sen muunnosten kutsumamuoto.
Alkuaan kreikkalainen nimi Hieronymus merkitsee 'pyhäksi nimitetty'.
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Valtakunnallinen kirjaston onlineneuvonta lopetettiin vuoden 2013 lopussa. Linkki oli näköjään jäänyt ainakin Helmet-sivulle, pyysin Helmet-sivuston ylläpitäjiä poistamaan sen. Helmet-kirjastolla on oma onlineneuvonta, joka on auki aina silloin, kun päivystäjä löytyy. Neuvonnalla ei ole siis varsinaisia aukioloaikoja, joten on vaikea sanoa, milloin sitä kannattaa yrittää käyttää.
Kysymäsi kirja löytyy kyllä suomalaisistakin kirjastoista ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Voit käydä täyttämässä kaukolainalomakkeen aikuisten osaston tietopalvelussa. Porin kaupunginkirjastossa kotimainen kaukolaina maksaa 20 mk.
Pyöreän pöydän ritareista kertovia kirjoja suomeksi ovat esim. Elisabeth Chadwickin Lancelot - ensimmäinen ritari, Wolfram von Eschenbachin (pääsana on Wolfram) Parsifal, Volter Kilven Parsifal - kertomus Graalin ritareista. Englannin kielisiä puolestaan ovat esim. The Chronicles of the Holy Grail, James Knowlesin The legends of King Arthur and his Knights, Rosalind Milesin kirjat, joita ovat muun muassa Isolde sekä Guenevere sekä Lindsay Clarken Parzifal and the stone from heaven.
Helsingin kaupunginkirjastosta Uuden Suomen numerot vuodesta 1919 lähtien löytyvät mikrofilmattuina pääkirjastosta Pasilasta. Mikrofilmit, niiden lukulaitteet ja kopiokone ovat pääkirjaston uutisalueen mikrofilmihuoneessa toisessa kerroksessa. Pääkirjaston yhteystiedot: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2773
Seuraavista kirjoissa käsitellään aikuisopiskelua monelta eri kantilta. Kirjojen saatavuustiedot pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista voi tarikistaa verkko-osoitteesta:
www.helmet.fi
Elinkautisesta työstä elinikäiseen oppimiseen / Jarkko Mäkinen ... [et al.] (toim.)
Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena / Jori Leskelä
Työssäoppiminen : ammatillisen osaamisen perusta / Pohjonen Petri
Elinikäiseksi oppijaksi aikuisiällä? : vailla toisen asteen tutkintoa olevien 30-54-vuotiaiden osallistuminen aikuiskoulutukseen ja käsitykset koulutuksen tarpeesta Kokkila Hanne
Elinikäisen oppimisen tuska ja kurjuus? : aikuisten koulutusta ja oppimista koskevat mielikuvat / Jyri Manninen ... [et al.]
Aikuiskasvatus tutkijoiden...
Rupert Brownin Prejudice : its social psychology -teosta ei valitettavasti ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa. Se löytyy Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen kokoelmista, joten voit varata sen yliopiston opiskelijakirjastosta.
Tiede-lehden artikkeli (nro 8/2013) kertoo, että borreliabakteeri tarvitsee useita isäntäeläimiä, joiden välillä se liikkuu. Punkin larva-, nymfi- tai aikuismuoto saa bakteerin veriaterian mukana toisesta eläimestä. Aterian aikana borrelia siirtyy punkin suoleen. Suolesta osa borrelioista vaeltaa punkin sylkirauhaseen, josta ne taas voivat siirtyä seuraavaan isäntään, kun punkki seuraavan kerran saa veriaterian. Borreliabakteeri kykenee muovaamaan ulkokalvoaan oleskelupaikkansa ja sen olosuhteiden mukaan.
Koko artikkeli on luettavissa alta:
https://www.tiede.fi/artikkeli/artikkelit/alya-palloon
Runon on kirjoittanut Hilja Haahti (1874-1966). Runo sisältyy hänen runokokoelmaansa "Vanhaa ja uutta" (Otava, 1908).
Runo on julkaistu myös laulun sanoituksena nuotissa Raala, R.: "Laululeivonen : kokoelma yksiäänisiä koululauluja" (nimeke etukannessa) tai "Laululeivonen : kokoelma koululauluja. Järjestänyt Anna Sarlin. 1:nen sarja: Yksiäänisiä lauluja" (nimeke takakannessa). Tämän "Laululeivosen" on kustantanut Otava vuonna 1912. Nuotissa on 10 vihkoa, joissa on R. Raalan eli Berndt Sarlinin säveltämiä lauluja eri sävellajeissa. "Poissa" on 6. vihon 7. laulu.
Esine tuo kovasti mieleen öljytuikun tai -lampun, joita on jo antiikin aikoina tavattu koristella vaikkapa uskonnollisilla symboleilla tai ornamenteilla. Tämä on kuitenkin valistunut arvaus.
Tarkempaa arviota esineestä kannattaa kysyä esimerkiksi huutokauppakamareista tai antiikkiliikkeistä.
Öljytuikku. fi.wikipedia.org.
Oil lamp. en.wikipedia.org.
Kirjastot.fi-sivustolta löytyy tilasto, johon on koottu kirjastojen kirjakokoelmien suuruus paikkakunnittain. Yksittäisten kirjastojen kokoelmatietoja ei eritellä, joten lukuja on mahdollista vertailla vain paikkakunnittain. Yhteenlaskettuna Helsingin pää- ja sivukirjastoilla oli vuonna 2017 kokoelmissaan 1 560 737 kirjaa, joten tilaston mukaan Helsingissä olisi suurin kirjakokoelma. Tilastosta ei kuitenkaan selviä, kuinka suuri osa noista kirjoista on lainattavia ja kuinka moni kuuluu käsikirjastoon tai muuhun ei-lainattavaan aineistoon.