Kyseessä on Sid Fleischmanin kirja Hokkuspokkusperhe vuodelta 1963, alk. Mr. Mysterious & Company (1962) (Lasten toivekirjasto 31). Siinä perhe yrittää ehtiä Kaliforniaan jouluksi. Matkallaan he esittävät taikashow'ta isän johdolla. Tytär Jane leijuu ilmassa, toinen tytär esittää henkiin heräävää nukkea ja poika Paul toimii avustajana. Äiti soittaa musiikkia. Perheelle sattuu kaikenlaisia seikkailuja matkan varrella. Isä on sitä mieltä, että matkan ja esiintymisten takia lasten täytyy aina käyttäytyä hyvin, joten hän suo itse kullekin kerran vuodessa ns. akrakadabra-päivän, jolloin kukin saa käyttäytyä juuri niin huonosti kuin haluaa.
Valittevasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista sarjaa ja tietokannoistakaan ei ollut apua. Etsin mm. Kavin Ritva-tietokannasta:https://rtva.kavi.fi/Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sarjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyllä, Aino Voipion romaani Keväthalla kertoo Anna Ahlasta ja J. V. Snellmanista ja kuvaa heidän rakkaustarinansa. Romaanista löytyy tarkempia tietoja suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasampo-sivustolla: kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_41500. Tositarinasta kirjan taustalla taas löytyy tietoa esimerkiksi Rautalammin museon sivulta: rautalamminmuseo.fi/anna-ahla-ja-j-v-snellman/
Aivan oikein muistettu, näytelmää on esitetty vuosina 1970-1971 Wasa Teaternissa nimellä Ernest och ingen annan. Samannimisenä se on mennyt myös Helsingissä Svenska Teaternissä vuonna 1984. Åbo Svenska Teatern puolestaan on esittänyt näytelmää vuonna 1961 nimellä Mr. Ernest. Nämä tiedot löytyivät Ilona-esitystietokannasta osoitteesta http://212.213.117.18/ Tietokantaan pääsee myös Teatterin tiedotuskeskuksen sivujen kautta http://www.teatteri.org/ . Ruotsinkielisten teattereiden esitystiedot ovat tosin tietokannassa kattavasti vasta 1960-luvulta alkaen, joten on hyvinkin mahdollista, että aikaisempiakin ruotsinkielisiä esityksiä on ollut, onhan näytelmää esitetty suomeksi jo 1910-luvulla.
HelMet-verkkokirjastoa selattaessa kirjan kohdalla oleva teksti ”hyllyssä” tosiaan tarkoittaa, että kirja on hyllyssä siinä kirjastossa, jonka kohdalla teksti lukee. Jos teet kirjasta varauksen, kirja voi olla tilassa ”hyllyssä” muttei välttämättä siinä kirjastossa, josta haluat kirjan noutaa. ”Hyllyssä” merkitsee silloin, että kirja on hyllyssä sen omistajakirjastossa. Varaus on noudettavissa, kun omissa tiedoissa kirjan kohdalla lukee ”odottaa noutoa”. Tämä on kieltämättä hiukan hämäävää.
Internetin kautta varattaessa kirjoja ei haeta useinkaan aivan saman tien hyllystä. Varaukset sisältävä hakulista otetaan joitakin kertoja päivässä, jolloin varatut kirjat poimitaan hyllystä. Pienissä kirjastoissa lista otetaan yleensä harvemmin kuin...
Seuraavista teoksista voisi löytyä tietoa tietoa murroksesta toimistotyöss,
Vepsäläinen, Kerttu; Tietotekniikka ja työn muutos hallinnossa 1988,
Suomalaisen työn historiaa korvesta konttoriin, 1999
Hei!
Diojen skannaus dvd:lle tai cd:lle onnistuu Hämeenlinnan pääkirjastolla tai tällä hetkellä myös Lammin kirjastossa kiertävällä digitointilaitteella. Pääkirjaston editointitilaa voi varata, Info-pisteen puh. 621 3040. Ensikertalainen voi varata myös opastuksen. Palvelu on maksutonta. Lammin kirjastosta voi tiedustella aikaa kiertävälle laitteelle puh. 621 3641,
Töölön kirjaston Helmet-sivuilla sanotaan näin: "Lainattavia skannereita voi käyttää kirjastossa kaikissa Asko-asiakastietokoneissa. Lainaamiseen tarvitset kirjastokortin. Myös kopiokoneella on mahdollista skannata. "
Verkkosivuilla kerrotaan, että skannerit on käytettävissä Asko-tietokoneilla, joten ehkä henkilökunta ymmärsi väärin, että haluaisit kotiin lainattavan skannerin. Pyytäkää seuraavalla kertaa skanneria käytettäväksi kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palvel…
Celian verkkoasiakkaaksi rekisteröityminen on mahdollista Rikhardinkadun kirjastossa. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä Rikhardinkadun kirjastoon (puh. 09 310 85013) ja varata aika rekisteröitymistä varten.
Muut Helsingin kantakaupungin alueen kirjastot, joissa voi rekisteröityä Celian asiakkaksi, ovat Pasilan, Töölön, Kallion ja Lauttasaaren kirjastot. Celia-rekisteröitymisiä tekevät kirjastot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut > Celia-verkkoasiakkaaksi rekisteröityminen. Ajanvarauksesta kannattaa tiedustella suoraan ko. kirjastosta. Kirjastojen puhelinnumerot löytyvät Helmet-palvelusivustolta.
Helmet-kirjastojen palvelut http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helmet http://...
Sivar Ahlrudin Etsiväkaksoset-sarjassa punatukkaiset kaksoset Klas ja Göran ratkaisevat arvoituksia Hubbe/Hubert-serkun kanssa. Täältä löydät tietoja kirjailijasta ja sarjasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Etsiv%C3%A4kaksoset
Hämeenlinnan pääkirjastossa (Lukiokatu 2) näyttää olevan esim. Kotiliesiä vuodesta 1923 lähtien ja Hopeapeiliä vuodesta 1940 lähtien. Kannattaa ehkä vielä varmistaa asia sieltä Hämeenlinnasta, kirjaston yhteystiedot tässä http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/yhteys1.htm . Helsingissä näitä ynnä muita vanhoja lehtiä voi käydä lukemassa Pääkirjastossa Pasilassa.
Suomen kansallibibliografian Fennican mukaan "Kontu: Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran neuvontalehti" ilmestyi Joensuussa Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisemana vuosina 1956 - 1969.
Vuosina 1974 - 1980 lehti ilmestyi nimellä "Kontu : Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen tiedote" Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen julkaisemana ja vuosina 1984 - 1994 lehden nimi oli "Kontu : Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen neuvonta- ja järjestölehti". Kyse on siis samasta lehdestä, mutta sen alaotsake muuttui vuosien aikana.
Lehden julkaisutietoja voi tarkastella Fennicasta, johon pääsee alla olevasta linkistä.
https://finna.fi
Pätsin suvusta löytyy Maija Pätsin ja Elsa Hyttisen kokoama Luettelo Filip Tuomaanpoika Pätsin (s. 1658) suvun jäsenistä, julk. Pätsin suku ry 1995. Julkaisu löytyy Posion kirjastosta, puh. 016-3205 234.
Tikkurilan kirjastosta kerrottiin, että Vantaan kirjastojen asiakastietokoneilla ei ole web-kameraa, mutta jos sinulla on oma kamera, voit käydä kirjastossa selvittämässä, onnistuuko kuvaus sen avulla.
Kiitos ehdotuksesta, välitin sen eteenpäin.
Suurin osa Norjan valasretkistä tehdään Pohjois-Norjasta. Kesän retkistä n. puolet alkavat Andenesista ja sen pienestä naapurikaupungista Stöstä.
Bergenin ja Kirkkoniemen välillä risteilevät Hurtigruten-laivat, joiden risteilyihin on mahdollista yhdistää valasretkiä. Lisää tietoa asiasta löydät Risteilykeskuksen (http://risteilykeskus.fi/risteilyvarustamot/hurtigruten/) ja Saga Matkojen (http://sagamatkat.fi/hurtigruten/norjan-rannikko/) sivuilta.
Valasretkistä löytyy tietoa englanninkielellä mm. Visit Bergenin (https://en.visitbergen.com/things-to-do/tours/fjord-tours) ja Whaletripsin (http://whaletrips.org/en/places/norway/) sivuilta.
Hei!
Liisa-Maria Lilja-Viherlampi kuvaa äänen, kehon ja persoonan yhteyttä näin:
"Äänessä heijastuu koko persoona, fyysinen olomuksemme, vireystilat ja tunnetilat.
Äänemme on osa ruumiinkieltämme. Ääntä voidaan pitää sisäisen ihmisemme
ulospäin suuntautuvana ilmaisuna."
Lähde: Ihmisääni musiikkiterapian työvälineenä, Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 86. Turku 2013
Helmet-kirjastoista löytyy paljon näyttelijöiden elämäkertoja. Alla olevasta linkistä löytyy luettelo, josta voi etsiä itselleen kiinnostavan. Hakutulosta voi edelleen rajata sivun vasemmasta reunasta esim. vain suomenkielisiin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4m%C3%A4kerrat%20n%C3%A4yttelij%C3%A4t__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
