Ainakin Pirkka-Pekka Peteliuksen Kauniita kesäpäiviä -kappaleessa mainitaan kivenkolo: "mut mutsi ja faija ne vaan kivenkolossa etsii Afrikan tähtee". Kappale löytyy ainakin Peteliuksen seuraavilta levyiltä: Hyvännäköinen: 36 lemmenlaulua, Suomi huiput: 20 hittiä ja Parhaat.
Kollegat ehdottivat seuraavia kirjoja:Tuomas Vimman Helsinki 12, Toinen ja GourmetKjell Westön Leijat Helsingin ylläNäistä mikään ei kylläkään ole puhdasta viihdekirjallisuutta, mutta muutoin kyllä kuvaavat tuota aikaa.
Löysin kirjastot.fi:n Frank-hakupalvelun avulla eri maakuntakirjastoista esim. seuraavat sanakirjat: Tiwari, R. C.: Hindi-English, English-Hindi dictionary, Scudiere, Todd: Hindi-English, English-Hindi dictionary & phrasebook ja Oxford Hindi-English dictionary. Saat haluamasi sanakirjan lainaksi tekemällä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Ruohio-nimen kantajien määrä ei ole aivan riittänyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjaan pääsyyn, joten näiden kokeneiden nimistöntutkijoiden kantaa sen historiaan ei valitettavasti ole saatavilla. Se ei kuulu myöskään Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa mainittuihin karjalaisiin nimiin.
Nissilä mainitsee kuitenkin sukunimiksi kiteytyneitä kasvisanoja käsitellessään Ruohiota läheisesti muistuttavan nimen Ruohia. Hän kytkee siis Ruohian ruoho-sanaan; Mikkonen ja Paikkala sitä vastoin käsittelevät Ruohiaa sukunimen Rouhiainen yhteydessä. Ruohio-nimelle voisi Ruohian tarjoaman esimerkin pohjalta esittää kaksi vaihtoehtoista taustaa: se voi pohjautua joko kasvisanaan ruoho (Nissilä)...
Juuri näillä kriteereillä olevaa kirjaa emme valitettavasti onnistuneet löytämään, mutta muutama kirja tuli mieleen, jossa on ainakin osittain pyynnössäsi olevia yhtymäkohtia.
Mary Mapes Dogen Hopealuistimet (julkaistu 1865). Alankomaihin sijoittuva tarina kertoo sisaruksista Hans ja Gretel, jotka osallistuvat luistelukilpailuun.
Lucy Fitch Perkinsin Hollantilaiset kaksoset (julkaistu 1911). Kirja seurataan alankomaalaisia kaksosia (tyttö ja poika) ja heidän päiväänsä. Kirjassa muun muassa luistellaan.
Kumpikaan näistä kirjoista ei ole tosielämään perustuva eikä niissä taida olla Hämeenlinna-yhteyttä.
Jos joku tämän vastauksen lukijoista tunnistaa kyseisen kirjan, niin tiedot voi kirjoitta kommenttina tämän...
Varsinaisia "keräilijän oppaita" painokankaisiin ei Jyväskylän kaupunginkirjastosta löydy, mutta mm. seuraavat teokset käsittelevät aihetta: Kretongista printtiin: suomalaisen painokankaan historia (2008), Marimekkoilmiö (1986), Marimekko: fashion and design (2010). Marimekon eri suunnittelijoista on myös teoksia. Finlaysonin painokankaista tietoa löytyy lisää esimerkiksi kaukolainaamalla Taideteollisen korkeakoulun lopputöitä. Myös lehtitietokannoissa on artikkeleita aiheesta, esimerkiksi Aleksi- ja Arto-tietokannoista aiheesta voi hakea tietoa esimerkiksi hakusanoilla painokankaat ja tekstiilisuunnittelu.
101 ideaa-lehteä ei tule kirjastoomme, mutta lisäsin sen hankintatoiveisiin, kun ensi syksynä päätetään uusista lehtitilauksista.
Tiedot kyseisestä nuotista löytyvät kansallistietokannasta: http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/3CF3VPTSN7YTSCU2Y758N8YJ3X3AHKF2R…
Sijaintitiedot ovat vähän puutteelliset, mutta ilmeisesti nuotti löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ja sen voi tilata ainoastaan lukusalikäyttöön.
Kirjastot voivat kaukolainata materiaalia toisilta kirjastoilta yleisten kaukopalveluperiaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet löytyvät esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kotisivuilta seuraavasta osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1294 .
Seinäjoen kirjastossa maakuntaosaston henkilökunta etsii asiakkaalle kirjaston, josta asiakkaan tarvitsema aineisto nopeimmin on saatavilla. Asiakas voi myös itse etsiä internetistä löytyvistä kirjastojen aineistotietokannoista, mistä kirjastosta hänen tarvitsemansa aineisto löytyy. Esimerkiksi kunnan- ja kaupunginkirjastojen tietokantoja pääsee selaamaan seuraavan osoitteen kautta
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=217
ja tieteellisten kirjastojen...
Voisiko kyseessä olla lontoolaisen Think Incin kehittämä The Animal Oscars-palkinto? Lisää tietoa on nettisivulla
http://www.think-inc.co.uk/clients_itv.asp
Ote nettisivulta:"Think Inc created the idea for 'The Animal Oscars', a showbusiness awards ceremony modelled on the human Oscars.
Originally planned as a live event, it was taken up by Michael Hurll Television (producers of Blind Date, the ITV comedy awards, etc) and premiered on the ITV network as The All-Star Animal Awards."
Muuta: Eläinmaailma-lehden numerossa 6/2006 on sivuilla 21-22 Asko alasen artikkeli Eläimet elokuvatähtinä.
Hei,
oletettavasti tarkoitat Jouluoratorio-nimistä musiikkiteosta. Sen on säveltänyt Johann Sebastian Bach (1685-1750). Jouluoratorio esitettiin ensimmäisen kerran v. 1734. Se koostuu kuudesta kantaatista, joita liittävät toisiinsa laulettavat katkelmat Matteuksen ja Luukkaan evankeliumista. Kantaatit on tarkoitettu esitettäväksi eri päivinä joulun ja loppiaisen välillä. Bach on käyttänyt Jouluoratoriossa musiikkia muista kantaateistaan ja mm. kadonneesta Matteus-passiostaan. Lisätietoja löydät esim. seuraavista kirjoista: Alain, Olivier: Bach ; Sävelten maailma, osa 1 ; Suuri musiikkikirja ja Bach: Weichnachts-Oratorium-nuottijulkaisun esipuheesta. Osoitteista http://webmail.nic.fi/~hcd/fi.html ja http://www.bach.org/bach101/oratorio...
Black river elokuvaa ei löydy mistään maakuntakirjastosta, koska sillä ei ole kirjasto-oikeuksia. Televisioelokuvilla ei yleensäkään ole kirjasto-oikeuksia. Tätä elokuvaa ei siksi ole tarjottukaan kirjastoille.
Emme valitettavasti ole onnistuneet tunnistamaan etsimääsi kappaletta. Tiedustelimme sitä myös kirjastojenvälisen tietolistan kautta. Otamme yhteyttä, jos vastaus löytyy.
Runossa on tosiaan paljon yhteistä Eino Leinon Räikkö räähkä -runon (kokoelmassa Helkavirsiä 1) kanssa. Toinen mahdollisuus olisi Aila Meriluodon runo Kylänpolttaja kokoelmassa Pahat unet. Tässä runossa kylänpolttaja pakenee, mutta vaimoa ei runossa esiinny. Valitettavasti muita runoja emme onnistuneet löytämään.
Leinon Räikkö räähkä on luettavissa verkossakin runosto.net-sivustolla:
http://runosto.net/eino-leino/helkavirsia1/raikko-raahka/
Tiedustelimme asiaa Kotkaniemen museosta Luumäeltä. Sieltä tuli vastaus, että käräjätalo on sijainnut Suoanttilantiellä, tien oikealla puolella juuri ennen siltaa, kun tie ylittää rautatien (Suoanttilaan päin mentäessä). Osoite on mahdollisesti Suoanttilantie 72. Kohdalla sijaitsee nykyäänkin talo, mutta ei ole varmaa tietoa, että kyseessä on alkuperäinen rakennus.
Kyseessä lienee Alistair Macleanin romaani Jääasema Zebra (Ice station Zebra), joka julkaistiin suomeksi 1963. Baretsinmereen liittyy muistaakseni osittain myös vuonna 1956 suomennettu Saattue Murmanskiin (H.M.S. Ulysses), mutta se on selkeä sotakirja.
Heikki Poroila
Ohjeet lehtien varaamiseen löydät Helmetin perinteisen haun sivulta.
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
Voit varata useita saman lehden numeroita peräkkäin, mutta jokainen niistä täytyy valita erikseen. Varattuasi yhden numeron napsauta painiketta Palaa teoksen tietoihin ja sen jälkeen uudelleen painiketta Varaa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#...