En löytänyt kyseistä virkettä Ovidiuksen tuotannosta. Erityisen tiheällä kammalla tutkin Ars amatoria -teosta, josta voi löytää vastaavanlaisia (vaikkakin usein merkitykseltään päinvastaisia) ohjeita.
Aivan varmasti en voi kuitenkaan sanoa, etteikö kyseessä voisi olla aito Ovidius-laina. Epäilen, että kyseessä on yksi niistä lukuisista internetiä kiertävistä lentävistä lauseista, jotka on joskus virheellisesti yhdistetty kuuluisaan kirjoittajaan. Voi toki myös olla, että kääntäjä ei ole oikein onnistunut välittämään Ovidiuksen latinan hienouksia. Englanninkielinen "take something by storm" -ilmaisu viittaa voimankäyttöön (Oxford English Dictionaryn mukaan "capture a place by a sudden and violent attack". On vaikea...
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo "Syksyllä". Runo on alunperin ilmestynyt kokoelmassa Graalin malja (1926). Lisäksi se sisältyy ainakin kokoomateoksiin Valitut runot sekä Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 .
Männynvälin esseeteoksessa Toiste en suostu katoamaan (Into, 2023) liikutaan monenlaisten aiheiden äärellä mm. naiseus, yhteiskuntaluokat, punk, feminismi, pyhä, työläiskirjallisuus.
Männynväli on aiemmin kirjoittanut proosateoksen Kaiken jälkeen (tuolloin vielä nimellä Emilia Kukkala) (Into, 2014). Lisäksi hän on Pontus Purokurun kanssa kirjoittanut journalismin ja vallan suhdetta käsittelevän Luokkavallan vahtikoirat -kirjan (Into, 2016).
Itsekin luin Männynvälin kirjan jokin aika sitten. Esseen lajissa voisit ehkä kokeilla seuraavia:
Kaltainen valmiste / Suvi Auvinen (Kosmos, 2021)
Kauniimpi maailma : kirjoituksia sielusta, taloudesta ja oikeudenmukaisuudesta / Jani Kaaro (WSOY, 2017)
Anu...
Eri lähteistä löytyy kovasti toisistaan eriäviä näkemyksiä jalustimien keksijästä - kunniaa tarjotaan niin kiinalaisille, arabeille, hunneille kuin skyyteillekin. Yleisimmin jalustinten kehittäjinä on pidetty hunneja, joilta kiinalaiset omaksuivat tämän tärkeän uutuuden vuoden 300 eKr tienoilla ja joiden mukana se aikanaan 400-luvun ensimmäisellä puoliskolla kulkeutui Eurooppaankin. Vahvimpia ehdokkaita jalustinten kehittäjiksi lienevät kuitenkin Etelä-Venäjän skyytit. He kehittivät useammasta nahkakerroksesta koostuvan ja mahavyöllä kiinnitettävän satulan, johon tämä tärkeä uusi varuste olennaisena osana kuului.
Keksinnön syntyajankohdasta ei ole yhtä suurta erimielisyyttä kuin sen alullepanijasta: jalustimet on otettu käyttöön noin 300-...
Tekoparta oli jo thiniittikaudelta (n. 3100 - n. 2690 eKr.) alkaen yksi faraon vallan symboleista. Tekoparta kiinnitettiin jonkinlaisilla naruilla.
P. Czerkwiński, "The Beard of Rameses VI", Studies in ancient art and civilization, 2014 (Vol.18), s. 195-203.
Hollannin arkeologisen museon kokoelmissa on Wahibreemakhet-nimisen miehen sarkofagi, jossa näkyy selvästi todennäköinen tekoparran kiinnitystapa.
https://www.rmo.nl/collectie/topstukken/mummievormige-sarcofaag-van-wahibreemachet/
https://www.rmo.nl/wp-content/uploads/topstuk/018663.jpg
Kevät-sana ei ole monikollinen, vaikka se loppuukin t-kirjaimeen. T-loppuisia, ei-monikollisia sanoja on itse asiassa aika monta, mm. lyhyt, tiehyt, kevyt, airut. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen kevät-sanalla on vastine kaikissa itämerensuomalaisissa sukukielissään.
Samaisen kirjan mukaan korva-sana tarkoittaa joissakin suomen murteissa myös reunaa, äärtä tai vierusta. Tässä merkityksessä sitä käytetään vuodenaikojen tai esim. kellonaikojen yhteydessä, esim. viiden korvilla.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Ludovico Arioston runoelmaa "Orlando Furioso" ei ole suomennettu kokonaan. Ainoa katkelma, joka teoksesta on suomennettu on julkaistu todellakin "Maailman kirjallisuuden kultainen kirja" -sarjan (WSOY, 1945, toim. Tyyni Tuulio) kuudennessa osassa. Kyseinen osa esittelee Italian kirjallisuutta ja löytyy luetteloista myös nimellä "Italian kirjallisuuden kultainen kirja".
"Maailman kirjallisuuden kultainen kirja. Italian kirjallisuuden kultainen kirja" -teoksen sisältö on luetteloitaessa "avattu" esimerkiksi Pirkanmaan kirjastojen Piki-tietokantaan (ks. linkki alla). Etsi luettelosta ensin teoksen tiedot teoksen nimellä ja klikkaa sitten auki kohta "näytä sisältö/kappaleet". Näin saat listan...
Twin room on vakiintunut käsite matkailualalla, joten jotta tulee varmasti ymmärretyksi, kannattaa käyttää kahden erillisen vuoteen huoneesta sitä nimeä. Myös two separate beds on selkeä. Luultavasti ymmärretyksi tulee myös sanomalla "two twin beds", kun taas pelkkä "twin bed" viittaa yhteen yhden hengen sänkyyn.
Lisää: http://www.differencebetween.net/business/difference-between-twin-and-double-room/
Sitten, kun pääset karanteenista ja pystyt palauttamaan lainan, palauta se kirjaston henkilökunnalle (ei automaattiin). Selitä asiakaspalvelijalle lainan myöhästymisen syy, jotta myöhästymismaksut voidaan poistaa asiakastiedoistasi.
Kyllä vain, Helsingissä Herttoniemen kirjastosta ja Roihuvuoren kirjastosta saa lainattua luistimia ja useita muitakin talviurheiluvälineitä. Tarjolla on tyttöjen ja poikien luistimien lisäksi retkiluistimia. Luistimet on luetteloitu osoitteesta http://www.helmet.fi löytyvään HelMet-hakuun, josta voi tarkistaa niiden saatavuuden etsimällä teoksen nimellä hakusanalla ”luistimet”. Haun yhteydessä näkyy myös saatavilla olevien luistinten koko.
Kirjaston muun aineiston tavoin luistinten lainaaminenkaan ei maksa mitään. Luistinten laina-aika on yksi viikko, eikä niitä voi varata. Muut Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoista lainattavat urheiluvälineet ovat sukset, monot, sauvat, lumikengät, kävelysauva, askelmittari ja jumppakeppi. HelMat-...
Varmasti kyse on alun perin ollut jonkinlaisesta vastamagiasta. Yritetään muuttaa mahdollisesti paha asia paremmaksi eräänlaisella siunauksella.
Toisaalta terveyttä on toivoteltu aivastajalle jo antiikin ajoista alkaen. Toivotus kuuluu latinaksi prosit eli olkoon hyödyksi.
Aivastusta on pidetty jumalien antamana merkkinä. (joko hyvästä tai pahasta) Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981)
Englanniksi aivastaneelle tavataan sanoa Bless you. Tarinan mukaan 1000-luvulla elänyt paavi Pyhä Gregorius VII toivotteli Jumalan siunausta kaikille aivastelijoille siksi, että aivastus saattoi olla ensimmäinen merkki tappavasta rutosta.
On myös ajateltu, että aivastuksessa ihmisen sielu saattaa äkkirykäyksellä lennähtää...
Aina kun on kyse aistinvaraisista ja etenkin makuasioista, on yhtä monta oikeaa vastausta kuin on maistajaakin. Monen mielestä kotimainen mansikka on paremman makuinen kuin ulkomainen, koska satoja on vuodessa vain yksi. Kyse on nimenomaan ilmastosta ja avomaan mansikoille tasaisesti paistavasta auringosta, josta kasvihuonemansikat eivät pääse osallisiksi.
Auringonvalo kiihdyttää kasvien sokerintuotantoa, joten mansikat maistuvat Suomessa makeammilta, sillä nehän saavat täällä kesäisin enemmän valoa kuin etelässä. Etelässä auringon porotus kyllä kypsyttää sikäläiset marjat nopeasti, mutta iltaisin pimeys tulee liian aikaisin, jotta niihin muodostuisi sama määrä sokeria ja aromeja kuin Pohjolan mansikoihin.
Pitkä kuljetus vaikuttaa sekin...
Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaa kuvaavia teoksia
Markus Leikola, Sakean veren vuosi.
Helsinkiläiset sisarukset Erik ja Hedvig, sisäsuomalaiset Unto ja Matti sekä Helsinkiin muuttanut Aliina aikuistuvat sisällissodan jaloissa omalla tavallaan.
Kjell Westö, Missä kuljimme kerran
Työläisten hellahuoneissa ja rikkaiden salongeissa, Vallilan kapakoissa ja kesäisen Hangon tenniskentillä, punaisten valtaamassa pääkaupungissa ja ylhäisön illallisilla, monen suvun ja perheen tarinaa vuodesta 1905 aina talvisodan kynnykselle.
Sari Näre, Helsinki veressä - naiset, lapset ja nuoret vuoden 1918 sodassa
Havainnollistaa Helsingin eri kulmilla käytyä sisällissotaa nuorten ja lasten näkökulmasta sekä punaisten ja valkoisten...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta löytyi muutosjohtamisesta seuraavaia teoksia (2010-2011):
Kukkola, Eero
Peruspeliä johtaja! Peruspeliä! : johtaminen on
Books on Demand, 2011
Paasivaara, Leena
Projektijohtaminen hyvinvointipalveluissa / Leena Paasivaara, Marjo Suhonen, Petri Virtanen
Tietosanoma, 2011
Salminen, Jari
Uuden esimiehen kirja / Jari Salminen
Talentum, 2011, 2.p
Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa / Anneli Eteläpelto, Tuula Heiskanen & Kaija Collin (toim.)
Kansanvalistusseura: Aikuiskasvatuksen tutkimusseura, 2011
Aikuiskasvatuksen ... vuosikirja, ISSN 1237-2951 ; 49
Tuominen, Kari
Johtajuus: itsearvioinnin työkirja : 59 hyvää kysymystä ja esimerkkiparia
Benchmarking, 2010
Johtamisen...
Annamari Vänskän kirja Muodikas lapsuus taustoittaa merimiesasua ja sen suosiota seuraavasti: "Merimiesasu on yksi klassisimmista ja globaaleimmista lastenmuodin tyyli-ikoneista. -- Syytä siihen, miksi asusta tuli muodikas, ei tiedetä tarkkaan, mutta ainakin muutamalla seikalla lienee ollut vaikutusta. Asusta tuli Yhdysvaltojen merivoimien virallinen univormu vuonna 1813 ja Ison-Britannian vuonna 1857. Samoihin aikoihin vuonna 1846 kuningatar Victoria oli teetättänyt merimiesasun pojalleen, tulevalle kuningas Edward VII:lle. Kun kuva pojasta puvussaan tuli julkisuuteen, merimiespuvusta tuli nopeasti suosittu poikien ja tyttöjen asu, ja puvun värit, sininen ja valkoinen alkoivat symboloida merta, rantaa, vapaa-aikaa ja vapautta. 1800-luvun...
Enea on tytön tai pojan nimi löytyneiden lähteiden valossa. Se on nimen Aeneas muunnos. Aeneas oli roomalaisen myyttisen historian mukaan troijalainen, joka pelastautui pakenemalla Troijan tuhosta ja saapui lopuksi Italian maaperälle, jossa hänen jälkeläisensä perustivat Rooman kaupungin. Roomalaisten peruseepokseksi tarinan muokkasi Vergilius. Enea on harvinainen nimi.
Nettilähteitä:
http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Enea
http://en.wikipedia.org/wiki/ENEA
Beata pohjautuu latinan sanaan beatus = onnellinen, siunattu. Beata voi myös olla lyhennös nimestä Beatrix tai Beatrice.
Muunnelmia ovat Beáta, Bea, Beade, Beate.
Nettilähde:
http://en.wikipedia.org/wiki/Beata
Kirjastoista löytyy paljonkin historian yleisteoksia, mutta esimerkkinä voisi mainita Maailmanhistorian pikkujättiläisen. Sieltä löytyy perustiedot, myös kylmä sota on käsitelty.
Samoin Suomen historiasta löytyy runsaasti yleisteoksia, esim. Suomi kautta aikojen, toim. Seppo Zetterberg ja Allan Tiitta. Lisäksi voisi mainita seuraavat: Matti Klinge: Katsaus Suomen historiaan, Henrik Meinander: Suomen historia ja Heikki Ylikangas: Suomen historian solmukohdat. Toki aiheesta löytyy paljon muitakin kirjoja, kannattaa käydä kirjastossa katsomassa hyllyistä. Espoon kirjastoissa Suomen historia löytyy luokasta 92.
Kylmästä sodasta löytyy englanninkielisiä teoksia, esim. John Lewis Gaddis: The cold war tai Jeremy Isaacs ja Taylor Downing: Cold war...
Wikipedia-artikkelin mukaan brittiläinen makeisyritys Mackintosh's lopetti Toffon valmistamisen vuonna 2005. Ilmeisesti Yhdistyneiden arabiemiirikuntien markkinoille Toffoa kuitenkin edelleen tehdään Nestlé-yhtiön tuotemerkkinä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Toffo_(toffee)
Jospa kyseessä ei olekaan Cicero vaan Kahlil Gibran.
Kahlil Gibranin Profeetta -nimisessä kirjasessa, profeetta puhuu avioliitosta mm. seuraavin sanoin:
...
"Rakastakaa toinen toistanne,
mutta älkää tehkö rakkautta kahleeksi.
Antakaa sen mieluummin olla liikkuvana merenä
sielujenne rantojen välillä."
...
"Ja seisokaa yhdessä
älkääkä kuitenkaan liian lähekkäin.
Sillä temppelin pilarit ovat erillään.
Eivätkä tammi ja sypressi kasva toistensa varjossa."
Sitaatti löytyy Profeetan 10. painoksesta 1981 s. 18 ja 17. painoksesta 1991 s. 24.
Risto Ahti on kääntänyt Gibrania kauniisti:
"Ja seiskää yhdessä, mutta älkää liian lähekkäin:
Sillä temppelin pylväät seisovat etäällä toisistaan,
Eivätkä tammi ja sypressi kasva toistensa varjossa."
Gibran,...
