Alla kirjoja, joissa uuden kirjallisuuden mies- tai naiskuvaa käsitellään:
- Chick lit : från glamour till vardagsrealism / Maria Nilson (2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1905937__Schick%20lit%20fr…
- Naisen yksilöityminen suomalaisessa kirjallisuudessa 1950-luvulta
lähtien / Iiris Kuusinen (väitöskirja,myös verkkoaineistona, 2008)
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/KNGPDRK5PE9LCTGHFK6KTIGJ46813KQ1B…
- Kirjallisuuden naiset : naisten esityksiä 1840-luvulta 2000-luvulle / toimittaneet Riikka Rossi ja Saija Isomaa (2013)
- Miehen häpeä : Jouko Turkan Häpeä-romaanin mieskuvan ulottuvuudet / Annastiina Lehtonen (opinnnäyte, Tampereen yliopisto, 1999)
2000-luvun naista tai miestä kuvataan esim. alla mainituissa...
Ritarikuntien kunniamerkkien ja mitalien lisäksi tasavallan presidentti myöntää erilaisia arvonimiä. Hän päättää arvonimen myöntämisestä valtioneuvoston kansliassa toimivan arvonimilautakunnan ehdotuksesta. Arvonimiä on käytössä yli 100. Lista löytyy Finlexistä: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381 .
Muita tasavallan presidentin myöntämiä tunnustuksia ovat tieteen ja taiteen akateemikon arvonimet, virka-ansiomerkki, hengenpelastusmitali ja äitienpäiväkunniamerkki. Näiden lisäksi tasavallan presidentti voi antaa muita ministeriöiden asetuksissa säädettyjä ansiomerkkejä, kuten esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkejä.
Tarkemmin tasavallan presidentin myöntämistä kunniamerkeistä ja arvonimistä voit lukea sivulta...
Liitteessä 1 kohdat...
18: Savon prikaati, III pataljoona.
21: Aseellisena, ilmatorjuntakonekivääri... epäselvää, luultavasti keittäjä.
22: Vuoksen jääkäripataljoona, 3. komppania.
Liitteessä 2 kohdat...
f: Savon prikaati, III pataljoona
g: Vuoksen jääkäripataljoona.
Liitteessä 3 kohta 24: 251. Ilmatorjuntakonekiväärikomppania.
Merkintätavoissa on ollut vaihtelua, mutta II/8/JR 47 viitannee juurikin JR 47:n 8. komppaniaan.
Pentti Haanpään novelli Muuan kasvatusyritys (1943) sisältyy esimerkiksi teoksiin Pentti Haanpään (jälkeenjääneet) teokset. 1, Kairanmaa : jälkeenjääneitä juttuja (1956) ja Jutut (1966) sekä Pentti Haanpää: Teokset 3 (1976).
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa aiemminkin : Tämän nimistä laulua ei löytynyt, mutta sitä muistuttaa laulu nimeltä Kevään kynnyksellä. Laulu alkaa sanoin kevät tuli keinuen porraspäähän… Voisikohan etsimäsi olla jonkinlainen jouluversio siitä samaan tapaan, kuin vaikkapa laulua Juhannus on meillä herttainen lauletaan myös "joulusanoilla" (jouluaatto on nyt herttainen).Kevään kynneksellä -laulu nuotteineen löytyy ainakin näistä kirjoista:- Elämäni laulut.. / Lauri Haajanen (2006)- Uusi lapinlasten laulukirja / Jouko Tekoniemi (1991)
1940-luvulla ei Mäntsälässä vielä ilmestynyt omaa paikallislehteä. Eniten Mäntsälän asioista kertoi Porvoossa ilmestyvä Uusimaa. Konservatiivinen Uusimaa avasi Mäntsälän kirkonkylässä oman toimistonsa vuonna 1949. Samalla levikkialueella ilmestyi myös keväällä 1930 Uusimaa-lehden linjaan pettyneiden liberaalien sen kilpailijaksi perustama Uudenmaan sanomat.
Paikallislehti Mäntsälään syntyi vasta vuonna 1963 ja tämän jälkeenkin paikkakunta on aika ajoin ollut ilman omaa lehteään.
Lähteet:
Mäntsälän historia. III
Suomen lehdistön historia : sanoma- ja paikallislehdistö 1771-1985
Helsingin kaupunginkirjastolla on asiakkaiden ja henkilökunnan käytössä useita artikkelitietokantoja. Aleksista löytyy viitteitä 12 sanomalehdestä (mm. Ilkasta) ja yli 200 aikakauslehdestä, Arto-tietokannassa on hivenen tieteellisempiä artikkeliviitteitä yli 700 lehdestä. Osa viitteistä on kokonaisina teksteinä suoraan ruudulta luettavissa. Ebscossa on englanninkielisiä lehtiartikkeleita. Ruotsinkielisiä artikkeleita voi etsiä Artikelsök- ja Mediearkivet-tietokannoista. Näitä tietokantoja voit käyttää kirjastojen työasemilla tai pyytää virkailijaa tekemään haun. Lisäksi henkilökunnan käytössä on Helsingin Sanomien arkisto. Oikea-aiheiset artikkelit löydät kirjoittamalla esim. hakemasi henkilön nimen hakuruutuun. Kysy virkailijoilta...
Työ- ja päivätoimintaa kehitysvammaisille järjestää nykyisin ennen kaikkea kunnat, mutta myös erityishuollon kuntayhtymät ja yksityiset palveluntuottajat.
Kehitysvammaliitto toteutti syksyllä 2002 lomakekyselynä kartoituksen, jossa kerättiin tietoa kehitysvammahuollon työ- ja toimintakeskuksista sekä erityisesti avotyön ja tuetun työllistymisen tilanteesta. Tuolloin keskusten lukumääräksi arvioitiin 350 ja niissä työskentelevien kehitysvammaisten asiakkaiden kokonaismääräksi hieman yli 11000. Vastanneita yksiköitä, joissa oli kehitysvammaisia, oli yhteensä 214 (palautusprosentti 62,1 %). Vastanneista ylläpitäjäorganisaatio oli kunta 138:ssa, kuntayhtymä 61:ssä ja muu (seurakunta, järjestö tai yhdistys, säätiö, yksityinen yritys) 15:ssä....
Varausmaksu aikuisten aineistosta on 0,50 euroa/varattu yksikkö. Varattu kirja voidaan lähettää asiakkaan toivomuksesta jostakin pääkaupunkiseudun yleisestä kirjastosta hänen haluamaansa yleiseen kirjastoon. Asiakas saa ilmoituksen, joko kirjallisesti tai e-postitse, kun kirja on noudettavissa. Varausmaksu maksetaan vasta kun varattu aineisto noudetaan.
Jos asiakas vain haluaa varata kirjan hakeakseen sen itse siitä kirjastosta, jossa se on paikalla, voi soittaa kirjastoon ja pyytää, että kirja pidetään muutaman päivän varattuna. Tällöin varaus on ilmainen.
Kaupunginkirjaston maksut on lueteltu kirjaston kotisivulla www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut
Tampereen kaupunginkirjastoon tulee Test-lehti, jonka numerot ovat lainattavissa ja varattavissa. Varaaminen on maksutonta Tampereen sisällä, muihin kuntiin seuruvarauksen hinta on 2 e / kpl. Lehden kotisivut löytyvät täältä: https://www.test.de/.
Kangasalan, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken ja Ylöjärven kirjastoissa on asiakkaiden käytössä Pressreader-tietokanta, josta löytyy yli 7000 elektronista sanoma- ja aikakauslehteä yli 100 eri maasta. Näiden joukossa on mm. Haus & Garten Test ja Testjahrbuch. Asentamalla maksuttoman PressReader-sovelluksen (iPhone/iPad, Android, Windows, Blueberry) laitteelleen voi kirjastossa käydessä ladata siihen palvelun lehtiä kirjaston langattomassa verkossa ja ...
Jo varhaisella mykkäfilmikaudella pystyttiin luomaan kaksoisroolin tapaisia trikkejä päällekkäisvalotuksella niin, että henkilö saattoi esiintyä samassa kohtauksessa kahdesti. Vaikutelma ei tosin ollut täysin realistinen ja sitä käytettiinkin mm. kummitushahmojen esittämiseen.
Todentuntuisia tuloksia saatiin peittämällä objektiivista osia ja valottamalla filmiä kaista kaistalta. Tekniikka oli hyvin vaativa ja työläs. Yksi varhaisimmista on Buster Keatonin lyhytelokuva Buster varieteessa vuodelta 1921.
https://www.youtube.com/watch?v=YtQz6tpBN3A
Mykkäfilmikauden trikkejä.
Vuosikirjan (toimittaja: Lauri Leppänen,
Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys) artikkeli on vuosikirjan sivuilla 28-30. Siinä on myös tällainen maininta: Lyhennelmä Ursula Pohjolan-Pirhosen kirjoituksesta.
Porin kaupunginkirjastossa on kolme teosta, jotka käsittelevät Ypäjän historiaa:
Huuhtanen, Taina: Ypäjän historia 1978;
Laakso, Veikko: Suur-Loimaan historia 1 1986
sekä Pohjakallio, Lauri: Lounais-Hämeen esihistoria.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi viisi viittausta hakusanalla Ypäjä; tietokantaa voit käyttää kirjastossa.
Ypäjän kunnan nettisivuilla osoitteessa http://www.ypaja.fi on ajantasaista tietoa kunnasta.
Jari Tervosta löytyy tietoa mm. yleisten kirjastojen tuottamasta Sanojen aika tietokannasta (kirjailijat.kirjastot.fi) ja WSOY:n kirjailijagalleriasta, osoitteesta http://www.wsoy.fi/www/galleria.nsf/ed0973a57093db86c22565e10029dece/c6…
. Tommy Tabermannista löytyy tietoa mm. Gummeruksen sivuilta osoitteesta http://www.gummerus.fi/kustannus/haku/kirjailijahaku/kirjailija.asp?id=… .
Makeiskääreistä on esimerkiksi Kuusisto, A. (2013). Makein kirja: Makean ja makeiskääreiden historiaa.
Makeisten historiasta:
Karkkipäivä: Sokerin synnystä makeaan elämään
Pastillin historiaa.
Finnasta; hakupalvelu suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistosta löytää joitakin kuvia. Esimerkiksi suklaalevyistä https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=%22sukl… .
Konvehtirasioita https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=konvehtirasiat&type=AllFiel…
Kuusenkaramelleja https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext…
Makeisteollisuus https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3…
Suosiota on yleensä mitattu levymyynnin perusteella. Suomessa tällaisia tilastoja alettiin koota 1951 alkaen. Tiedot vuosien 1951-2000 menestyskappaleista löytyvät teoksesta Suomi soi 4, suuri suomalainen listakirja (ISBN 9513125 041). Suomi soi -teossarjan osissa 1-3 puolestaan kuvaillaan suomalaisen populaarimusiikin vaiheita vuosikymmenten aikana.
1920-, 1930- ja 1940 -lukujen suosikkilauluista löytyy tietoja Einari Kukkosen tietokirjoista Oi muistatkos Emma, Tuuli tuo Petsamosta, Isoisän gramofooni, Savonmuan Hilima, Äänisen aallot sekä Hiljaa soivat balalaikat.
Suomi soi -sarjan saatavuus Keski-kirjastoista
Einari Kukkosen teosten saatavuus Keski-kirjastoista
