Säveltäjä Onni Kauppilasta ei valitettavasti juuri helposti löydettäviä henkilötietoja ole tarjolla, eikä esimerkiksi Viola-tietokannassa ole edes hänen elinvuosiaan. Hänen syntymäaikansa on 6.10.1905 ja ainakin vielä vuonna 1995 hän vietti 90-vuotispäiviään Helsingissä. Kysyjän etsimää kantaattia Valon vartijat ei ole levytetty eikä julkaistu nuottina. Muutamia hänen sävellyksiään on levytetty. Mieskuorolaulu Pohjolanmaa Jaakko Kalmion tekstiin on julkaistu Haukiputaan kunnan julkaisemalla LP-levyllä "Musiikkitervehdys Haukiputaalta" vuonna 1982, esittäjänä Haukiputaan mieskuoro. Sama esitys on julkaistu vuonna 2006 Lions-Club Haukiputaan julkaisemalla CD-levyllä "Haukiputtaalla soi" ja kuoron omalla LP-levyllä "Soi soi laulu" vuonna 1988...
Kattavaa listausta ei löytynyt, mutta ainakin näiltä naispuolisilta sarjakuvataiteilijoilta on julkaistu fantasiasarjakuvaa suomen kielellä: Anne Muhonen, Elli Puukangas, Miila Westin, Tuula Mäkelä, Suvi Sipronen, Mari Luoma, Kore Yamazaki, Sylvia Douyé, Malin Falch, Siiri Viljakka, Wendy Pini, Tiia Salmelin, Hiromu Arakawa, Arina Tanemura, Paula Hihnala ja Aino Louhi. Lisäksi fantasiasarjakuvaa tekevät S. Haltijakäpälä ja Tuisku Hiltunen (mutta en voi varmuudella nimetä heitä naissarjakuvataiteilijoiksi).Listassa on mukana sekä kirjoittajia että kuvittajia. Osa heistä on julkaissut vain vähän ja fantasia on määritelty laajasti. Verkkokirjastossa Keski.finna.fi -sivulla haun voi tehdä asiasanalla fantasiasarjakuvat ja rajaamalla haun...
Databasen MEDIC gav två artiklar ur tidskriften duodecim. Artiklarna baserar sig på forskningsresultat. Doktorsavhandlingar?
Vakkila, J och Pihkala, U: Syövän immunoterapia, duodecim 1999 : 7 vol. 115
Remes, K: Soluterapia, duodecim 1998 : 12 vol. 114
Varken Tykkä eller Schein gav resultat. Bäst svar på frågan kan Centralbiblioteket för hälsovetenskap ge tel. 09-1911 och e-mail adress: Terkko-info@helsinki.fi Det lokala biblioteket ger hjälp med fjärrlån.
Esim. seuraavat teokset käsittelevät Norjan taloushistoriaa:
Hentila, Seppo: Pohjoismaiden historia (2002)
The economic development of Denmark and Norway since 1870 (1993)
Amdam, Rolv Petter: Oppdragsforskning som akademisk disiplin: trekk ved norsk foretakshistorisk forskning (1995)
Gran, Thorvald: The state in the modernization process: the case of Norway 1850-1970 (1994)
Esping-Andersen, Gösta: Politics against markets: the social democratic road to power (1988)
Norsk utenrikspolitikks historie
Bind. 6: Oljealder 1965-1995/Rolf Tamnes (1997)
Kapitalistisk demokrati?: norsk naeringsliv gjennom 100 år (2003)
Det nye Nord-Norge: avhengighet og modernisering i nord (1996)
Aro, Petteri: Pohjoiskalotti
päättötyö, Rovaniemen kauppaoppilaitos,...
Monet hieman vanhemmat hissit ovat mainitsemaasi ovetonta ylös ja alas menevää tyyppiä. Uusiin hisseihin sen sijaan pitää nykyään turvallisuussyistä aina asentaa ovi.
Ks. EU:n hissidirektiivi
Jacqueline Kellyn kirja Luonnonlapsi Calpurnia Tate on julkaistu suomeksi Kariston kustantamana vuonna 2011. Jatko-osia ei ole suomennettu. Koska ensimmäisen osan julkaisusta on kulunut jo reilusti aikaa, on todennäköistä, että jatko-osia ei enää suomenneta. Asiaa voi toki tiedustella kustantajalta: https://www.karisto.fi/sivu/yhteystiedot/
Christopher Gillbergin kirja Touretten oireyhtymä, joka on käännetty suomeksi vuonna 2001, taitaa tällä hetkellä olla paras saatavilla oleva suomenkielinen kirja. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta, osoite on
http://www.helmet.fi
Touretten oireyhtymästä löytyy myös useita Internetlinkkejä. Erityisen hyvältä vaikuttaa Suomen Tourette Yhdistyksen sivu osoiteessa
http://www.tourette.fi
Helmet-haulla ei löytynyt yhtään pelkästään lintutornin rakentamista käsittelevää teosta, mutta Pekka Borgin kirjassa ”Luonnon- ja maisemanhoidon opas” on kuvattu lintutornin suunnittelua muutamalla rivillä. Asiaa on havainnollistettu valokuvilla ja piirroksilla (s. 156-159). Internetistä löytyy runsaasti lintutornien kuvia ja rakennushankkeiden kuvailuja, mutta ei valitettavasti varsinaisia rakennusohjeita. Yliopistokirjastojen yhteisluettelo Lindasta löytyi viittaus Antti Karlinin ja Esa Niinivirran teokseen ”Lintutorniopas” . Kirjaa voi kaukolainata http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp ja kaukolaina maksaa 4 € . BirdLife Suomi ry:n toimistossa on myös tämä kirjanen, ja he voivat ottaa siitä kopioita http://www.birdlife.fi...
Wellesin Machbetiä ei näytä löytyvän suomalaisista kirjastoista tai nettikaupoista. ks. esim. Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Wellesin Macbetilla ei välttämättä ole kirjasto-oikeuksia, jotta kirjastot voisivat sen ostaa.
Sen hankkiminen muulla tavoin on mahdollista.
Macbeth on saatavilla Brittein saarilla DVD:nä.
ks. esim. http://www.amazon.co.uk/gp/product/B00004U400/imdb-uk/
Jos ei halua käyttää nettikauppaa niin jokin suomalainen erikoisliike saattaisi sen voida välittää.
Esim. Filmifriikki. www.filmifriikki.fi
Huom. tällöin elokuvassa ei ole suomenkielisiä tekstejä.
"Orson Wellesin Macbethia on saatavilla Elokuvien erikoisliike
Videodivarista www.videodivari.fi , ilman suomenkielistä tekstitystä
ja kovaan...
Runo, jonka viimeisistä säkeistä on kyse, on nimeltään Sataa. Se kuuluu sikermään Rakkauden maisema. Rakkauden maisema taas on osa kokoelmaa Vaeltanut (1956). Valitettavasti Kirsi Kunnasta on käännetty melko vähän ja ruotsiksi erittäin vähän. Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta löytyy ”Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta”, jossa on Kunnaksen koko tuotanto sekä käännökset:
http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm. Siellä mainitaan teokset Böcker från Finland (1996) sekä Ny finsk lyrik (1960), joissa kummassakin on Kunnaksen runoja, mutta runoa Sataa ei valitettavasti näistä kirjoista löydy.
Arto Seppälän teoksessa Ajatus on hiirihaukka, WSOY, 1975, tosiaan kerrotaan Huovisen asuneen Urheilukadulla, talon numero oli 18, mutta mahdollista rappua ei mainita. Kyseisessä osoitteessa Huovinen asui lääketiedettä opiskelevan Torger Kumlin alivuokralaisena. Huovinen oli aloittanut opinnot Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Seppälä kertoo teoksessaan, että alivuokralaisasunnossa ei ollut edes sänkyä ja Huovinen joutui lainaamaan telttasängyn sisareltaan. Iltamyöhäisellä sänky kannettiin Hallituskadulta Urheilukadulle. Seppälän mukaan Huovisen tämä tuntui Huovisesta "mahdottoman häpeälliseltä".
Veikko Huovisen haastattelu, Apu-lehti 9.6.2009.
http://www.apu.fi/ihmiset/article160571-1.html
Veikko Huovinen...
Kaavake löytyy kirjaston kotisivuilta Aineistot ja tiedonhaku-osion alta. Hankintaehdotukseen pääsee myös aakkosellisen hakemiston kautta. Ohessa linkki hankintaehdotukseen
http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=104…
Helmet-kirjastoista vanhoja Helsingin sanomia säilytetään ainoastaan Pasilan kirjastossa. Lehden vanhat numerot on luettavissa mikrofilmeiltä, mikrofilmaukseen asti se on luettavissa paperisena. Lehti on luettavissa siellä perustamisestaan lähtien.
Walt Whitman (1819-92) oli kuuluisa amerikkalainen runoilija. Hänestä löytyy tietoa mm.teoksista: Kansojen kirjallisuus : realismi, osa 8, ss.503-522
ja Palola, Eino: Brontesta Lagerlöfiin, ss.81-97. Myös tietosanakirjoista kannattaa katsoa.
Tampereen yliopiston kirjaston aineistorekisteristä löytyy asiahaulla "Whitman Walt" 10 teosta, mm. Seidel Canby, Henry: Walt Whitman : an american.
Tuula- Liina Varis veti kesällä 2005 Kirja a & ö -ohjelman jatkoa Kesäkirja Villa Kiven pihalta, http://www.yle.fi/runoraati/index.php/kirja_ao/25/?highlight=varis . Ohjelmassa kukin vieras esitteli viisi tärkeätä kirjaansa ohjelman lopuksi. Useista ohjelmista löytyy Ylen sivuilta vieläkin nämä kirjasuosikit, http://www.yle.fi/runoraati/index.php/arkisto/?page=kirja_ao . Anna-Leena Härkösen suosikkeja ei valitettavasti löytynyt. Ylen kulttuurisivuilla on palautelomake, jonka kautta kannattaisi tiedustella Anna-Leena Härkösen ohjelman sisältöä, http://www.yle.fi/runoraati/index.php/palaute/ .
Paljon tietoa Anna-Leena Härkösestä löytyy myös kaupunginkirjaston Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/ sivuilta.
Vaahteramäen Eemeli on niin suosittu kaveri, että hänestä kertovia kirjoja on melkeinpä jokaisessa kirjastossa. Nokian kirjaston kokoelmissa on näitä Astrid Lindgrenin kirjoittamia kirjoja monenlaisena versiona ja myös DVD-elokuva löytyy.
Jos haluat tarkistaa, mitä niistä tällä hetkellä on kirjastossa paikalla, voit tarkistaa sen Piki-kokoelmatietokannasta. Sitä pääset katsomaan vaikkapa kirjaston kotisivujen kautta.Toinen mahdollisuus on soittaa kirjastoon ja pyytää virkailijaa etsimään niitä sinulle valmiiksi.
Kappaleen nimi on "Onko se Lenin?" ja se löytyy Tuula Amberlan albumilta "Siniset kyyneleet", joka on julkaistu alunperin v. 1988. Albumista on julkaistu remasteroitu cd-uusintapainos v. 2012 ja levy löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista. Kertosäkeen sanat ovat tarkkaan ottaen: Jaa, jaa, maaseutu kutsuu.
Näillä tiedoilla en voi tarkistaa, onko korttisi vielä voimassa. Jos korttia ei ole käytetty lainkaan 90-luvun jälkeen, se kyllä tarkoittaa sitä, ettei tietojasi ole enää rekisterissä. Joka tapauksessa sinun kannattaa käydä jossakin Helmet-kirjaston toimipisteistä, varata mukaasi voimassa oleva henkilötodistus ja pyytää itsellesi uusi kirjastokortti. Saat kortin saman tien. Voit myös täyttää valmiiksi alla olevasta linkistä löytyvän lomakkeen "Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi".
Tervetuloa kirjaston asiakkaaksi!
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI
