Vaski-kirjastojen eräpäivämuistutus on mahdollista saada vain sähköpostina. Oletusarvoisesti sähköpostin ei pitäisi mennä roskapostiin, mutta voit tarkistaa asian omasta postistasi. Mene G-mailin valikon kautta kohtaan roskaposti ja mikäli roskapostista löytyy kirjaston eräpäivämuistutus, mene sen kohdalle kursorilla ja klikkaa hiiren oikeaa puolta ja valitse "ei roskaposti". Voimme testata tätä nyt myös siten, että lähetämme järjestelmästä viestin sinulle. Mikäli se menee roskapostiin, voit yllä mainittuja ohjeita noudattaen muuttaa kirjaston lähettäjänä "ei roskapostiksi". Mikäli viesti tulee normaalisti, roskapostista ei ole huolta.
Ruokavirasto Evira on julkaissut Pakatun veden valvontaohje -ohjeistuksen, josta löytyvät mm. säännökset pakatun talousveden, lähdeveden ja luontaisen kivennäisveden vedenkäsittelyn säännöksiin. Pakatulla vedellä ohjeessa tarkoitetaan luontaista kivennäisvettä, lähdevettä tai talousvettä, joka on tarkoitettu luovutettavaksi kuluttajalle tai suurtaloudelle pulloon tai säiliöön pakattuna. Ohje löytyy alla olevasta linkistä:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/vesi/eviran_ohje_17057_1_080317.pdf
Kuusiston levyttämä Joulumuisto on melodialtaan englantilainen kansanlaulu Greensleeves, joka tunnetaan jo 1500-luvulta. Samaan melodiaan sovitettiin myöhemmin jouluaiheinen teksti ja tuloksena oli joululaulu What Child Is This? Suomalaisen version eli Joulumuiston sanoitus on nimimerkki Timjamin eli Sauvo Puhtilan tekemä. Tätä versiota ei ilmeisestikään ole julkaistu nuottina.
Joulumuiston sanat voi kuunnella ja kirjoittaa muistiin Kuusiston levyltä tai Youtubesta. Säestykseen voi käyttää Greensleeves-nuottia. Erilaisia sovituksia siitä löytyy Outi-kirjastoista useita. Niiden joukosta esimerkiksi kokoelmassa Soiva laulutunti on hyvä pianosäestys.
Etsitty kirja on Tapio Aaltosen Prinsessa Kiharaisen seikkailut Suoramaassa (Karas-Sana, 1985)."Tämän kirjan seikkailuissa kohtaavat toisensa jäykät suoramaalaiset ja kujeilevat kippuralaiset. Viimeiseen saakka he ovat vältelleet toisiaan, mutta mitä tapahtuu, kun Kippuramaan prinsessa joutuu vahingossa Suoramaahan?"
Yleisen suomalaisen ontologian, Finton YSOn, mukainen hakusana hiljaiselle tietotaidolle on "hiljainen tieto".Finna.fi-hakusivuston kautta tällä haulla uusimmasta päästä löytyy esimerkiksi vuonna 2024 julkaistu "Tiedä mitä osaat : osaamisen tunnistamisen psykologia" (Siefen, Hanna , kirjoittaja, 1985- ). Hiukan vanhempia esimerkkejä ovat vuonna 2008 julkaistu "Hiljainen tieto / tietämistä, toimimista, taitavuutta" (Toom, Auli ; Onnismaa, Jussi , 1954- ; Kajanto, Anneli , 1949- ) sekä vuonna 2004 julkaistu "Yrityksen hiljainen osaaminen : kehittämisen uusi taso" (Toivonen, Veli-Matti , 1952- ; Asikainen, Riitta ; Ai-ai (yhtiö)).
Sibeliuksen Metsänhaltijasta näyttäisi löytyvän vain partituuri ja CD-levyjä. Levyjen kansilipukkeissa tai tekstiliitteissä löytyy Rydbergin runo eri kielillä.
Sibeliuksen yhtenäistetyn teosluettelon mukaan kyseessä on Sibeliuksen opus numero 15, jonka kokoonpano on lausuja, piano, 2 käyrätorvea ja jousiorkesteri.
Partituuri on teoksessa: Sibelius, Jean (säv.)
Complete works = Sämtliche Werke.
Series 1 (orchestral works). Volume 9.
Partituuri on tällä hetkellä lainassa Lahden kaupunginkirjastosta.
Myöskään haku Sibelius-Akatemian tietokannasta ja muiden Suomen kirjastojen tietokannoista ei tuottanut tulokseksi nuottia.
Hakuohjelmalla http://vivisimo.com/ löytyivät seuraavat Teknillisessä korkeakoulussa tehdyt julkaisut J. Järvelä: Luonnonmukainen vesirakennus http://www.water.tkk.fi/wr/tutkimus/luomu/luomujulkaisu.html sekä Terhi Helmiön väitöskirja Effects of Cross-Sectional Geometry, Vegetation and Ice on Flow Resistance and Conveyance of Natural Rivers http://lib.tkk.fi/Diss/2004/isbn9512270722/
Teknillisen korkeakoulun sivuilla oli myös aiheeseen liittyvä lähdeluettelo http://www.water.tkk.fi/wr/tutkimus/luomu/julkaisut.html .
Englanninkielisillä termeillä surface water flow modelling Vivisimosta löytyi yli sata viitettä.
Fennica, Suomessa julkaistun kirjallisuuden luettelo on netissä kotoakin käytettävissä http://finna.fi . Asiasanoilla virtaus...
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Kysymys on lähetetty kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelun sähköpostilistalle, ja jos sitä kautta tieto löytyy, lähetän sen sinulle.
Tai tunnistaisiko joku lukijoista tämän runon?
Aikaisempi vastaus vastaavanlaiseen kysymykseen löytyy etätietopalvelun arkistosta (linkki on palvelun etusivulla) asiasanalla puukaasu. Vastauksessa on lueteltu kirjoja: http://tietopalvelu.kirjastot.fi/arkisto.asp?id=416&arkisto=true
Lisäksi aiheesta on lehtiartikkeleita. Esimerkkejä uudemmasta päästä: KIRSTINÄ,Heikki: "Tauno ajelee täyttä häkää. Tauno Mämmin ekologinen häkäpönttöpyörä." Suomen luonto, 1998, no. 3, s. 30-31.
BRAX, Anne: "Jalka puukaasupolkimelle. Seppo Laaksosen häkäpönttö-Chevrolet." Suomen luonto, 1993, no. 12, s. 10.
HAAPAVAARA, Matti: "Puukaasuauto kuin silloin ennen: pilkettä pönttöön". Tekniikan maailma, 1989, no. 16, s. 66-67.
KARI, Urho: "Ekoautoilijoiden yhdistys perustettu: puukaasuauton rakentamisesta ja...
Täydellistä tai edes hyvää vastausta lienee kysymykseesi vaikea antaa, mutta ehkä Petteri Järvisen linkkisivusta http://www.pjoy.fi/linkit/index.html
olisi sinulle apua. Valitse esim. linkit "Internet-yhteydet ja operaattorit" ja "Tilastoja ja käyttäjätutkimuksia".
Omaa vaivaa säästää eniten tarjoamalla kirjoja BTJ Finlandin listoille, joita varsinkin yleiset kirjastot käyttävät. Sitä kautta tavoittaa useimmat Suomen yleisistä kirjastoista. Tieteellisiä kirjastoja on niin vähän, että niihin voinee olla suoraankin yhteydessä (Joensuu, Kuopio). Kirjastojen yhteystiedot löytyvät kätevästi täältä.
On toki aina mahdollista lähettää kirjastoille mainospostia, joka hyvin tehtynä voi olla myös tuloksekas tapa. Vaivaa siinä tietysti joutuu näkemään suhteellisen paljon, eikä kustannuksilta välty. Myöskään BTJ Finlandin kautta kirjoja välittävä joutuu hyväksymään sen, että tuloja ei juuri kerry.
Kirjastot.fi tarjoaa myös keskustelupalstan Pienkustantajien uutuuksia. Sinne kirjoittaminen edellyttää...
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-sen-sadun-nimi-1 .
Sadun nimi vaihtelee, nimellä Kun kettu sai valkoisen hännänpää, se on kirjassa Suomen lasten eläinsadut
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Nimellä Ketun valkoinen hännänpää satu löytyy esimerkiksi seuraavasta K. Merikoski: Suomen kansan eläinsatuja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin mukaan "kyllästetty puutavara ei saa joutua kosketuksiin elintarvikkeiden tai juomaveden kanssa" (https://tukes.fi/kemikaalit/biosidit/biosidien-turvallinen-ja-kestava-k…).
Tee Itse -lehden artikkelin mukaan "kestopuuta ei saa käyttää kohopenkin rakentamiseen, jos siinä on tarkoitus kasvattaa vihanneksia tai yrttejä. Kaikessa painekyllästetyssä puutavarassa on aineita, jotka eivät sovi elimistöön. Yhdisteet voivat imeytyä kasvatusmultaan ja siitä kasveihin. Kestopuuta voi kuitenkin käyttää kasvilaatikon rakentamiseen, jos laatikon ja mullan väliin asennetaan suojaavat patolevyt." ( Bjarke Løgstrup: Kestopuu - kätevää vai myrkyllistä? https://teeitse.com/materiaalit/puu/kestopuu-katevaa-vai-...
Kirja on nimeltään Tiibetiläinen kuolleiden kirja, tekijä Trungpa, Chögyan. Olemme tilanneet kirjaa Jyväskylän pääkirjastoon kaksi kappaletta, jotka eivät aivan vielä ole lainattavissa. Varauksen teokeen voi jo jättää joko paikanpäällä jossain kirjastossa, tai soittamalla pääkirjaston tietopalvelun numeroon 624440.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokanta, josta kirjojen saatavuuden voi tarkistaa, löytyy osoitteesta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 tai kirjaston etusivun kautta http://www.jkl.fi/kirjasto/
En löytänyt muita vinkkejä, joilla lukutaito kehittyisi. Esimerkiksi Lukimatin sivulla on ohjeita harjoitteluun. Niissä nimenomaan painotetaan lukemista ja esimerkiksi toistavaa lukemista, http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/tukikeinot-1/sujuvuuden-ha….
Terveyteen liittyvissä kysymyksissä kirjastoammattilaiset eivät ole asiantuntijoita. Niissä täytyy kääntyä oman terveyskeskuksen puoleen. Suosittelen, että varaatte ajan omalle terveydenhoitajallenne tai lääkärillenne. He ohjaavat eteenpäin, jos on tarpeen.
Kirjeenvaihto on keskeisessä roolissa ainakin näissä nuortenromaaneissa:Kari Levola: Blankko, mä kirjoitan sulle. Kiti Kokkonen: Purukumi karusellissaDaniel Handler: Ja sen takia me erosimmePäivi Lukkarila: Koitetaan kestää, NannaStephen, Chbosky: Elämäni seinäruusunaAnu Jaantila: Dear SannaTapani Bagge: Juhannusblues , Helmi kuukausi, Marrasblues ja Julma kuukausiVanhemmasta tuotannosta voisi mainita Jean Websterin teoksen Setä Pitkäsääri.
Rinna- nimestä on kysytty aikaisemminkin. Siteeraan vastausta tähän:
"Rinna on taustaltaan epäselvä nimi. Rakenteeltaan se muistuttaa monia tuttuja nimiä, kuten Annaa, Hannaa, Minnaa ja Sannaa..... Rinna voi olla myös muunnos nimestä Rina, jota pidetään rina-loppuisten nimien, kuten Katarinan, lyhentymänä." Lisää löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakuruutuun sana Rinna.
Silla -nimestä en löytänyt tietoja, mutta esitän pari arvausta:
Cecilia -nimen lyhennelmä on Cilla tai Cilly. Cecilia on muinaisroomalaiseen sukunimeen Caecilius ja sen pohjana olevaan sanaan
sanaan caecus= sokea, sokaistu pohjautuva nimi.
Toinen nimi, joka saattaisi olla Sillan taustalla...
Kyseessä on luultavasti ollut tilapäinen häiriö, koska varauksen tekeminen näyttäisi nyt onnistuvan. Kirjaudu sisään ja yritä tehdä varaus uudestaan. Ilmoitus "Et voi tehdä varausta tähän aineistoon" liittyy siihen, että verkkokirjasto ilmoittaa aiheettomasti kaikkien aineistojen kohdalla sisään kirjautumattomille asiakkaille, ettei varausta voi tehdä. Pahoittelemme asiaa!
