Kalevaa säilytetään sekä paperisena että mikrofilmiversiona. Mikrofilmilukulaitteelle voi varata ajan Varaamon kautta https://varaamo.ouka.fi/ .
Arkkitehti-lehti löytyy paperisena. Varastossa säilytettävät aikakaus- ja sanomalehdet (siis sekä Arkkitehdin että Kalevan) saa luettavakseen pyytämällä ne virkailijalta.
Vielä 1985 opetussuunnitelman laati kouluhallitus. Vuonna 1991 kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus yhdistettiin
opetushallitukseksi, joka nykyisin vastaa opetussuunnitelman perusteiden laatimisesta. Näissä mainituissa opetussuunnitelmissa ei selviä henkilöitä, vaan tekijänä on v. 1985 kouluhallitus, ja vuosina 1991 ja 2004 opetushallitus. Tietoa opetushallituksen nykyisestä kokoonpanosta on sivulla https://www.oph.fi/opetushallitus/organisaatio. Yhteystiedoista löytyvät myös henkilöstön yhteystiedot, joista voi hakea henkilöitä esimerkiksi tehtävän perusteella. Tämä koskee kuitenkin nykytilannetta, eikä ole varmuutta, ovatko juuri tätä kautta löytyvät henkilöt olleet tekemisissä myös aiempien opetussuunnitelmien kanssa.
Hyvä lähde voisi olla Sotainvalidien Kuortaneen osasto. Sen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.suomenyritykset.fi/SOTAINVALIDIEN%20KUORTANEEN%20OSASTO%20RY…
Asiaa käsitellään lyhyesti Matthew MacDonaldin kirjassa Näin kehosi toimii (Docendo, 2010). Siinä on esimerkiksi tietoisku lihasten vanhenemisesta (s. 77) ja artikkeli vanhenemisen mekanismeista. Kirja on saatavilla kaikissa Vanamo-kirjastoissa (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala).
Ikääntymisestä on moniakin kirjoja eri näkökulmista. Niitä voi hakea verkkokirjastosta esim. juuri hakusanalla "ikääntyminen"
https://www.vanamokirjastot.fi/
UKK-instituutin sivuilla on paljonkin tietoa liikunnasta yleisesti ja suhteessa ikääntymiseen.
https://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumaan/aloittajan_liikuntaopas/ikaantyminen_ja_liikunta
Terveysverkon Tietopankissa on asiaa ikääntymisen vaikutuksista elimistöön:
https://www....
Tätä vuonna 1961 ilmestynyttä Kirsti Korven kirjaa kannattaisi kysellä antikvariaateista tai netin osto- ja myyntikauppapaikoista. Ainakin yksi näyttäisi nyt olevan myytävänä:
https://www.huuto.net/kohteet/korpi-kirsti-paiva-paistaa-pikkusisko-1p-skk-v-1961-onk/520701828
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0cca6364-b43a-4413-beeb-ff2386282d14
Valitettavasti vastausta ei löytynyt. Palaan asiaan, jos/kun saan Ranskata vastauksen
Muita asiakkaita kehotetaan kertomaan, mikäli parempaa tietoa löytyy.
Asiasta löytyy tiiviillä tavalla tietoa ja taulukoita Antti Pajalan kirjoittamasta luvusta Täysistuntoäänestykset ja eduskunta-aloitteet. Luku (s. 184-) löytyy teoksesta Tapio Raunio ja Matti Wiberg (toim.): Eduskunta: kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla.
Pajalan tekstistä kiteytetysti poimien: Suomen eduskunnassa äänestetään ainoastaan asioita, joista yksimielisyyttä ei ole. Esimerkkinä on vuoden 2003 asiat (tain niiden osat) joista n. 15 % päätettiin äänestämällä.
Teos on lainattavissa Eduskunnan kirjastosta https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/selma.400639 , mutta löytyy varmasti myös monesta muusta kirjastosta.
Global Mobile-julkaisua ei löytynyt Helsingin kaupunginkirjaston lehtiluettelosta, Akateemisesta Kirjakaupasta eikä Yliopistojen kirjastojen yhteisluettelosta. Yahoon lehtihausta
http://dir.yahoo.com/Computers_and_Internet/News_and_Media/Magazines/
löyti seuraava julkaisu, olisiko kysymys tästä.
http://www.disciplineglobalmobile.com/
Rahan arvo määräytyy kuntoluokituksen mukaan. Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2021: luettelo arviohintoineen -kirjan mukaan vuoden 1929 10 pennin kolikko on kuntoluokassa 10 (virheetön, täysin leimakiiltoinen) 18 euron arvoinen, kuntoluokassa 8 (ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut) 8 euron arvoinenyleisimmin löydettävässä kuntoluokassa 6 (korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät, ei leimakiiltoa) 1 euron arvoinen kuntoluokassa 4 (tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, lähes kaikki yksityiskohdat vielä selvät) ei merkittyä arvoa, kuntoluokassa 2 (sileähkö, yksityiskohdat epäselvät, reuna- yms. vikoja sekä mahdoll. korroosion jälkiä...
Samba oli pitkään vain Brasiliassa tunnettu alueelinen musiikkikulttuuri. Maailmalle se alkoi toden teolla levitä levytysten ja elokuvien välityksellä 1930-40-luvuilla.
Ylen Fono-tietokannan ja Viola-kansallisdiskografian perusteella ensimmäiset sambalevytykset tehtiin Suomessa 1940-luvun lopussa. Henry Theelin samba "Maria de Bahia" äänitettiin 1948. Vuonna 1949 Theel levytti Toivo Kärjen sävellyksen "On sambaa tanssi tää". Kappaleen nimi kertoo ilmiön uutuudesta. Theelin lisäksi Olavi Virta levytti samboja samana vuonna. Georg Malmsten levytti oman sävellyksensä "Kohtalokas samba" vuonna 1950.
Samba oli aluksi vain yksi tanssirytmi muiden lattarityylien joukossa. Voi kuitenkin olettaa, että sambakappale saattoi soida suomalaisen tai...
Tutustumisen voisi aloittaa Helmetistä löytyvällä Hartolan kirjalla, jonka on toimittanut Erkki Markkanen (Hartolan kunta, 1963)
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica.fi) löytyy haulla "Hartola historia"useita teoksia.
https://finna.fi
Netistäkin löytyy haulla "Hartola 1700-luku" YLEn historia-artikkeli. Siinä tosin puhutaan Heinolasta, mutta elo lienee ollut melko samanlaista...
https://yle.fi/uutiset/3-5592799
Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2020 : keräilijän opas (2019) löytyy kuvia erilaisista 500 markan seteleistä ja tiedot niiden arvoista.
Arvo riippuu useammasta asiasta: kuinka paljon säilyneitä seteleitä on vielä olemassa ja kuinka yleisiä ne ovat tietyssä kuntoluokassa. Kuntoluokkaan taas vaikuttavat esimerkiksi mahdolliset taitokset, repeytymät ja likatahrat. Lähde: Seteleiden arvo ja kuntoluokitus - Oulun Numismaattinen Kerho r.y. (oulunnumismaatikot.fi)
Setelin arvoa voi tiedustella tarkemmin esimerkiksi Suomen Numismaattiselta Yhdistykseltä (SNY): Arviointipalvelu | Suomen Numismaattinen Yhdistys ry (snynumis.fi).
Karusellia on esitetty Kouvolan teatterissa vuonna 2004. Pääosissa olivat Taina Kokkonen ja Sami Kosola ja ohjaajana Henrik Timonen. Muita esitystietoja en löytänyt.
Lähde:
"Taina Kokkonen Juliena musikaali Karusellissa". Kaleva 7.9.2004. https://www.kaleva.fi/taina-kokkonen-juliena-musikaali-karusellissa/197…
Kirjassa Muminpappans bravader kerrotaan näin ensimmäisen luvun ensimmäisellä sivulla näin.
De tydde på födelsen av ett mycket ovanligt och begåvat mumintroll och hemulen oroade sig alltså för att hon skulle få besvär med mig (genier anses ju i allmänhet vara otrevliga men själv har jag åtminstone aldrig känt mig störd av det)
Kyseessä voisi olla Åbo Akademissa väitelleen Jutta Ahlbeck-Rehnin tutkimus Seilin naispotilaista (Diagnostiresing och disciplinering: medicinsk diskurs och kvinnligt vansinne på Själö hospital 1889-1944. 2006). Yksi potilaista, joista hän on viranomaislausuntojen pohjalta työstänyt tapaustutkimuksen on nimeltään Sofia. Sofiaa koskevat dokumentit ovat vuodelta 1937. Ahlbeck-Rehn on esitellyt tutkimustaan mm. Yle 1: ohjelmassa Ilonan ystävät. Sofian on esimerkkitapauksena myös teokseen "Kahden muusan palveluksessa" (Turun historiallinen yhdistys 2005)sisältyvässä Ahlbeck-Rehnin artikkelissa "Pienuuden suuruus - mikrohistorian ja diskurssianalyysin välimaastossa". Siinä ei ole lähdekirjallisuuden joukossa mainintaa elämäkerrasta.
Tässä muutama aihetta hieman eri näkökulmista tarkasteleva tiedeartikkeli:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2527715/
https://www.researchgate.net/publication/299599996_The_Rationality_of_a_Social_Animal
https://link.springer.com/article/10.1007%2FBF00143286
Internetistä löytyy joitakin kalentereita, suomalaisista Helsingin yliopiston almanakkatoimiston kalenteri osoitteessa http://almanakka.helsinki.fi/
Muita kalentereita löydät esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat -linkkiluettelosta osoitteesta http://www.makupalat.fi/ref.htm#aika
Suomalaisiin kansanuskoihin liittyvät teokset käsittelevät pitkälti taikaolentoja tai luontoon liittyviä taikauskoja. Selkeää yksittäistä lähdettä, joka keskittyisi juuri taikakaluihin ja niiden käyttötarkoituksiin Suomessa, ei tunnu löytyvän. Yksi syy tälle saattaa olla se, että tiedon kerääminen on ollut vaikeaa. Taikuudesta ja sen vaikutuksista ei ole haluttu puhua yhteisössä eikä sen ulkopuolella (Virtanen). Lähdeaineistoa on heikosti saatavilla ajalta ennen 1800-lukua (Klemettinen).Arkeologi Sonja Hukantaival on tutkinut pro gradu -tutkielmassaan sekä väitöskirjassaan rakennuksiin tarkoituksellisesti kätkettyjä esineitä. Sittemmin Hukantaival on tutkinut museoista löytyviä taikaesineitä, joten hänen tutkimuksistaan voisi löytyä...
