Sanonta näyttää olevan peräisin englannin kielestä. Siinä se on ollut klisee jo pitkään. Sen ilmeisesti teki tunnetuksi sävellys "Home, James and Don't Spare the Horses" vuodelta 1934. Sitä ennen se oli ollut jo parinkin elokuvan nimenä ja myöhemmin sitä on käytetty monissa elokuvissa, televisiosarjoissa ja kirjoissa, sekä otsikkona että vuoropuhelussa. Suomeen se lienee tullut näiden teosten käännösten kautta.
Sanonnan luojaksi on väitetty kuningatar Viktoriaa, jonka vaunuja ajoi 1870-luvulla mies nimeltä James Darling. Ajajaa puhuteltiin yleensä sukunimellä, mutta "home, Darling" olisi kuulostanut kaksoismerkityksensä vuoksi kiusalliselta, joten kuningatar käytti sen sijaan ajajan etunimeä. Sanonta esiintyy lehdistössä jo 1890...
Hakuohjelma MetaCrawler antoi useita viitteitä Debi Giorista, esim. http://www.jubileebooks.co.uk/jubilee/magazine/authors/debi_gliori/debi… . Myös seuraava internet-osoite kannattaisi katsoa http://www.orchardbooks.co.uk/obmain2.htm .
Useiden kirjastojen sivuille on kerätty linkkejä lasten ja nuorten kirjallisuuteen, esim. Tampereen kaupunginkirjastossa http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/21nlink.htm .
Valitettavasti runoa ei ole tunnistettu. Välitimme kysymyksen myös kirjastojen tietopalvelulistalle, mutta ainakaan vielä ei sitä kautta ole tullut vastausta. Tunnistaisiko joku lukijoistamme runon?
Töölön kirjaston kokoelmiin kuuluvat kirjat, jotka ovat sulkemishetkellä 27.7. lainassa, jäävät kiertoon ja ovat kaikkien kaupunkilaisten käytössä ja lainattavissa. Sulkemispäivänä hyllyssä olevat kirjat pakataan laatikoihin ja ne lähtevät kaupungin varastoon. Varastoon ei henkilökunnalla ole mahdollisuutta mennä ja kirjalaatikoita on monta päällekkäin, eli kirjoja olisi hankala löytääkin. Varastoon ei lähetetä kaupunginkirjaston viimeistä kappaletta, vaan se on aina löydettävissä ainakin Pasilassa sijaitsevasta kaupunginkirjaston yhteisestä kirjavarastosta. Töölön kirjaston laatikoissa oleviin kirjoihin ei myöskään kohdistu varauksia. Töölön kokoelman kirjoihin saa juhannuksen jälkeen 23.6 alkaen pitkän laina-ajan, eräpäiväksi tulee 27....
Oletan, että tarkoitat dokumenttielokuvaa. Sellaista ei valitettavasti löydy Kokkolan kaupunginkirjaston kokoelmasta eikä muualtakaan Suomesta.
Kokkolan kaupunginkirjastossa on kirja Vesterinen, Ilmari: Geishat ja muita etnologisia kirjoituksia (1992), jossa on luku uskonnollisista yhteisöistä Yhdysvalloissa (mm. amishit).
Lisää tietoa amisheista löydät Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden Finnasta https://finna.fi/. Kirjoittamalla hakukenttään amishit OR amissit, saat 108 viitteen listan amisheihin liittyvästä aineistosta. Vasemmasta reunasta voit rajata hakua eri tavoin. Esim. rajaamalla haun Lehti/Artikkeli saat kuusi artikkelia.
Hukassa olleet säkeet ovat kuin ovatkin Arvo Turtiaisen. Ne sisältyvät kokoelmasta Tie pilven alta (1939) löytyvän Laulu ajasta ja rakkaudesta -sikermän samannimisen runon viidenteen säkeistöön.
Kivihaan Veripalvelukeskus valmistui vuonna 1972. Ennen muuttoa Kivihakaan Veripalvelu toimi kuudessa eri pisteessä Helsingissä.
Lähde:
Leikola, Juhani: Pieni vaiva, hyvä mieli : Suomen Punaisen Ristin veripalvelun ja sen edeltäjien historiikki (Suomen Punainen Risti, Veripalvelu, 2004)
Voisit aloittaa miettimällä millaisena norsu yleensä kuvataan ja millaisia ominaisuuksia siihen liitetään. Alkajaisiksi tulee varmaan mieleen esim. suuri koko, kömpelyys, hyvä muisti, paksunahkaisuus. Muitakin varmasti on. Entä millaisia ovat tunnetut norsuhahmot elokuvissa ja kirjoissa: Babar ja Dumbo. Entä muissa, kuten Tarzaneissa, Leijonakuninkaassa, Viidakkokirjassa?
Seuraavista kirjoista voi olla hyötyä:
Torga, Miquel: Eläviä
Biedermann, Hans: Suuri symbolikirja
Järvinen, Antero: Ihmiset ja eläimet
Helena Honka-Hallilan ja Anna-Riikka Kohosen artikkeli Runsasta ylilannoitusta : Maa-analyysi kertoo paljon on Siirtolapuutarha-lehden numerossa 2/2007.
Kyseessä on Tommy Tabermannin runo Kynttilänpätkä pullossa, joka alkaa sanoin Tähtikirkas öinen laulu halkaisee maailman musertavan pimeyden. Runo on kokoelmasta Duende (1996).https://www.finna.fi/Record/outi.327376?sid=4865502250
Kätilökoulutuksen historiasta löytyy tietoa teoksesta: Viisaista vaimoista nykyajan kätilöiksi : kätilökoulutus Suomessa 175 vuotta / toimittanut Arja Laiho (Kätilöopisto, 1991)
Merja Jalon Nummelan ponitalli -kirjoja on ilmestynyt tähän mennessä jo n. 70, joten tilanne on varmaankin vaihdellut aikojen kuluessa. Wikipedia sanoo asiasta näin:
"Kristianin poissa ollessa Kikka ihastuu tallin naistennaurettajaan Repeen, ja salasuhde kukoistaa..."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli
Repen ja Kikan seurustelusta on kysytty palvelussa ennenkin. Löydät aiemmat vastaukset palvelun arkistosta kirjoittamalla hakuruutuun Nummelan ponitalli:
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto
Tapani Baggesta löytyy tietoa ainakin kirjoista Koskinen: Harkittu murha, Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3, Luovuuden lähteillä ja Miten rikoskirjani ovat syntyneet. Tervetuloa lainaamaan!
Laila Hietamiehen elämästä löytyy tietoa painetussa muodossa ja internetissä. Hänen henkilöhistoriaansa löytyy teoksesta Saure, Salme Laila Hietamies läheltä (Otava 1998; löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista) sekä Kotimaisia nykykertojia (Gummerus, 1997) sekä internetistä Otavan sivuilta (osoite: www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat ) ja Lappeenrannan kirjaston sivuilta (osoite http://w.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietam.html. Samoista lähteistä löytyy myös tietoa Laila Hietamiehen tuotannosta ja hänen saamistaan palkinnoista. Laila Hietamies -bibliografia löytyy myös erikseen painettuna Sjöblom, Simo Laila Hietamies -bibliografia 1972-1999 (Seaflower, 2000). Yhteystietoja ei Otavan sivuilta löydy eikä myöskään...
Sakari Topeluksella on satu nimeltä Koivu ja tähti, joka päättyy tuohon tähden löytymiseen tietyn koivun latvasta.
Satu löytyy useista Topeliuksen satukokoelmista lähimmästä kirjastostasi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koivu_ja_t%C3%A4hti
