Kansallisbibliografiamme tuntee uusimmaksi painokseksi 8. painoksen mutta painovuosi sille on 2012 (linkki viitteeseen on alla). Editan sivuilla tarkoittamanne 8-9 painokselle (2015) mainittu ISBN-numero on sama kuin mainitun biografian 2012 painoksen ISBN-numero, joten sisällössä ei pitäisi olla (kuin aivan pieniä) eroja. Tällä perusteella voin suosittaa vuoden 2012 painoksen lainaamista Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
https://finna.fi
Jos olet kiinnostunut työpaikasta Helsingin kaupunginkirjastossa sinun tulisi ottaa yhteyttä pääkirjastossa, Pasilassa, olevaan henkilöstöyksikköön. Työhönottajana toimii Pirkko Saarinen puh. 310 85508
Työministeriön nettisivuilla http://www.mol.fi on myös mahdollisuus ilmoittautua työnhakijana yleisesti.
Ehdotamme tällaisia:
Aila Meriluoto: Ateljee Katariina
Aulikki Oksanen: Tykkimiehen syli
Liisa Laakso: Ennen kesää
Alpo Ruuth: Kämppä
Asko Martinheimo: Taivas rautaa
Rauha S. Virtanen: Ruusunen
Hellevi Salminen: Syyskuun harmaa sade ja Baby
Edellisiä nuoremmista kertovia:
Asko Martinheimo: Polttaa, polttaa
Hellevi Salminen: Paperisiili
Kirjasampo-palvelussa on tietoa näistäkin kirjoista ja niiden aihepiireistä. Sieltä voit tarkistaa, mitkä romaaneista
ovat juuri sitä, mitä etsit.
https://www.kirjasampo.fi/
Valitettavasti meidän vastaajiemme joukosta ei löytynyt henkilöä, joka oisi osannut kertoa, mitä välineet ovat. Suomesta löytyy Suomen maatalousmuseo Sarka, joka vastaa kysymyksiin Kysy museolta -palvelussa. Nämä kuvat kannattaisi lähettää sinne. Kysy museolta Sarka, https://kysymuseolta.fi/sarka/
Kupittaan saven kuvastoista ei löytynyt tätä esinetta. Tuula Salakarin Kupittaan savi -kirja on myös hyvä lähde yhtiön tuotantoon, mutta siinäkään ei ollut kysyttyä esinettä.Tunnistaisiko joku lukijoistamme esineen?
HJK:n jääkiekkojoukkue sijoittui kaudella 1971-1972 jääkiekon SM-sarjassa toiseksi eli hopeasijalle. Joukkueessa pelasi tuolloin useampi aikansa tunnettu kiekkoilija. Esa Peltonen oli HJK:n paras pistemies.
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kiekon_SM-sarjakausi_1971%E2…
https://www.quanthockey.com/liiga/fi/teams/hjk-helsinki-players-1971-72…
Suomen tilastollisissa vuosikirjoissa on tietoa Suomen kaupunkien väkiluvuista aikanaan voimassa olleen aluejaon mukaisesti. Vaikuttaisi siltä, että Tampereen kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkityn väestön määrä ohitti Turun vastaavan määrän jo vuonna 1937. Vuonna 1936 Turun väestö oli 70 688 ja Tampereen 61 208. Vuonna 1937 Turussa asui 72 981 henkilöä ja Tampereella 74 736. Lähde: Tilastokeskus, Suomen tilastollinen vuosikirja 1938, s. 12.
Allamainituista kirjoista voisi olla sinulle apua:
- Vientiedustaja : valinta, sopiminen ja yhteistyö / Henrik Immonen ; [julk.: FINTRA] (2007)
- Vientikaupan asiakirjat 2008 /
- Agenttikaupan käsikirja / Pirkko Erämetsä, Pekka Suominen (2004)
- International agency, distribution and licensing agreements / written and edited by Richard Christou (2003)
- Free movement of goods and services within the European Community / Lorna Woods (2004)
Kirjojen tiedot löytyvät yliopistokirjastojen aineistotietokanta Lindan kautta (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html)
Lindaa voit käyttää yleisten kirjastojen, yliopistokirjastojen ja ammattikorkeakoulukirjastojen verkossa. Sopivia hakusanoja ovat ainakin sanat agentit,...
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät tiedot teoksesta nimeltä "Tyttikirja". Kirjan on toimittanyt Mária Baloghy, joka nimestä päätellen on unkarilainen. Kirjan on unkarista suomentanut Helmi Helminen. Teoksen on julkaissut Gummerus vuonna 1938. Teoksessa on 175 sivua. - Olisikohan kyse siis tästä kirjasta?
"Tyttikirjaa" on yksi kappale sekä HelMet-kirjastojen varastossa Pasilassa että Kansalliskirjaston kokoelmissa, mutta kummastakaan teosta ei valitettavasti saa kotilainaan. Kirjan voi pyytää varastosta luettavaksi Pasilan kirjaston tiloihin ja siellä siitä voi ottaa esimerkiksi kopioita. Kirjavarastossa voi käydä itsekin; varasto on auki keskiviikkoisin klo. 13-18. Kirja on siis luettavissa myös Kansalliskirjastossa...
Vanhat kolikot jaetaan neljään luokkaan niiden kunnon mukaan: F (fine), VF (very fine), XF (extra fine) ja UNC (uncirculated). Viimeksi mainittu merkitsee siis sitä, että kolikko ei ole ollut lainkaan käytössä.
Amerikkalaisen Standard catalog of world coins -julkaisusarjan mukaan 5 ören kolikko vuodelta 1899 olisi arvoltaan $1.00, jos se kuuluu luokkaan F, $6.00, jos se on VF, $20.00, jos se on XF ja $60.00, jos se olisi UNC.
World Coin Gallery, http://worldcoingallery.com/ , joka on enemmän ajantasalla arvostaa sen vastaavasti F $1.00, VF $5.00, XF $13,50 ja UNC $55.00. Jos Us Dollarin vaihtokurssi euroon on 0,8938, niin VF kuntoisena sen arvo voisi olla 15.00-18.00 euroa.
Standard catalog of world coins painottaa kuitenkin, että nämä...
Wild is the wind -elokuvaa ei ole kirjastoissa lainattavissa. Verkkokaupassa Joe's Classic Movies http://www.joesclassicmovies.com/ sitä on saatavilla hintaan $9.50.
On tosiaan vaikea löytää vastaavanlaista väitöstasoista tutkimusta. Nuorisotiedon talon nuorisotutkimuksen linkkiin
http://www.ungasvalmaskin.fi/sivu.php?artikkeli_id=4&luokitus_id=5 on koottu eri yliopistojen ja laitosten tutkimuksia ja lehtien artikkeleja. Nuorisotiedon kirjaston tietokannasta löytyy asiasanalla "hallintokuntien yhteistyö" 45 viitettä. Ikävä kyllä viitteistä ei selviä, minkätasoisesta tutkimuksesta on kysymys, mutta sen voi selvittää esim. yliopistokirjastojen yhteisestä tietokannasta, Lindasta http://finna.fi Esim. Määttä, Mirja
Yhteinen verkosto? tutkimus nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä poikkihallinnollisista ryhmistä / Mirja Määttä. -- Helsinki : Helsingin yliopisto, sosiologian laitos, 2007. Väitöskirja...
Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä laulua tai runoa.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tapio Rautavaaran esittämän Korttipakan sanat on kirjoittanut Seppo Virtanen. Kappaleen nuotit löytyvät muun muassa julkaisusta Reissumiehen taival. Lauluja. Fazer 1992.
Kollegat löysivät tällaisen: Tulikukka Kiviharju, Olen 13-vuotias.
Kysyin lottoarvontojen musiikista Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista, sain sieltä vastauksen: KAVIn arkistosta löysin äkkiseltään vain lottomainoksia sekä lottoarvonnat vuosilta 1979 ja 1984. Näissä arvonnan taustamusiikki oli erilaista, sellaista keveämpää musiikkia.
Ylipäätään taustamusiikit ovat saattaneet olla varta vasten lottoarvontaa vasten sävellettyjä, eivät siis välttämättä itsenäisiä kappaleitaan. Niillä ei siis ole välttämättä myöskään erityisempiä nimiäkään.
Veikkauksen...
Suomen rintamamiehet 1939-45 -matrikkelisarjaa julkaisi 1971 matrikkeliprojektia varten perustettu Etelä-Suomen Kustannus Oy.
Helsingin Sanomat 19.9.1976 kertoo, että rintamalla olleiden nimet saatiin silloisesta Valtion tietokonekeskuksesta, pääesikunnasta ja myöhemmin väestörekisteristä. Luettelon perusteella yhtiön asiamiehet kiersivät rintamamiesten luona keräämässä tietoja. Kirjat koostettiin divisioonittain, joka aiheutti haasteita ja viivästymisiä, koska täydennysmiehet tulivat kaikkialta Suomesta ja sodanjälkeinen muuttoliike myös sekoitti asiaa. Kustantaja ratkaisi asian päättämällä julkaista kullekin divisioonalle pääosan ja erillisen täydennysosan. Tarmokas myyntityö, tilaussopimus jota ei voinut perua sekä matrikkelien...
