Amerikkalaisesta historiallisten romaanien kirjoittajasta Gwen Bristowista (1903) voi katsoa tietoja Internetistä ainakin sivuilta: http://en.wikipedia.org/wiki/Gwen_Bristow ja
http://www.awhf.org/bristow/html.
Hakuteoksista hänestä löytyy tietoja yllättävän vähän, vuodelta 1974 peräisin olevassa Encyclopedia Americanan osassa 4 kerrotaan hänestä lyhyesti.
Wikipedian sivuilta Internetistä löytyy täydellinen luettelo Gwen Bristowin kirjoittamista kirjoista. Bristowin kirjoja ovat mm.: Deep summer (1937, suom. Keskikesä), The handsome road (1938, Tammikuja), This side of glory (1940, Uudet tuulet). Nämä kirjat muodostavat The plantation -trilogian eli Louisiana-sarjan. Kaksi ensimmäistä osaa sijoittuu Amerikan sisällissodan ja kolmas...
Adjektiivi hauskahko on muodostettu adjektiivista hauska päätteellä -hko eli se on ns. moderatiivijohdos. Ison suomen kieliopin mukaan "moderatiivijohdokset ilmaisevat kanta-adjektiivinsa tarkoittaman ominaisuuden joltistakin astetta, mutta kuitenkin vähäisempää kuin johdoksen kanta-adjektiivi sellaisenaan ilmaisee". Sama asia voidaan siis ilmaista myös esimerkiksi sanoilla "varsin hauska", "aika hauska" tai melko(isen) hauska".
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=294
Sitruunahappokierto on solun mitokondrioissa tapahtuva monivaiheinen kemiallinen prosessi, jossa vapautuu energiaa. Siinä hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihduntatuotteet hapettuvat tuottaen hiilidioksidia, vettä ja runsasenergiaisia fosfaattisidoksia (ATP-molekyylejä). Sitruunahappokierto tunnetaan myös nimillä Krebsin kierto ja trikarboksyylihappokierto.
Lisätietoja:
Suomen virtuaaliyliopiston Solunetti: http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/sitruunahappokierto/
Helsingin yliopiston wiki: http://wiki.helsinki.fi/display/solu/Sitruunahappokierto
Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sitruunahappokierto
Ylellä tällä hetkellä esitettävän televisiosarjan Syke on tuottanut Yellow Film & TV. Tuotantoyhtiöstä kerrottiin, että sarjan kuudennessa osassa kuultavan laulun "Täällä Pohjantähden alla" sarjan kuudennessa osassa laulaa Vaula Korhonen.
Lähde:
Yellow Film & TV
www.yellowfilm.fi
Suomen presidenteistä nykyaikaisen asepalveluksen ovat käyneet Urho Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Sauli Niinistö. Lisäksi P.E. Svinhufvud palveli suojeluskunnassa ja C.G.E. Mannerheim Venäjän keisarillisessa armeijassa.
MTV:n uutisten juttu vuodelta 2012: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiesitko-tata-vain-muutama-suomen-presidentti-on-kaynyt-armeijan/1893202#gs.1k6eyj
Riikinkukko kuuluu aitokanojen heimon fasaanit-alaheimoon. Tähän alaheimoon kuuluvat riikinkukkojen lisäksi esimerkiksi tragopaanit, kanat ja fasaanit. Fasaanit-alaheimoon kuuluvat linnut ovat usein kohtalaisen suuria ja elävät maassa. Näille linnuille on myös tyypillistä sukupuolidimorfismi; koiraat ovat yleensä huomattavan paljon koristeellisempia kuin naaraat.
Tässä muutama näyttävä aitokanojen heimoon kuuluva lintu.
Argusfasaani
https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=F9F6A725C2D1CAA9
Borneonfasaani
https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=2CE71349C76BA2BD
Palawanintäpläfasaani
https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=A71A69A5A8320349
Töyhtöloistofasaani
https://avibase.bsc-eoc...
Tamperelainen Campanella-kuoro on tehnyt seuraavat levyt:
Campanella 1983
Siveltimeen tartun 1985
Oskar 1989
Campanellan joulu 1993
Joulumme vuosisadat 1996
Kulkija 2006
Eli levyjä on yhteensä kuusi kappaletta.
Kuoro on lopettanut toimintansa. Nettisivuja ei enää ole. http://www.archive.org/index.php sivuston kautta löysin sivun:
http://web.archive.org/web/20050829122758/http://www.campanella.fi/
ja sieltä Historiaa käsittelevän alasivun:
http://web.archive.org/web/20050829122758/http://www.campanella.fi/
Nämä sivut on kopioitu Web Archivesiin 29.8.2005.
Kaivattu kirja saattaisi olla Annie Hawesin Extra virgin : elämää Ligurian oliivilehdoissa. Sisarusten myöhempiä vaiheita käsitellään sen jatko-osissa Kypsä poimittavaksi ja Calabrian perintö.
Hei!
Terho Itkosen kirjassa Uusi kieliopas vuodelta 2011 on esimerkkejä
astevaihtelusta: aarre-aarteen, ahti-ahdin jne. Siinä mainitaan, että
etunimet taipuvat usein astevaihteluttomina, siis Aarren, Ahtin ja Aikan (samoin esim. Tuuli-Tuulin eikä Tuulen).
Brittien paperihatut ovat perua muinaisten roomalaisten Saturnalia-juhlasta ('Saturnus-jumalan juhlat'), jota vietettiin 17.–23. joulukuuta ja joka oli sikäläinen vastine meikäläiselle joululle: "silloin oli pöydässä ruokaa ja maassa rauha, ja ihmisten kesken vallitsi hyvä tahto, lahjoja annettiin ja saatiin eikä töitä tarvinnut tehdä kenenkään".
"Saturnalia-juhlat olivat alun perin yksipäiväiset, mutta niin suosittu oli Saturnuksen juhlinta, että juhlat kestivät parhaimmillaan 7 päivää. Yksi syy juhlinnan suosioon lienee ollut se, että Saturnalia-juhlat olivat ainoa ajankohta jolloin Roomassa sai julkisesti pelata uhkapelejä. Kotona juhlinnassa keskityttiin rentoon yhdessäoloon kulta-ajan tasa-arvoisessa hengessä, paitsi että isännät...
Kielikello : kielenhuollon tiedotuslehti 3/1990
Irmeli Pääkkönen: Onko ihminen aina hän; onko hän aina ihminen?
"Ihminen ei siis ole aina hän. Mutta on totta toisinkin päin: hän-sanaa käytetään joskus muusta kuin ihmisestä.
Tavallisessa puhekielessä hän saattaa kohdistua viittaamaan sellaiseen asiaan, jota pidetään vähämerkityksisenä
tai ainakin epämääräisenä: sanomme tiedä häntä, kukapa hänen tiennee. Jossakin päin Itä-Suomessa olen lapsuudessani
kuullut sanottavan summittaisuuden ilmauksena koha hää o hänessä, siis jossakin siellä päin, ei hyvin tarkkaan kohdalleen aseteltuna,
esimerkiksi taitamaton parsimus sukan kantapäässä tai koristekiehkura täytekakun päällä".
Toivo Lyyra kirjassaan Tolkku - karjalaista...
Etsimäsi satu voisi olla Astrid Lindgrenin Kultasiskoni. Se kertoo Liisasta, jonka kaksoissisko Ylva-Lii juoksi heti synnyttyään piiloon suuren ruusupensaan alle. Ylva-Lii on kuningattarena satumaisessa Kultaisessa salissa, jonne pääsee ruusupensaan alla olevasta aukosta. Liisa vierailee Ylva-Liin luona usein, koska hänestä tuntuu että äiti ja isä pitävät eniten keväällä syntyneestä pikkuveljestä, mutta Ylva-Lii pitää vain Liisasta. Siskosten seikkailut ruusupensaan alla satumaassa eivät kuitenkaan voi jatkua loputtomiin. Kun ruusut kuolevat, aukko pensaan alla on poissa.
Vuoden 1980 jouluaattona TV 1 esitti toiveuusintana amerikkalaisen elokuvan Cindy (1978, ohjaus William A. Graham). Kyseessä on New Yorkin Harlemiin sijoitettu ja afroamerikkalaisten näyttelijöiden tulkitsema musikaaliversio Tuhkimo-sadusta.
Yrjö Jylhä on suomentanut Alfred Tennysonin (1809–1892) runon Ulysses ja suomennos Odysseus sisältyy ainakin teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja : Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Eino Railo, 1933).
Kyseinen kohta kuuluu Jylhän suomentamana näin: "[--] joka etsii / ja pyrkii kauas eikä hellitä."
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.gutenberg.org/files/8601/8601-h/8601-h.htm
Aivan tuommoista vertailua en löytänyt. Asiaa joutuu tutkimaan monesta eri lähteestä. Kenties vertailua voisi pyytää Kuluttajalehdeltä. https://kuluttaja.fi/yhteystiedot/
Yle uutiset on pyytänyt 2018 Autoliittoa laskemaan, mitä auton omistaminen maksaa. Alle 20 000€ maksavan auton:" Kustannukset nousevat noin 5 000 euroon vuodessa, jos huomioon otetaan auton arvonalenema. Viiden vuoden aikana kustannukset ovat laskelman perusteella bensiiniautolla noin 25 4000 ja dieselillä vajaat 26 700 euroa." Yle 27.1.2018 Nykyään kustannukset ovat varmasti nousseet tuosta.
Iltasanomien jutussa 2009 on vertailtu sen aikaisia autokuluja julkisen liikenteen käyttöön. "Jos asut alueella, jossa julkinen liikenne toimii hyvin ja luovut...
Suomennokset ovat ilmestyneet samassa järjestyksessä kuin alkuperäisetkin, mutta useasta suomennoksesta on ilmestynyt uusia painoksia myöhempinä vuosina. Alla on luettelo Anna Janssonin aikuisten dekkareista ilmestymisvuosineen. Luettelo on peräisin palvelun aiemmasta vastauksesta vuodelta 2013 (https://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=4780f3f1-b…). Siihen on lisätty vuonna 2014 suomennettu Tuhopolttaja:
Stum sitter guden, 2000 suomennos Vaitelias jumala 2002
Alla de stillsamma döda, 2001 suomennos Kalpeat ja kuolleet 2003
Må döden sova, 2002 suomennos Loputon uni 2004
Silverkronan, 2003 suomennos Hopealantti 2005
Drömmar ur snö, 2004 suomennos Jäljet lumessa 2006
Svart fjäril, 2005
Främmande fågel, 2006 suomennos...
Tiedustelin asiaa Sanomalehtimiesliitosta. Sieltä kysymys oli ohjattu FT JYrki Vesikansalle, joka on työskennellyt Uudessa Suomessa ja tutkinut paljon sanomalehtien historiaa. Hän vastasi näin:
"Uuden Suomen ja sen edeltäjien, käytännössä Uuden Suomettaren arkisto (alk. 1880) on vapaasti käytettävissä ja hyvin järjestettynä Kansallisarkistossa. Mitään tilaajaluetteloa tai vastaavaa ei ole kuitenkaan miltään ajalta jäljellä – viimeinen tilaajarekisterikin tuhottiin 1991 kilpailusyistä. (Olisi kannattanut säilyttää vaikka määräajaksi sinetöitynä tutkimusta varten.) Tilaajakunnasta on kyllä myöhemmältä ajalta tietoja esim. kaupunginosittain ja ammattikunnittain. 1880-luvulla Uusi Suometar oli Helsingin ainoa suomenkielinen sanomalehti....
5 markan setelit painettiin v. 1963 ja niiden käyttö laillisina maksuvälineinä lakkautettiin 1.1.1994 ks. http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/markat/Pages/markkaset… Olet siis hyvinkin voinut maksaa pienenä näillä seteleillä, mikäli niitä on ollut tallessa. Suurimmaksi osaksi 5 markan kolikko lienee kuitenkin jo korvannut tuohon aikaan setelit.
Olisikohan kyseessä Catherynne M. Valenten vuonna 2013 ilmestynyt Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla. Kirjan kansi on punainen, ja siinä on tyttö ja punainen lohikäärme. Kirjan päähenkilön nimi ei tosin ole viikonpäivä vaan Syyskuu, mutta tarinassa hän tapaa myös pojan nimeltä Lauantai.
Kun olen kuollut löytyy esimerkiksi Pohjanpään vuonna 1941 julkaistusta kokoelmasta Mustarastas ja hänen valittujen runojensa kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan.
