Kiinteistöliiton sivuilla on Maria Kulomäen artikkeli Väärin perityistä vastikkeita https://www.kiinteistoliitto.fi/blogit/lakipahkina/vaarinperitynvastikkeenpalautus/Hän kertoo artikkelissa: "Mahdollisten palautustilanteiden ja lisävastikkeiden perimisen varalta asunto-osakeyhtiölaissa ei ole olemassa nimenomaisia menettelytapasäännöksiä. Kiinteistöliiton näkemyksen mukaan yhtiö voi periä lisävastiketta vain perimishetken osakkeenomistajalta ja palauttaa liikaa maksettua vastiketta vain maksuhetkellä osakkeenomistajana olevalle taholle." Kuulostaa hieman monimutkaiselta. Kannattaa tarkistaa myös Finlex ja asunto-osakeyhtiölaki.https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599Riitatapauksissa kannattaa kysyä neuvoa...
Yle Areenassa on tällä hetkellä katsottavissa yksi islantilainen rikossarja: Mustaa hiekkaa. Siinä rikoskomisario Anita palaa kotiseudulleen, josta löytyy nuoren naisen ruumis.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa tai lorua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti en Mannerin lyriikasta sekunnin rakoon mahtumista onnistunut löytämään. Kielikuva sinänsä on kaiketikin lainattu Aaro Hellaakosken Jääpeili-kokoelman runosta Niin pieniksi ("niin väljästi mahduimme / sekunnin rakoon"). Silmäilemäni Manner-tutkimukset eivät kuitenkaan vihjaa tämäntyyppiseen yhteyteen runoilijoiden välillä.
Kirja on jo pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Kaikki ovat lainassa ja varauksia on paljon, mutta kirjoja on hankittu eri kirjastoihin todella paljon (406 kpl), joten varaamalla sen saa kohtuullisessa ajassa:
www.helmet.fi
Hei,
Tohtori Tolosen laihdutusopas on 10-sivuinen mainos, jolla mainostetaan tiettyä laihdutusvalmistetta. http://www.tritolonen.fi/files/pdf/laihdutusopas_2006.pdf
Matti Tolonen on kirjoittanut useita ravitsemusta käsittelviä kirjoja mm. Tohtori Tolosen terveysoppi (2003,) Terveyttä ja pitkää ikää vitamiineista (1984), joissa käsitellään ravitsemuksen vaikutuksia terveyteen. Jotkut hänen ajatuksensa ovat kiistanalaisia ns. koululääketieteen edustajien keskuudessa. Tohtori Tolosen terveysoppi on useissa Vaski-kirjastoissa tällä hetkellä lainattavissa, Turun pääkirjastossa kirjat ovat lainassa.
Kysymykseen on vaikea vastata yksiselitteisesti juu tai ei, joten on hiukan jossiteltava.
Jos tarinassa vain esiintyy Peppi-niminen henkilö, mitään ongelmaa ei synny, koska kukaan ei omista kyseisen etunimen yksinkäyttöoikeutta. Jos tarinassa kuitenkin esiintyy henkilö nimeltään "Peppi Pitkätossu" (millä tahansa kielellä), voi Astrid Lindgrenin perikunta ainakin teoriassa vaatia luvan pyytämistä. Jos tarinan henkilö myös ulkoisesti muistuttaa kirjoista ja elokuvista tuttua hahmoa, voidaan kirjaston tarinalla loukata "Pippi Långstrump" -hahmoon todennäköisesti liittyviä yksinoikeuksia. Kyse saattaa olla tekijänoikeuden lisäksi esimerkiksi tuotemerkkioikeudesta.
Minusta järkevintä olisi hoitaa asia niin, että henkilöllä ei ole sukunimeä...
Valitettavasti Virginia Vailista ei löydy mitään laajempaa tietoa kirjoista eikä myöskään internetistä. Internetistä löytyy kyllä joitain lähinnä koululaisten tekemiä kirja-arvosteluja, mutta niistäkin monet ovat ruotsinkielisiä tai norjankielisiä. Tässä kuitenkin muutama linkki näihin:
http://w1.312.telia.com/~u31213059/sandra.html
http://frdbib.of.fylkesbibl.no/lesenett/372.html
http://www.tampere.fi/kirjasto/arvost.htm
Virginia Vaililta on suomennettu seuraavat teokset, jotka kaikki (ensimmäistä lukuunottamatta) kuuluvat sarjaan "Eläinlääkärin talossa":
-Ihan oikea hevonen (1996)
-Lemmikki hyvään kotiin (1995)
-Lemmikkikissa (1994)
-Vintiöt valloillaan (1993)
-Aika parantaa haavat (1992)
-Koti täynnä eläimiä (1990)
Aiheestasi löytyy erittäin paljon verkkomateriaalia, niin paljon että sen luetteleminen tässä olisi sekä mahdotonta että turhaa. Kehottaisinkin että haet itse esim. Googlen avulla hakusanoilla IPv4 ja IPv6 yhdessä (eli kirjoitat ne vain sellaisenaan peräkkäin Googlen hakulomakkeeseen http://www.google.com/). Voit halutessasi rajoittaa haun suomenkieliseen materiaaliin, mutta sillä tavoin tietenkin menetät paljon sivuja. On järkevintä että käyt itse materiaalin läpi, koska luonnollisestikin itse parhaiten tiedät mikä on sinulle hyödyllistä.
Lehtiviitteitä löytyy myös jonkun verran, tässä lista:
1. Internetin seuraava sukupolvi: IPv6 / Tommi Saarinen, Mika Ylianttila, Petri Mähönen PROSESSORI 2001, nro 6-7, sivu 82-85
2. Miten valjastat...
Matkailumarkkinointia käsittelevät mm. seuraavat:
- Albanese, Pietro: Matkailumarkkinointi, 2002
- Vuoristo, Kai-Veikko: Matkailun muodot, 2002
- Pesonen, Ismo: Menestyvä matkailuyritys, 2000
- Matkailutuotteen markkinointi- ja jakelukanavat, 2001
- Boxberg, Matti: Matkaopas matkailutuotteen jakeluteille, 1995
Lisää em. kirjallisuutta voit katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ kahdella asiasanalla eli matkailu ja toiselle asiasanariville markkinointi.
Markkinointisuunnitelmia käsittelevät mm.
- Oikkonen, Simo: Markkinointisuunnitelma : näin laadit ja toteutat vaihe vaiheelta tuloksekkaan markkinointisuunnitelman, 1992
- Vuokko, Pirjo: Markkinointiviestintä, 2003
Monissa kirjastoissa...
Tässä tietoa Leppävaaran aluekirjaston mikrofilmeistä ja lukulaitteista:
Mikrofilmien katseluun on kaksi MF-lukijaa. Mikrofilminlukulaitteet ovat ilmaiskäytössä. Mikrofilmeistä voit ottaa maksullisia paperikopioita sekä tallentaa sivuja cd-rw-levykkeille. Mikrofilmeinä on
valtakunnallisia sanomalehtiä ja uusmaalaisia paikallislehtiä sekä
kirkonkirjoja:
- Uudenmaan kirkonkirjat mikrofilmeinä tai -kortteina (ei 100 vuotta uudempia), Helsingin mikrofilmit puuttuvat.
- SSS -filmit eli Mustat Kirjat eli Suomen Sukututkimusseuran puhtaaksi kirjoittamat koko maan kirkonkirjat, joista puuttuvat rippikirjat ja muuttokirjat.
Ajanvaraukset puh. 81657611
Muun Suomen mikrofilmejä saatte käyttöönne Mikkelin maakunta-arkistosta http://www.narc.fi/...
Martin Gusinden teosta Die Feuerlandindianer ei löydy Suomesta. Se on hyvin todennäköisesti saatavissa ainoastaan eräästä saksalaisesta yliopistokirjastosta.
Bibliografiset tiedot ovat:
Die Feuerlandindianer :
Ergebnisse meiner vier Forschungsreisen in den Jahre 1918 bis 1924, unternommen im Auftrage des Ministerio de Instruccion Publica de Chile in drei Bänden /
Author(s): Gusinde, Martin.
Publication: Wien-Mödling : Verl. Anthropos,
Year: 1939
Description: XVI, 511 S.
Tiedot on saatu WorldCatista, maailman suurimmasta bibliografisesta tietokannasta.
Aiheeseen liittyvä Gusinden teos: Nordwind - Südwind: Mythen und Märchen der Feuerlandindianer, Röth-Verlag, Kassel 1966, on saatavissa Kuopion Varastokirjastosta. (Lähde: Yliopistojen...
Olisiko vahtitupa ollut muutama vuosi sitten purettu metsänvartijan mökki, joka oli Helsingin kantakaupungin vanhimpiin rakennuksiin kuuluva rakennus Kallion Linnunlaulun alueella. Alla blogikirjoitus purkamisen ajalta:
http://esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2013/08/metsanvartijan-mokkia-h…
Kysymästäsi sepästä ei valitettavasti näin vähäisin tiedoin löytänyt tietoa.
Helmet-verkkokirjastossa käyttäjätunnus on kirjastokortin numero ja salasana on kortin pin-koodi.
Kirjastokortin ja tunnusluvun voi tehdä vain kirjaston henkilökunta.
Voit ennakkorekisteröityä klikkaamalla "kirjaudu" ja sitten "rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi".
Kortin saat esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, passin tai ajokortin.
Kirjastokortin saa vain henkilö, jolla on osoite suomessa.
Ystävän muuttamista kauas käsitellään ainakin Veera Salmen lastenkirjassa Mauri ja vähä-älypuhelin sekä Libby Gleesonin kuvakirjassa Anni ja Lasse. Myös Paula Norosen lastenkirjassa Supermarsu tekee maalin ystävä muuttaa muualle.
Muuttamista käsitellään myös Katri Tapolan lastenkirjassa Väinämö ja näkymätön naapuri, Tuula Korolaisen lastenkirjassa Kuono lumessa, Kairi Lookin lastenkirjassa Piia Pikkuleipä muuttaa sekä Sharon Jenningsin kuvakirjassa Franklin saa vieraan.
Olisikohan kyse Perjantai-dokkarista Ilkosillaan (2017). Se on yhä nähtävissä Yle Areenassa
Ohjelma kertoo Luonnonmukaiset yhdistyksestä, joka täytti 2017 30 vuotta. Linkki Ylen artikkeliin 2017
Lastenlaulun "Omenamato" on säveltänyt Esa Helasvuo ja sanoittanut Taina Ruuskanen. Siitä on levytys LP-levyllä Onnimanni: musiikkia lapsille ja aikuisille (Love Records, 1976), laulajana Susanne Helasvuo. Levy on lainattavissa joistakin kirjastoista. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön.Petter Ohlsilla taas on sävellys nimeltä "Matolaulu". Siitä näyttää olevan tallenne ainoastaan kasetilla Juhlat hillopurkissa, joka on Tapiolan koulun 9. musiikkiluokan julkaisu vuodelta 1993. Kasettia on ainoastaan yksi kappale Kansalliskirjastossa, josta voi tilata käyttökopion kuunteluhuonekäyttöön.
Teos on käännetty nimellä Alkemisti ja sitä on saatavilla kirjastoista. Teoksen tiedoissa sanotaan kyllä kirjan ilmestyneen myös nimellä Santiagon unelmat, joten voit halutessasi tehdä varauksen tästä laitoksesta.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteinen kokoelmatietokanta löytyy Internetistä osoitteesta http://www.helmet.fi/ . Teokseen voidaan tehdä varaus Sinulle joko kirjastossa tai sitten voit tehdä sen itse netissä tunnusluvun saatuasi.
