Irina Milanin esittämä Missä olit silloin on Ahmet Ertegunin (1923-2006) sävellys Dawn in Ankara. Valitettavasti Suomen kirjastoista ei kappaleesta löydy nuottia, eikä sitä näytä olevan saatavissa myöskään netin kautta.
Jorma Panulan säveltämän Keskiyöllä-kappaleen ainoa nuotti näyttää olevan Kansalliskirjaston musiikkiarkistossa. Nuotin tarkempia saatavuustietoja ei ole kuitenkaan mainittu Kansallisdiskografia Violassa, joten voisitte ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjastoon.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/neuvonta
Keljuilusta ei varmaankaan ole kyse. Ei ainakaan keljuilusta sotaveteraanien kustannuksella.
Luulen, että Jarmo Jylhä (sävel) ja Pertti Raasu (sanat) haluavat kritisoida hieman sarkastisesti veteraanien saamien etuuksia ja huomiota yleensä. Säkeistössä sanotaan:
"Ensi vuonna hän saa korotetun eläkkeen;
TV-ohjelmaan myytiin vammoineen.
Mikä alkoi Karjalasta
se päättyy sitten vasta
kun pääsee juoksuhautaan viimeiseen."
http://www.nic.fi/~praasu/iskelma/laulu68.htm
Tulkitsisin, että korotettu eläke ei riitä tekijöiden mielestä korvaamaan kokemusta sodassa ja sen jälkeen.
Tarkentaisitko, mitä haluat kysyä? Lilith on babylonialaisessa ja juutalaisessa mytologiassa esiintyvä demoni. Alkuun pääsee Wikipedia-artikkelilla:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lilith
Geeneistä ja perinnöllisyydestä olevaa tietoa voit etsiä esimerkiksi näistä kirjoista:
Viranta-Kovanen, Suvi: Elämä. Ursa, 2010 (vastauksia kysymyksiisi: sivu 28 Elämä kehittyy - koko kappale)
Biologia. Geeni ja biotekniikka (Ulmanen, Tenhunen, Ylänne), WSOY, 2004 (vastauksia kysymyksiisi: s. 66-
Bios. 2, Solu ja perinnöllisyys (Happonen, Holopainen, Sotkas jne), WSOY, 2008 (vastauksia kysymyksiisi: luku 11 perinnöllisyys, s. 86-
Ulmanen, Ismo: Geeni, WSOY, 1995
Kääriäinen, Helena: Sinun geenit ja minun, WSOY, 2002
Kiehtovat geenit (toim. Maarit Jokela, Mirkka Oja-Leikas, Meri Rova), Duodecim, 2017
Nurse, Paul: Mitä on elämä? : viisi askelta biologian ymmärtämiseen, Otava, 2021
Rutherford, Adam: Lyhyt historia meistä kaikista :...
Hei,
Kyseessä voisi olla norjalainen Pilvikallion vauhtikisat (Flåklypa Grand Prix, 1975 ; ohj. Ivo Caprino). Polkupyöränkorjaaja ja kaksi apulaista asuu mökissä ja autokisa on aiheena. Animaatio on hieman samantyylinen kuin mainitsemasi Morso. Tätä kyllä muistellaaan paljon ja kyseessä taitaa olla Norjan katsotuin elokuva.
Tämä löytyy useista kirjastoista DVD-tallenteena osana Caprinon ihmeelliset seikkailut -sarjaa.
Osat: 1: Pilvikallion vauhtikisat --- 2: Karius ja Baktus ja muita tarinoita --- 3: Musiikkia ullakolla ja muita tarinoita --- 4: Tuhkajussi ja nälkäinen peikko ja muita tarinoita.
Itse lähtisin pelaamaan gota, ja näin tuntuvat lukuisat muutkin tekevän go-aiheisilla sivuilla:
http://www.cs.helsinki.fi/u/kaniemel/go/shpg/shpgukk.html
http://www.helsinki.fi/~ktniemin/go.html
http://www.ee.oulu.fi/~paavo/go/linkit.html
Kielikone Oy:n taivutusohjelma http://www.kielikone.fi/kielikone/demot/formo.shtml taasen antaa muodoksi goa, mutta on tarkoitettu vain suomenkielisten sanojen taivutukseen
ADHD-lehti ei tänä vuonna tule Lahden kirjastoon. Ensi vuodeksi lehti voidaan tilata.
Lahden kirjastoon tulevien lehtien luettelo löytyy sivulta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lehdet.htm
Budapest on muodostunut kahdesta kaupungista Budasta ja Pestistä(1873). Strategisen sijaintinsa vuoksi se kiinnosti jo roomalaisia. Pestistä muodostui keskiajalla kauppakeskus. Budasta tuli myös jo varhain kauppapaikka, ja 1350-luvun jälkeen se alkoi kehittyä Unkarin pääkaupungiksi. Huomattava kulttuurikeskus siitä tuli myös varhain. Budapestissa on n. 2,5 milj. asukasta, ja se on Keski-Euroopan suurimpia kaupunkeja. Se on Unkarin politiikan, teollisuuden, talouden ja kulttuurin keskus, jossa asuu viidennes Unkarin kansasta. Budapest on paitsi hallituksen sijaintipaikka ja opetuksen sekä kulttuurin keskus myös Unkarin tärkein teollisuuskaupunki. Budapestissa on seita museoita ja teattereita. Roomalaisista siellä on vielä muistuttamassa...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista lorua, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Voit kirjoittaa tietoja lorusta kommenttina tämän vastauksen perään.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta ei valitettavasti löydy näin tarkkoja tietoja. Kauppahallin hallimestarina toimi Yrjö LInden (Jaana Ojalan artikkeli KSML 3.2.2020) ja yhtenä sen kauppiaana alusta asti K.E. Mäkisen kalaliike. Asiasta voi tiedustella tarkemmin esimerkiksi Jyväskylän kaupungin arkistosta, sähköposti: kaupunginarkisto@jyvaskyla.fi, puh. 050 360 2199 tai hieman myöhemmin Kansallisarkistosta, keskus@kansallisarkisto.fi, puh. 029 533 7000.
Hei,
Laatokan syvyyskarttaa voit tarkastella netissä Suomen Maantieteellisen Seuran sivuilla (http://www.geography.fi/11-suomenlahden-ja-laatokan-syvyyskartta-%E2%80…) ja fyysisenä kopiona Laatokan eri alueiden syvyydet selviävät Juha Taskisen kartasta Laatokan seitsemän merta (1998), joka on näköispainos vuodelta 1935.
Virpi Aaltosen Nekala on lainattavissa ja myynnissä Kouvolan kirjastoissa. Kirjaa myydään kirjastoissa 10 € kappalehintaan.
Voit myös tilata kirjan Kouvolan pääkirjastosta osoitteesta kirjasto(at)kouvola.fi. Kirjan myyntihinta on 10 € (sis. alv. 10 %) + postituskulut. Kirja laskutetaan jälkikäteen. Tilaustiedoissa tulee ilmoittaa tilattavan kirjan kappalemäärä, tilaajan etu- ja sukunimi, henkilötunnus (tai Y-tunnus) ja osoitetiedot.
http://www.dekkaripaivat.fi/node/760
Kyllä voi. Novellin määritelmää on kysytty palvelussamme aiemminkin, ja Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjasta (2003) poimittiin silloin tällainen määritelmä: "Lyhyehkö suorasanainen fiktiivinen kertomus, jossa yleensä kuvataan kiinteässä muodossa keskitettyä tapahtumaa, erityistä mielentilaa tai yksilöllistä kehitystä." Tekstin muotoa ei ole määritelty sen tarkemmin. Vastaus löytyy kokonaisuudessaan täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-novellin-maaritelma-kuinka.
Tunnettu esimerkki tällaisesta novellista on Maria Jotunin Hilda Husso, jossa repliikit vieläpä edustavat vain puhelinkeskustelun toista puolikasta.
Novelli on luettavissa kokonaisuudessaan Project Gutenbergin sivuilta: http://www.gutenberg.org/cache/epub/...
Kävelysauvoja ei ole lainattavissa Vantaan kaupunginkirjastossa, mutta Helsingissä kävelysauvoja voi lainata Etelä-Haagan, Pohjois-Haagan, Viikin, Pukinmäen, Tapanilan, Jakomäen, Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoista.
Kyseisissä kirjastoissa eri mittaisia sauvoja on lainattavissa eri määriä, esimerkiksi Jakomäen kirjastossa sauvoja on 32 kappaletta, joista osa on tällä hetkellä lainassa. Kannattaakin olla yhteydessä kirjastoihin suoraan.
Kävelysauvojen määrän ja saatavuuden voi tarkistaa myös Helmet -hausta osoitteessa http://www.helmet.fi kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanaksi kävelysauvat.
Ruotsinkielisestä alkuteoksesta otettiin 1500 kappaleen painos vuonna 1862. Seuraavana vuonna, 1863, ilmestyi suomennos, josta otettiin peräti 4500 kappaleen painos.
Kirjan kustansi Suomen Talousseura, joka ehdotti, että kussakin kansankirjastossa olisi kirjaa kaksi kappaletta. Talousseura jakoi 1500 suomenkielistä kirjaa ilmaiseksi (kirjastoille?).
Vihdin kunnankirjasto painatti vuonna 2001 teoksesta näköispainoksen upeine kuvasivuineen. Näköispainoksella juhlistettiin Vihdin kirjastolaitoksen 150-vuotista taivalta. Näköispainosta saa lainaksi helmet-kirjastoista, Espoossa Omenan ja Sellon kirjastoista.
Lähde: http://agricola.utu.fi/julkaisut/tietosanomat/numero2-01/sieni.html
Vuonna 1975 ilmestyi WSOY:n Nuorten toivekirjastossa puolalaisen Maria Krügerin Punaruusun aikaan (Godzina pasowej róży, suom. Kirsti Siraste).
Valitettavasti Helmet-kirjastojen ainoa kappale on kadonnut eikä teosta ole muissakaan pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Muualta Suomesta Punaruusun aikaan löytyy ja voit halutessasi tilata kirjan kaukolainaan omaan lähikirjastoosi. Alla olevasta linkistä löydät lisätietoa kaukopalvelusta. Kaukopalvelu on maksullista.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auab0b6bbc-c5fa-403d-8dd4-f3782e9db5d1
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://finna.fi
näyttäisi, että Avaruuden ikkuna kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Viola eli Suomen nuottiaineiston kansallisbibliografia tietokannasta ei löydy myöskään kyseisen kappaleen nuotista viitteitä. Violasta pitäisi löytyä kaikki julkaistut suomalaiset nuotit vuodesta 1977 alkaen.
Töölöntorinkatu 11:ssä sijaitsevan Töölöntornin (näytetään useimmiten kirjoitettavan yhdyssanaksi) on suunnitellut arkkitehti tai oikeastaan arkkitehtiylioppilas Helge Lundström vuonna 1935. Talo valmistui vuonna 1936. Lundström on suunnitellut lukuisia rakennuksia Helsinkiin. Hänen tunnetuin luomuksensa on Tennispalatsi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helge_Lundstr%C3%B6m
Talosta ei kovin paljon tietoa löytynyt. Yksi lähde voisi olla Tommi Lindhin lisensiaattityö Teknillisestä korkeakoulusta: Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta (2002). Kirja on Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan ja Museoviraston kirjastoissa sekä Aalto-yliopiston kirjastossa. Osa työstä löytyy netitse, tässä osoitteessa on kuva ja hiukan tietoa...