Martinlaakson kirjaston kirjat voi palauttaa Myyrmäen kirjastoon tai mihin tahansa muuhun HelMet-kirjastoon. HelMet-kirjastoja ovat Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.
Halutessasi voit kyllä mainita palauttaessasi kirjoja että ne on lainattu toisesta kirjastosta, mutta välttämätöntä se ei ole. Kirjastojärjestelmä ilmoittaa palautuksessa, jos kirja kuuluu eri kirjastoon.
Kuvauksen perusteella kuulostaisi, että kysymyksessä olisi Charles Dickensin Loistava tulevaisuus. Siinä päähenkilönä on orpopoika Philip Pirrip, joka asuu ilkeän sisarensa luona. Myöhemmin varakas vanha neiti kutsuu hänet viihdyttämään itseään ja kasvattitytärtään. Myöhemmin hän muuttaa Lontooseen asumaan.
Kirjasto 10:ssä ei ole lastenosastoa eikä sen kokoelmiin kuulu lasten musiikkia tai elokuvia.
Tarkemmin kirjasto 10:n aineistosta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/aineisto/.
Hei!
Pin-koodin olet saanut silloin, kun sinulle on tehty kirjastokortti. Jos olet unohtanut sen, voisit käyttää pin-koodin uusimistoimintoa, jos asiakastiedoissasi olisi voimassa oleva sähköpostiosoite. Pin-koodin uusimislinkki nimittäin lähetetään juuri siihen sähköpostiosoitteeseen, joka asiakastietoihin on tallennettu.
Et kertonut kirjastokorttisi numeroa, mutta ainakin nimesi perusteella asiakasrekisteristä katsottuna näyttää siltä, että lainaajatietoihisi ei ole tallennettu sähköpostiosoitetta.
Tällaisessa tapauksessa uuden pin-koodin saa ainoastaan käymällä paikan päällä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kirjastokortti ja kuvallinen henkilötodistus. Samalla voidaan tarkistaa muiden asiakastietojesi ajantasaisuus ja tallentaa...
Kyseessä on Toivo Laakson runo, joka alkaa "Ei veikkoset!" Jatko menee hiukan toisin, kun kysyjä muistaa, mutta samasta runosta on kyse.
Runo sisältyy Laakson runojen kokoelmaan Olen vieras sattumalta : valitut runot (Otava, 1986). Kyseinen kokoelma näyttää kuuluvan kirjastoalueesi kokoelmiin.
https://vaski.finna.fi/
Laakso, Toivo: Olen vieras sattumalta : valitut runot (Otava, 1986)
http://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto
Kirja on ilmestynyt Suomessa vuonna 1919, mutta ruotsiksi. Tietoa suomenkielisestä julkaisemisesta en löydä.
Vuoden 1919 painoksen kustantaja on Söderström ja se löytyy mm. Tampereen kaupunginkirjaston ja Jyväskylän yliopiston kokoelmasta.
Kansalliskirjastosta voi vielä kysyä olisiko heillä jotain lisätietoa mahdollisesta suomennoksesta, vaikkei sitä tietokannasta löydykään : kansalliskirjasto(at)helsinki.fi
Hyviä vinkkejä lasten loruleikkeihin saa teoksesta:
Karvonen, Pirkko & Rikkola, Leena: Lukuleikkitaikoja. Tammi 2006.
Tekijänoikeudellisia esteitä runojen ei-kaupalliseen käyttöön ei
ole, mutta kirjailija pitää aina mainita. Perinteisillä lastenloruilla (esim. Kuukernuppi: vanhoja ja uusia lastenrunoja)ei ole
tunnettuja tekijöitä, joten käyttö on vapaata.
Kyseessä taitaa olla harvinaisempi sukunimi (Väestörekisterikeskus http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan toimittamassa Sukunimet -kirjasta (Otava 2000) ei kyseistä sukunimeä löydy. Arvailen, voisiko nimellä olla tekemistä nimien Päivinen tai Päiviön kanssa? Päivion kohdalla mainitaan myös Lapissa esiintyneet muodot Päiwiä, Peiwe, Päiwe.
Kirja on kirjoitettu enimmäkseen yleiskielellä, mutta repliikeissä käytetään murretta. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Jämsänkoskelle, ja henkilöhahmot puhuvat aika lailla niin kuin Jämsän seudulla ja Keski-Suomessa puhutaan.
Lisätietoa Jämsän murteesta Kotuksen sivuilla: https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/kauden_murre/murrenaytteet/jamsan_murrenayte/jamsan_murrepiirteita
Rakennus on edelleen olemassa, ja siellä toimii ravintola.
Tietoa korttelissa tehdyistä muutostöistä täältä ja täältä.
Ravintolan verkkosivut: http://nordea.issextranet.fi/vallila/vallilan-ruokalista
Rakennus on suojeltu, tiedot näkee tästä piirroksesta.
Lisätietoa rakennuksen suunnitelleesta arkkitehti Väinö Vähäkalliosta Aino Niskasen teoksessa Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa.
Suosittelen kokeilemaan seuraavia kirjoja, joissa käsitellään muuttoa uuteen kotiin ja ystävystymistä, vaikka yhteistä kieltä ei vielä olisi.Nicola O'Byrne: Missä meidän koti on, Isäkarhu?Kristiina Louhi: Tompan uusi kotiSanna Pelliccioni: Onni-poika saa uuden ystävän
Meillä kirjastoissa ei ole kirjoja myytävinä. Vanhoja kirjoja kannattaa etsiä antikvariaateista, esimerkiksi https://www.antikvaari.fi/. Lisää antikvariaatteja löytyy listattuna Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Kirkkourut toimivat paineilmalla. Uruissa on ilmaruuma, josta johtaa venttiilejä urkupillien alla oleviin äänikanavalaatikoihin. Kanavalaatikosta ilma pääsee pilleihin, jolloin soivat ne pillit, joiden rekisteri on ulosvedettynä.Ilma tulee palkeista. Aiemmin kaksi rataspaljetta täyttivät suuren haitaripalkeen, joka piti yllä tasaista ilman virtausta. Näitä palkeita käytettiin lihasvoimalla, joko käsin tai jaloin. 1800-luvulla niitä käytettiin erilaisilla vesi-, höyry- tai bensiinimoottoreilla. Nykyuruissa sähkökäyttöinen puhallin täyttää haitaripalkeen.Lähteet:Urut – WikipediaTEK: tekniikan tietokeskus. 8. WSOY, 1981. S. 67 - 70.A sketch of a pipe organ and its most important parts. | Download Scientific Diagram
Tarkoitattekohan György Konrádin kirjoja? Häneltä on suomennettu ainakin seuraavat teokset: Häirikkö, Kivikello, Pidot puutarhassa ja Vierailija. Näissä teoksissa käsitellään Unkarin kansannousua ja myös poliittisia oloja ja virtauksia. Nämä kaikki teokset on saatavilla Tampereen kaupunginkirjastosta
"Kuolemantanssin" saa monistemuotoisena Teatterikoulun kirjastosta, os. Haapaniemenk.6, Hki.Siitä on siellä moderni Lauri Siparin suomennos, mutta myös vanha Anna-Maria Tallgrenin käännös. TEAK:n kirjastoon käy Yliopiston kirjaston Helka-kortti, tai, jos Sinulla ei ole sitä, voit saada 2 eurolla heidän Arsca-korttinsa esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
Katkelma on peräisin Harry Martinsonin Intåget nimisestä esseestä. Lainus on aivan esseen alusta ja lause jatkuu (lika ny:)" den nordiska sommaren kommer till oss, med våren främst på galjonen." Teksti on julkaistu kokoelmassa Midsommardalen, Bonnier, 1938.
Kyseistä esseetä ei löytynyt suomeksi.
Lähteet:
Fennica – Suomen kansallisbibliografia
https://finna.fi
http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1974/martinson-…
http://www.helmet.fi/record=b1396219~S9*fin
Miinan ja Manun tamperelaisuus paljastettiin lukijoille vuonna 2009 julkaistussa kirjassa Miina ja Manu kaupungin kesässä.
"Missähän Miina ja Manu mahtavat oikein asua? Nyt kun Miina ja Manu kirjasarja on täyttänyt yli 25 vuotta, pitää tämä lopulta paljastaa. Miina ja Manu ovat tamperelaisia. He ovat kotoisin samalta paikkakunnalta kuin mistä Pikkukakkostakin lähetetään." [ote kirjan takakannen tekstistä]
2014 kirjasta ilmestyi uudistettu painos nimellä Miina ja Manu : kaupunkikierros.
Alaikäisen tytön ja aikuisen miehen suhteesta ovat kirjoittaneet mm. Marguerite Duras Rakastajassa (Otava 1985), Kate Elizabeth Russell Vanessassa (WSOY 2022) ja Vanessa Springora Suostumuksessa (WSOY 2021). Teokset kuvaavat ikäeron tuomaa valta-asemaa ja hyväksikäyttöä. Tunnetuimpia kuvauksia aiheesta lienee Vladimir Nabokovin Lolita (Gummerus 1959).Salaista rakkautta nuoremman naisen ja vanhemman miehen välillä kuvaa myös Jenny Erpenbeckin Kairos (Tammi 2024). Erbenbeckin kirjassa eletään DDR:n ja sen luhistumisen aikaa samoin kuin Krieninkin. Tessa Hadleyn kirjassa Vapaa rakkaus (Gummerus 2023) sukupuoliasetelma on kääntynyt toisin päin, kun nelikymppinen aviovaimo ja parikymppinen opiskelijamies aloittavat kielletyn suhteen 1960-...