Turun pääkirjaston musiikkiosastolla on todellakin soittohuone. Sen voi varata tunniksi kerrallaan (tunti päivässä) ja seuraavan soittovuoron saa varata kun edellinen on käytetty.
Huoneessa on digipiano ja akustinen piano, nuottiteline ja iso peili soittoasentoa varten.
Helpoiten soittovuoron saa soittamalla musiikkiosaston palvelutiskiin 02 2620 658 tai tulemalla itse paikan päälle.
Varaaminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja on maksutonta.
Kannattaa ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen maakuntamuseon valokuvakokoelmaan, vaikka se onkin keskittynyt Turun alueeseen.
https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/valokuvakokoelma
Siirtolaisinstituutti on koonnut ja julkaissut aineistoa suomalaisesta siirtolaisuudesta, siirtokunnista ja utopiayhteisöistä.
http://www.migrationinstitute.fi/
Lisäksi kannattaa etsiä käsiinsä WSOY:n vuonna 1925 julkaisema Frithiof Henrik B. Laguksen teos: Amurinmaan retki : suomalainen kommunismin koe, jossa Schoultz on yksi tekijöistä. Jos kuvat ovat "oikeita", voi niistä tiedustella WSOY:ltä.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Amurinmaan+retki+&type=AllFields
Googlata voi sanoilla Carl...
Voit hyvin käyttää Helmet-kirjastojen palveluita, vaikka asutkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Paitsi Vantaan, myös Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kirjastojen aineistot ovat käytettävissäsi. Helmet-kirjaston asiakkuus ei siis edellytä, että osoite on jossakin pääkaupunkiseudun kaupungeista. Osoitteen pitää kuitenkin olla Suomessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
En ole varma, mitä kysyjä tarkoittaa. Kansainvälinen yritys on olemassa tänäkin päivänä. Viime vuosina yritys on saanut kyseen alaista huomiota toimitusjohtajansa Darren Woodsin ilmastomuutosta vähättelevistä kommenteista. Tilanne ehkä muuttuu, koska viime vuonna Nesteen entinen biopolttoaineliiketoiminnan vetäjä Kaisa Hietala nousi yrityksen hallitukseen. Hänen ja toisen uuden hallituksen jäsenen valintaa ajoivat erityisesti ilmastotoimia vaativa sijoittajaryhmä Engine No. 1. Exxon Mobil on saanut muiden öljy-yhtiöiden tavoin kritiikkiä toimistaan energiakriisin aikana. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta viime viikolla
Suomessa SOK osti Exxon Mobilin huoltoasematoiminnan vuonna...
Kyseessä on Juri Druzhkovin Kynän ja Näppärän seikkailut (Prikljutsenija Karandasa i Samodelkina, suom. Sini Rinne, 1979).
Kynän ja Näppärän seikkailut näyttää kuuluvan kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
https://finna.fi/Record/vaski.121987?sid=2921028499
Mikäli haluaisin teoksen omaksi, sinun kannattaa etsiskellä sitä nettiantikvariaateista.
Tarkoitatko ehkä Suora Lähetys -yhtyeen kappaletta "Kosto on kuollut"? Samuli Edelmann ei ole mukana tämän kappaleen videolla eikä äänitteellä. Kappaleen ovat säveltäneet Timi Järvivuori, Tuure Kilpeläinen, Mertsi Lindgren ja Matti Pitkänen. Sen on sanoittanut Tuure Kilpeläinen. Kappale sisältyy cd-levylle "Saman taivaan alla" (Saman Taivaan Alla, [2015]) ja cd-levylle Suora Lähetys: "Tumma kaiho" (Warner Music Finland, 2016). Voit tarkistaa äänitteiden saatavuuden Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).Suora Lähetys: Kosto on kuollut YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=ReqCg7lTtVoKosto on kuollut (sanat):https://lyricstranslate.com/en/suora-lahetys-kosto-kuollut-lyrics.html
En löytänyt tietoa kielojuhlaperinteestä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Finna.fi-palvelusta löytyy Turun tyttölyseon - Luostarivuoren senioreiden julkaisu Luostarivuori 125 (2007, toim. Timo Puska), johon sisältyy Kaarina Leinosen kirjoittama artikkeli "Herkistävä kielotraditio" (s. 34-35). Teos on varattavissa Turun yliopiston Feeniks-kirjaston varastokokoelmasta. Linkki Luostarivuori 125 -teoksen Finna.fi-tietueeseen: https://www.finna.fi/Record/utu.9913827055405971?sid=5277599731
Kirja on paikalla pääkirjastossa lasten- ja nuortenosaston varastossa sekä Sundomin sivukirjastossa. Voit soittaa jompaan kumpaan paikkaan ja pyytää heitä hakemaan kirjan sinulle sivuun valmiiksi. Lasten- ja nuortenosaston nro on 3253545 ja Sundomin 3253562.
Peter Høegistä ei valitettavasti löydy elämäkertateosta (ainakaan Vaski-kirjastoista), ja löytämäni Helsingin Sanomien lehtijutut ja muut kirjailijaesittelyt kuvaavat Høegia julkisuutta karttelevaksi ihmiseksi, joka haluaa pitää yksityiselämänsä yksityisenä. Yksi tanskankielinen lähde mainitsee Høegin eläneen turvallisen lapsuuden keskiluokkaisessa kodissa, HS:n haastattelussa vuodelta 1994 taas mainitaan Rajatapausten olevan osittain omaelämäkerrallinen ja herättäneen paljon keskustelua ja spekulaatiota siitä, kuinka pitkälti kirja kertoo kirjailijasta itsestään. Høeg toteaa haastattelussa eläneensä lapsuuttaan laitoksissa mutta huomauttaa, että "kirjailijalla pitää olla oikeus salaisuuteen". Yhden tanskankielisen haastattelun mukaan...
"Alastomina ja varikuumina he astuivat saunasta tupaan; ja ruumiinsa ruskoittivat kuin päivän polttama koivun-kuori." Kohta on neljännestä luvusta, kolmannen kappaleen alusta. Painoksesta riippuen noin kuudennella sivulla tätä lukua. Esimerkiksi SKS 1997/2012, s. 87. Seitsemän veljeksen koko teksti löytyy maksuttomana e-kirjana Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html
Kysymyksen ruotsinkielinen sitaatti on Elmer Diktoniuksen ruotsinnoksesta.
Hämeenlinnan pappeja olivat O. Heilimo , A.J. Mikkola ja U.H. Rihkanen, ja Vanajan S. Tolonen. Tiedot löytyvät Kirkon kalentereista vuosilta 1973 ja 1977 sekä matrikkeleista Suomen teologit ja kirkkomuusikot (1974) ja Suomen teologit 1982.
Illan siluetti -sikermän kolmas runo Elin sittenkin sisältyy Mannerkorven kokoelmaan Ehtoollinen lasikellossa (1947). Ehtoollinen lasikellossa on kokonaisuudessaan mukana Mannerkorven kolme ensimmäistä kokoelmaa yksiin kansiin niputtaneessa kirjassa Runot 1945–1954.
Valitettavasti Wallace Stevensin runon 'Notes toward a supreme fiction' suomennosta ei löytynyt. Se ei sisälly Jukka Kemppisen suomentamaan kokoelmaan 'Tämän ilmaston runot'. Runoa ei mainita myöskään Lahden kaupunginkirjaston kokoamassa käännösrunojen tietokannassa, jossa on tiedot useista muista Stevensin eri antologioissa tai Parnassossa julkaistuista runoista.
(http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…)
Helppolukuisia rakkausromaaneja parikymppiselle voisivat olla esimerkiksi Tuija Lehtisen romaanit. Esimerkiksi Nappikaupan naiset (Otava, 2009), Suklaapolkuja (Otava, 2008), Franseska (Otava, 2007)
Sopiva voisi olla myös Kira Poutasen sarja: Rakkautta au lait (WSOY, 2009), Rakkautta al dente (WSOY, 2010), Rakkautta on the rocks (WSOY, 2011).
Myös Enni Mustosen Morsiuskesä voisi olla tarkoitukseen sopiva teos. Jos lisäksi on kiinnostunut Suomen historiasta, niin Enni Mustosen Järjen ja tunteen tarinat -sarja on kiinnostava.
Omia tietoja ei ole varsinaisesti uusittu, vaikka verkkopalvelu uudistuikin, joten tiedot näkyvät HelMetin omissa tiedoissa entiseen tapaan. Tietokoneelta tarkistettaessa eräpäivä näkyy vihreällä ja maksut (tähän asti) punaisella. Samoin varauksissa näkyy noutopäivä (haettava viimeistään) sekä hakupaikka. Jos taas olet käyttänyt mobiiliversiota, tekstit näkyvät siinä harmaana, mutta muuten siitäkin löytyvät samat tiedot.
Tässä joukko kollegoiden ehdotuksia:
- Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä
- Tommy Taberman, Pelastaja
- Agatha Christien tuotantoa, jossa monessa on kirjan nimikin otettu lorusta. Esimerkiksi Eikä yksikään pelastunut/Kymmenen pientä neekeripoikaa, jossa murhataan lastenlorun mukaisesti ja Hiirenloukku
- Maria Lang: Ei paluulippua. Kirja jakautuu osiin, joiden aloituksena on runonpätkiä, joista muodostuu Bo Bergmanin runo Resan
- Riina Katajavuori, Wenla Männistö
- Ian McEvan, Lapsen oikeus
- Timo K. Mukka, Maa on syntinen laulu
- Anu Kaipainen, On neidolla punapaula
- Ally Condie, Tarkoitettu ja jatko-osat Rajalla ja Perillä
- Vladimir Nabokov, Kalvas hehku
- Riikka Pelo, Jokapäiväinen elämämme
- Göran Tunström, Varas
- J. R. R., Tolkien...
