Kysyin asiaa Ulkoministeriön Passi ja notaaripalvelujen yksiköstä. He vastasivat näin:"Uuden ICAO standardin mukaan uusissa myönnettävissä passeissa on passityyppinä pp aiemman p:n sijaan." “PP is the new document type for Passport (Personal). This is a new ICAO requirement. Previously, most countries just used P, ”
Kaisa Häkkinen kertoo Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa, että "pitää jöötä" tarkoittaa järjestyksen tai kurin pitämistä. Sanonnassa esiintyvä "jö"-sana tulee ruotsin kielen "gö"-sanasta, joka tarkoittaa muun muassa huutoa, meteliä ja rähinää.
Heikki Poroila
Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo seuraavaa. Piski tarkoittaa pientä koiraa. Sävyltään halventava piski on todennäköisesti pieni sanan variantti. Pieni sanan toinen variantti löytyy viron kielestä: pisku. Joissakin suomen murteissa pisku tarkoittaa koiranpenikkaa. Piskin on myös toisaalta katsottu olevan samaa juurta kuin joissakin 1800-luvun sanakirjoissa mainittu piskakoira, ruotsiksi spetshund tai saksaksi Spitzhund, millä on tarkoitettu eurooppalaista pystykorvaa. Germaanisten kielten nimityksissä alkuosan on ymmärretty viittaavan koiran suippoon kuonoon tai teräviin korviin.
Rakki on koiraa tarkoittava, nykykielessä halventava ilmaisu ja lainaa ruotsin kielestä. Varhaisuusruotsin racka tai racke on tarkoittanut erityisesti...
Kolsarintie on saanut nimensä vuonna 1962 vanhasta talonpoikaistalosta Kolsar, ruotsiksi Kållssar.
Rosaksen tila jaettiin vuonna 1761. Silloin syntyi Rosas eli Ylä-Rosas tai Lillstu sekä Kållssar eli Ala-Rosas. Jako vahvistettiin 1782. Vuodesta 1837 lähtien Kolsar oli Anders Edvard Ramsayn omistaman Munkkiniemen kartanon ulkotilana. Kolsarin tilalla ei ollut päärakennusta, vaan puusta rakennettu tilanhoitajan asunto. Rakennus purettiin 1950-luvulla ja paikalle rakennettiin tiilinen huvila, joka sekin purettiin 1960-luvun alussa. Ramsayn suku myi tiluksensa.
Paikalla oli neljä vaahteraa, jotka muodostivat sisääntuloportin Kolsarin tilanhoitajan talolle. Yksi näistä puista oli ainakin vielä 1980-luvun alussa jäljellä Tähkätien ja...
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan...
Sanonta "pitäkää tunkkinne" tulee vanhasta tarinasta, jossa mies lähtee lainaamaan tunkkia todella pitkän matkan päästä renkaan puhjettua ja kun hän viimein pääsee asutun talon luo, hän on jo ehtinyt vakuuttaa itsensä siitä, ettei häntä kukaan auta. Kun ovi avataan hänelle, hän vain huutaa että pitäkää tunkkinne. Tarina on alun perin englanninkielinen ja sanonta on englanniksi Keep your damn jack!
Amerikkalainen koomikko Danny Thomas(1912-1991)teki tästä tarinasta oman tavaramerkkinsä. Hän teki radio-ohjelmia 1930- ja 1940-luvuilla, mutta esiintyi myös komediaklubeilla. Kesällä 1947 hän esiintyi The Lights Go Out -nimisessä amerikkalaisessa sarjassa, jossa hän kertoi jo aiemmin kuuluisaksi tekemänsä tunkki-tarinan. En voi tietenkään sanoa...
Itäinen murresana emintimä (emintämä, emäntimä) tarkoittaa äitipuolta ja isintimä (isintämä, isäntimä) vastaavasti isäpuolta. Emintimää on myös käytetty kuvainnollisesti puhuttaessä häijystä ihmisestä. Sanojen käyttöalue on ollut Karjala, Kymenlaaakso, Etelä-Savo ja Inkeri. Emintimä on johdettu vanhasta äitiä merkitsevästä sanasta emä (emi, emo), isintimä puolestaan isä -sanasta. Kantasanaan on lisätty itäisillä kielimuodoilla erikoinen "puolisukulaisuutta" ilmaiseva nomininjohdin ~ntima, ~ntimä toisintoineen.
Lähteitä : Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1988.
Häkkinen, Kaisa : Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emo
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/...
Ilmauksen alkuperästä ei olla varmoja. Ruotsalaisesta Svensk kaffeinformation -sivustosta löytyy osa Språk och Etymologi, jossa on tähän samaiseen kysymykseen vastattu,
http://www.kaffeinformation.se/fos/fos_viewcategory.asp?category=1017&e… .
Siellä sanotaan ilmauksen alunperin merkinneen kaupan päälle annettavaa pientä määrää "nestettä" eli esimerkiksi alkoholiryyppyä. Merkityksessä "toinen kupillinen" ilmaus alkaa esiintyä 1840-luvulta. Sanasta tår sivustossa kerrotaan, että se kyynel-merkityksestä olisi yleistynyt merkitsemään yleisemminkin pientä määrää nestettä.
Samoja tietoja löytyy myös teoksista Nationalencyklopedins ordbok ja Svenska Akademiens ordbok, joka on julkaistu myös Internetissä http://g3.spraakdata.gu.se/saob/ ja...
Kyseessä ei ole Aila Meriluodon runo, vaan tuntemattoman tekijän muistovärssy, joka kuuluu seuraavasti:
"Olen siirtynyt vain rauhaan lempeään,
silti teidän olen, lähellenne jään.
Tallentakaa menneen parhaat muistot,
muiden olla antakaa.
Kuin ennen voimissani te minut muistakaa.”
Joissakin yhteyksissä värssy on mainittu Aila Meriluodon kirjoittamaksi. Värssylle ei ole toistaiseksi löytynyt tekijää.
Katso koko vastaus arkistostamme:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=67b58e35-a6fe-49d…
Eduskuntatalon pylväiden lukumäärällä tuskin on mitään ennalta-ajateltua symbolista merkitystä, siitä päätellen, että se muuttui pariinkin otteeseen ennen kuin lopulliseen määrään 14 päädyttiin. Rakennuksen suunnittelukilpailun voittaneen arkkitehti J. S. Sirénin alkuperäisen ehdotuksen julkisivussa pylväitä oli 12, sama määrä kuin esimerkiksi Ranskan kansalliskokouksen talossa. Sirén kuitenkin muutti fasadisuunnitelmaansa jo kilpailuvuonna, ennen kuin päätöstä talon rakentamisesta oli edes tehty. Tässä vaiheessa pylväitä oli rakennussuunnitelmassa 16. Vasta vuoden 1926 aikana rakennus sai suunnitelmissa lopullisen hahmonsa ja toteutuneen rakennuksen kolonnadin pylväsluvuksi tuli 14. Sirén myös kasvatti pylväiden läpimittaa...
Turun linna -pelikortit ovat Turun kivipainon 1930-luvulla suunnittelemat. Korttien henkilöt valokuvattiin
linnassa olevista muotokuvista ja sovitettiin kortteihin. Vuonna 1978 korttien valmistusoikeudet myytiin wieniläiselle Piatnik & Söhnelle, joka myi pelikortteja maailmalla nimellä Don Carlos.
Turun linna -pelikorttien kuvakortteina on Vaasa-suvun kuninkaallisia.
Ruudut: kuningas Kaarle IX ja/tai Kustaa II Aadolf ja Kaarlen puoliso Maria av Pfalz.
Hertat: kuningas Eerik XIV ja kuningatar Kaarina Maununtytär.
Padat: kuningas Sigismund ja kuningatar Kristina av Holstein-Gottorp
Ristit: kuningas Juhana III ja kuningatar Kaarina Jagellonica
Lähde: Kotiseutuposti 1/2013 (s.3) https://kotiseutuliitto.fi/kotiseutuposti/vuoden-2013-...
C.S. Foresterin kirjoittamat Hornblower-kirjat on kaikki suomennettu. Teoksia on alunperin yhteensä 11 ja ne on suomennettu seuraavasti:
Komentajakapteeni Hornblower 1-2 (sis. teokset The Happy Return, A Ship of the Line ja Flying colours)
Kommodori Hornblower (The Commodore)
Lordi Hornblower (Lord Hornblower)
Upseerikokelas Hornblower (Mr. Midshipman Hornblower)
Luutnantti Hornblower (Lieutenant Hornblower)
Hornblower Turkin vesillä (Hornblower and the Atropos)
Hornblower Länsi-Intiassa (Hornblower in the West Indies)
Hornblower ja Hotspur (Hornblower and the Hotspur)
Hornblower ja hänen omatuntonsa (Hornblower and the Crisis), sisältää myös novellit Hornblower ja McCoolin leski sekä Viimeinen kohtaaminen)
Lisätietoja kirjoista saa esim....
Dmitri Šostakovitšilla on useampikin 2. valssi eri teossarjoissaan, mutta eräs tietty niistä yhdistyy elokuviin. Sarja varieteeorkesterille (n. 1956) sisältää kahdeksan osaa, ja sen seitsemäs osa on Valssi II.
Šostakovitš sävelsi musiikin vuonna 1955 julkaistuun elokuvaan Первый эшелон (Pervyi eshelon), ja yllä mainittu valssisävelmä kuullaan siinä. Tämän elokuvan musiikista koostetun orkesterisarjan teosnumero on 99. Sen takia Valssi II -sävellykseen saatetaan viitata myös opus 99 -teosnimellä.
Myöhemmin elokuvamusiikkina sävellystä käytti ohjaaja Stanley Kubrick elokuvassaan Eyes wide shut (1999).
Šostakovitšin sävellysten dokumentointiin liittyy monenlaisia sekaannuksia....
Hämähäkki on saanut aikojen saatossa moninaisia ja keskenään hyvin ristiriitaisiakin merkityksiä. Selitystä piirretylle hämähäkkisymbolille ei valitettavasti löytynyt, mutta jotain voinee päätellä alla kuvatuista hämähäkin yleisesti symboloimista asioista.
Varsinkin Euroopassa hämähäkkiin liitetään usein kielteisiä mielikuvia kuten epäonnea, pahuutta ja kuolemaa, sillä aikoinaan niiden kuviteltiin levittävän sairauksia, kuten ruttoa. Muualla maailmalla hämähäkki nähdään useammin myös hyvänä, sillä se saalistaa kärpäsiä, jotka usein yhdistetään sairauteen, mädänneisyyteen ja pahaan. Islamilaisessa kulttuurissa valkoisia hämähäkkejä pidetään hyvinä, mustia pahoina (tämä onkin ainut löytämäni viittaus valkoiseen väriin). Vanhassa...
Koiranäyttelylyhenteet löytyvät Suomen kennelliiton verkkosivuilta:
http://www.kennelliitto.fi/fi/toiminta/nayttelyt/nlynaakkoset.htm
Kysymyksessä mainitun kaltaiset lyhenteet ilmaisevat koiran tuomarilta saaman laatumaininnan ja sijoituksen omassa luokassaan. SA tarkoittaa "sertifikaatin arvoista" ja Pu+numero -yhdistelmä koiran sijoitusta Paras uros -luokassa.
"Kaikki erinomaisen (ERI) saaneet koirat kilpailevat kilpailuluokassa luokkasijoituksista 1-4. Tuomari voi harkintansa mukaan antaa sekä kilpailuarvostelussa sijoittuneille että muille luokassa kilpailleille erinomaisella palkituille koirille sertifikaatin arvoisen (SA)."
"Kun kaikki urokset on arvosteltu, seuraa paras uros -luokka. Siihen osallistuvat koirat, jotka ovat...
Pirjo Mikkosen Sukunimet-teos (julkaistu v. 2000) kertoo sukunimestä seuraavaa. Kallunki on Kuusamossa ja Sallassa 1700-luvulta asti esiintynyt sukunimi. Vielä ainakin 1990-luvun lopulla nimi oli pohjoinen, eli nimenkantajat asuivat mm. Kuusamossa, Rovaniemellä, Torbniossa, Oulussa ja Haapajärvellä. Nimi pohjautunee paikannimeen Kallunkijärvi, johon sisältyy poron päänahasta tehtyä kenkää, kallokasta, merkitsevä sana. Selitys voi liittyä myös muinaisruotsalaiseen henkilönimeen Karlunger.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisema Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo Kallunki-nimisiä kyliä olevan Kuusamossa ja Sallassa, samoin Kallunkijärvi löytyy molemmista paikoista. Kylät sijaitsevat niemillä, joiden muoto voidaan nähdä...
Ilmaisulla red pepper flakes tarkoitetaan kokonaisina kuivattuja ja hienonnettuja punaisia Capsicum-sukuisia maustekasveja (chili, paprika). Vastaava suomenkielinen ilmaus voisi olla kuivatut chililastut.
Gummeruksen suuressa maustekirjassa esitellään "murskattu chili": "Näissä kuivatuissa chililastuissa on mukana punaisten chilien hedelmäliha ja siemenet. Niitä voi käyttää korvaamaan kaikki tai osa ruokaan tarvittavasta chilijauheesta."
Kuva: http://www.recipezaar.com/library/red-pepper-flakes-507
Lähteet:
Charles Sinclair, International dictionary of food & cooking. Collin, 1998
Sallie Morris, Gummeruksen suuri maustekirja. Gummerus, 1999
Tässä pieni listaus romaaneista, joissa kissa on merkittävässä osassa. Kirjat ovat eri genreistä, toivottavasti löydät näistä jotakin mukavaa luettavaa!Amory, Cleveland: Kissa, joka tuli jouluksi kotiinArikawa, Hiro: Matkakissan muistelmatBulgakov, Mihail: Saatana saapuu MoskovaanCapuzzo, Michael: Sydämeni kissaGrass, Günter: Kissa ja hiiriHerriot, James: Elämäni kissat (novelleja)Hiraide, Takashi: KissavierasHoffman, E. T. A.: Kissa Murr ja hänen elämänviisautensaHunter, Erin: Soturikissat -sarjaKing, Stephen: Uinu, uinu lemmikkiniLessing, Doris: KissoistaMichie, David: Dalai-laman kissaMäkinen, Heidi: Ei saa mennä ulos saunaihollaNatsukawa, Sōsuke: Kissa joka suojeli kirjojaStatovci, Pajtim: Kissani JugoslaviaTovey, Doreen: Pienet...
Mandingonkielisen säkeistön Missä se Väinö on -kappaleeseen on tehnyt senegalilaistaustainen koransoittaja Malang Cissokho, joka on esiintynyt myös muun muassa Youssou N'Dourin kanssa. Cissokho vastasi ystävällisesti tiedusteluun kappaleen sanoituksista:
"Alla käännökseni mandingon kielestä:
Dunuja mbe kumala Väinö ma Väinö - Maailma, laulan Väinölle Väinö
Jukka ding ke le - Jukan poika
Kati ding ke le - Katin poika
Alah man ning mbe simajala - Toivotan sulle pitkää elämää kanssamme
A-aaa Väinö - aaa, Väinö
Lo lo lo lo lo lo lo lo lu njinjata - Tähdet, tähdet, tähdet ovat kauniita
Väinö
Alah man ning mbe simajala - Toivotan sulle pitkää elämää kanssamme
A-aaa Väinö"
Voit lukea lisää Malang Cissokhosta oheisista...
Matti Alanko (1889-1963) oli hämeenlinnalainen kunnallisneuvos ja Oy Hämeen Kansan kirjapainon toimitusjohtaja. Hänet valittiin sosiaalidemokraattien edustajana Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon vuonna 1921 ja hän oli valtuustossa 37 vuotta, vuoden 1958 loppuun. Alanko oli valtuuston varapuheenjohtajana 1940-luvulla ja puheenjohtajana 1950-luvulla. Vuonna 1958 hänet valittiin vt. kaupunginjohtajaksi pariksi vuodeksi. Noina vuosina tehtiin Hämeenlinnassa keskustelua herättänyt päätös rakentaa moottoritie kulkemaan kaupungin halki aivan keskustan tuntumaan. Matti Alanko oli hyvin aktiivinen hämeenlinnalainen ja toimi monin tavoin yhteiskunnallisten olosuhteiden parantamiseksi. Hän oli mukana monessa: kaupungin lautakunnissa,...
