Siviilipalveluslaki puhuu aiemman siviilipalvelusmiehen asemesta nykyään siviilipalvelusvelvollisesta. Samaa termiä käyttää myös Siviilipalveluskeskus. Siviilipalvelusmies on kuitenkin edelleen yleisessä käytössä, ja siviilipalvelushenkilöönkin törmää kielenkäytössä silloin tällöin - kuitenkin selvästi siviilipalvelusmiestä harvemmin.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "siviilipalvelusta suorittava asevelvollinen" on siviilipalvelusmies. Se tekee oman tulkintansa siviilipalvelusvelvollisesta ja kytkee sanan siviilipalvelusvelvollisuus-termiin, jolla tarkoitetaan "sotilaallisesta maanpuolustuksesta vapautettujen asevelvollisten ja vapaaehtoisen asepalveluksensa keskeyttäneiden naisten velvollisuutta osallistua siviilipalvelukseen"....
Pelko on yksi ihmisen perustunteista. Sen perimmäisenä tehtävänä on auttaa välttämään turhia riskejä ja suojata vaaroilta. Lapsia on perinteisesti kasvatettu pelottelemalla yli-inhimillisillä toimijoilla. Nämä olennot personoituivat ja saivat erilaisia ominaisuuksia omasta ympäristöstä. Voimakkaimmin tunteisiin vetoavia voimakkaita olentoja ovat salaperäiset ja epämääräiset olennot, kuten kansantarinoiden näkki tai satujen mörkö. Lapset pelkäävät myös paikkoja, joissa näitä olentoja asustaa. Riihi ja metsä ovat paikkoja, joissa voi kohdata hirvittäviä olioita. Rakennusten sisällä on pelottavia paikkoja, kuten pimeä eteinen ja kaikki pimeät nurkat, erityisesti sängyn alus.
Lasten pelot ovat erilaisia kuin aikuisten. Lasten leikeissä...
Numerot aakkostetaan ennen kirjaimia Standardin SFS 4600 mukaan.
Lisätietoa
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html
Standardin mukainen aakkostus - numerot ennen kirjaimia näkyy olevan ainakin pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet tietokannassa ja puhelinluetteloissa.
Lintujen laulua tai ääniä on yritetty kuvata kirjaimin ja myös nuotein. Opettaja ja lintuharrastaja Jussi Sepän (1885-1951) ”Lintujen äänet” kuuluu luontokirjallisuuden klassikoihin. Siinä hän esittelee lintujen laulutapoja nuotein, kirjaimin ja kuvioin. Kirjan ensimmäisen painoksen ilmestyessä 1922 ei ollut vielä saatavilla lintuäänitteitä, joten eri lajien laulut oli opeteltava sanallisista kuvauksista ja nuotinnoksista.
Myös kielitieteilijä Ivar Hortling (1876-1946) oli kiinnostunut linnuista ja lintujen äänistä. Hän oli musikaalinen ja käytti lintujen äänten kuvaamiseen nuottiviivastoa ja omia merkintätapojaan.
Eläintieteilijä Olavi Sotavalta (1918-1991), jolla oli absoluuttinen sävelkorva ja joka myös sävelsi, nuotinsi satakielen...
Kyseessä on suomen kielen sijamuoto nimeltä komitatiivi. Siinä muoto on täysin sama yksikössä ja monikossa, joten vasta asiayhteyden perusteella voi tietää, onko mukana olevia henkilöitä tai asioita yksi vai useampi.
Aiheesta löytyy tiivis selostus Wikipedian komitatiivia käsittelevästä artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Komitatiivi.
Kannattaa ehkä tällaisten laskelmien kohdalla muistaa, että kukaan ei pysty tällaisia oikeasti mittaamaan, vaan kyse on aina karkeista arvioista. Arviot puolestaan riippuvat kokonaan siitä, mitä käsitteellä "tieto" tarkoitetaan.
Wikipedian artikkelissa Data (http://fi.wikipedia.org/wiki/Data) mainitaan hyvin yleisesti käytetty kolmijako dataan, informaatioon ja tietoon, jossa ihmisen mieltämä merkityssisältö koko ajan kasvaa. Näistä käytännössä vain datan määrää voidaan kunnolla arvioida, koska siinä voidaan käyttää apuna tietoverkoissa liikkuvien bittien ja jatkuvasti tarvittavan lisätilan tarvetta.
Esimerkiksi tämän linkin http://www.tivi.fi/kaikki_uutiset/maailman+tiedon+maara+selvitettiin/a5… takana on esitetty arvio, jonka mukaan...
Kyseessä saattaisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama Lentävä Lallero, Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirja 134 vuodelta 1986. Siinä kuusivuotias Reittu haaveilee lentävästä mustasta koirasta, jonka nimi on Hurja. Reittu tutustuu samanikäiseen Helenaan, joka puolestaan tahtoisi Lallero-nimisen lentävän corgin. Kumpikin lapsista on varma, että jo seuraavana yönä juuri hänen koiransa lentää Reitun huoneeseen. Helena jää Reitun luo yöksi nähdäkseen, mitä tapahtuu. Lopulta kuuluu jysähdys, ja katolla istuu kuin istuukin koira...
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kokoelmatietokannasta löytyy tieto, että Gummeruksen julkaisemassa Pupu-kirja –sarjassa on ilmestynyt vuonna 1960 kirjanen Pikku Nau Nappari / suom. Terttu Liukko. Gummerus, 1960. (Pupu-kirja ; 9). Olisikohan kyseessä tämä kirja. Maakuntakirjastojen kokoelmissa sitä ei ole. Jos sitä on useampi kappale Nuorisokirjallisuuden Instituutissa, sitä voi yrittää kaukolainata sieltä.
Aila Meriluodon tuotanto:
Runokokoelmia:
Lasimaalaus (1946)
Sairas tyttö tanssii (1952)
Pahat unet (1958)
Portaat (1961)
Asumattomiin (1963
Tuoddaris (1965)
Silmämitta (1969)
Elämästä (1972)
Varokaa putoilevia enkeleitä (1977)
Talvikaupunki (1980)
Ruusujen sota (1988)
Elämäkerrallisia teoksia:
Lauri Viita (1974)
Lasimaalauksen läpi (1986)
Romaaneja :
Peter-Peter (1971)
Kotimaa kuin mies (1977)
Sisar vesi, veli tuli (1979)
Lasten- ja nuortenkirjoja:
Pommorommo (1956)
Ateljee Katariina (1965)
Meidän linna (1968)
Vihreä tukka (1982)
Käännöksiä:
Harry Martinson : Aniara (1963)
Rainer Maria Rilken : Duinon elegiat (1974)
Sanoilla armo ja armollinen on suomen kielessä useita merkityksiä. Sanaa armo on käytetty mm. entisajan aatelisten ja ylhäissäätyisten puhuttelusanana. Näin esimerkiksi ilmauksessa "teidän armonne". Armollinen tarkoittaa vanhoissa puhuttelusanoissa ja titteleissä myös ylhäissäätyistä, korkea-arvoista ja kunnioitettavaa, esim. "armollinen kuningas". Sanojen eri merkitykset löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/armo?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/armollinen?searchMode=all
Kyse on Aila Nissisen runosta "Syksy lensi harmain siivin yli suuren suon", joka alkaa näin:
"Syksy lensi levein harmain siivin yli suuren suon - suolla oli kurkia: isäkurki, ätikurki sekä poika, Kurki-Jukka. Heillä oli niskatukka sekä pitkänpitkät nokat, niin, ja suurensuuret siivet, viisaanviisat silmät, koikkeliininkoivet."
Runo löytyy mm. teoksista Lukutunnin kirja 3 (1962) sekä Nissinen: Laulavat omenat (1958). Nämä molemmat löytyvät Keski-kirjastojen kokoelmasta.
On hyvin mahdollista, että fraasiutunut -ine-komitatiivin sisältävä ilmaus "niine hyvineen" on kielemme alkuperäistä ainesta. Komitatiivi on sijana harvinainen, systemaattisesti sitä tavataan oikeastaan vain itämerensuomalaisissa kielissä. "Niine hyvineen" tulee esimerkkinä tuon tuostakin vastaan suomen ja suomensukuisten kielten komitatiivia tarkastelevissa tutkimuksissa. Käännöstutkimuksissa on käsitelty komitatiivisuutta ilmaisevia adpositioita esimerkiksi englannin ja venäjän kielissä, mutta näistäkään ei löydy selvää esikuvaa "niine hyvineen" -fraasille.
Erkki Karin Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja antaa sanonnalle merkityksen "tyhjin toimin", mutta niin kuin kysymyksessä mainitut esimerkit osoittavat, se...
Ennakkoluulot ja syrjintä, jota "hibakushat" Japanissa kohtaavat, kytkeytyy etenkin radioaktiiviselle säteilylle alttiiksi joutumisen aiheuttamiin mahdollisiin terveysvaikutuksiin. Tästä syystä heillä on ollut vaikeuksia niin työ-, asunto- kuin avioliittomarkkinoillakin.Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotettuihin atomipommeihin liittyvien säteilysairauksien stigma vaikuttaa myös pommituksen kokeneiden jälkipolviin: näistä kaupungeista kotoisin olevien naisten on voinut olla vaikea löytää puolisoa, koska pelätään, että "hibakushien" jälkeläisten lapsilla voi olla synnynnäisiä säteilyvaurioita. Ei ole ollenkaan tavatonta, että avioliittoa suunnittelevan nuoren miehen perhe palkkaa yksityisetsivän selvittämään, onko vaimoehdokkaalla...
Kyllä kysymäsi tekstinpätkä sisältyy Seitsemään veljekseen, se löytyy kirjan alkupäästä. Laitan tuon "Seitsemän miehen voima" -tekstinpätkän tähän mukaan, jos sinulla ei satu olemaan Seitsemää veljestä kotikirjastossasi.
Kiljukoon nyt kaikkein kaula,
Koska mielin virren laulaa
Voimasta seitsemän miehen.
Tähtiä kuin otavassa,
Poikia on Jukolassa,
Laiskanpulskeja jallii.
Juho pauhaa, pirtti roikkaa;
Hän on talon aika poika,
Ankara »Poika-Jussi».
Tuomas seisoo niinkuin tammi,
Koska saarnaa Aaprahammi,
Jukolan Salomon suuri.
Simeoni, liuhuparta,
Valittaa se »ihmisparka,
Syntinen, saatana, kurja».
Simeoni herneet keittää,
Timo sekaan rasvat heittää,
Patahan kuohuvaan sylkee
Lauri-poika metsäss' häärii,
Katselevi puita väärii,
Mäyränä nummia...
Vanhat itäeurooppalaiset lasten- ja nuortenelokuvat ovat suosittuja. Youtubesta löytyy paljonkin itäeurooppalaisia elokuvia englanninkielisin tekstityksin. Venäläiset vanhat neuvostostudiot ovat siirtäneet ahkerasti vanhaa tuotantoaan verkkoon, ja niillä on omat youtube-kanavansa, joilla usein myös tekstitettyjä elokuvia. Keskeisiä studioita olivat Mosfilm, Lenfilm ja Gorky film studios sekä animaatiostudio Soyuzmultfilm. Erilaisia epävirallisia youtube-kanavia on eri maiden elokuvalle on myös paljon, ja esimerkiksi tsekkoslovakialaisia, puolalaisia ja itäsaksalaisia elokuvia löytää helposti. Jos on tietty elokuva mielessä, yksi vaihtoehto on hakea joko alkuperäisellä nimellä tai englanninkielisellä nimellä lisäten hakuun "english...
Pentti Lempiäisen kirjassa " Suuri etunimikirja" kerrotaan, että Manda, Mandi ovat Amandan lyhentymiä. Mandi pohjautuu englantilaiseen puhuttelumuotoon Mandy. Amanda viettää nimipäivänsä 26.10 suomenkielisen almanakan mukaa.
Luettelo Catherine Cooksonin tuotannosta alkuperäiskielellä löytyy seuraavilta webbisivuilta : http://www.myunicorn.com/bibl1/bibl0118.html
Suomennettu häneltä on (ilmestymisjärjestyksessä) seuraavat teokset:
Tyttö ja kartanonherra
Mallenin suku
Mallenin tyttö
Mallenin paluu
Rautainen julkisivu (julkaistu nimellä Catherine Marchant)
Emily
Hannah
Vanessa
Greenwallin kartanon piikatyttö
Greenwallin kartanon valtiatar
Onnen kulkurit
Tilly Trotter
Tilly Trotterin uusi elämä
Tilly Trotter, nuori leski
Ruoska
Liekehtivät vuodet
Yöperhonen
Pastorin tytär
Mustaa samettia
Jinnyn valinta
Uhkaava salaisuus
Kohtalon liekki
Siivetön lintu
Kohtalon lapset
Rakas poikani
Laitakaupungin lilja
Naisten talo
Maltan enkeli
Haavoittunut neitsyt
Rakkaus on sokea...
Tamperelainen Campanella-kuoro on tehnyt seuraavat levyt:
Campanella 1983
Siveltimeen tartun 1985
Oskar 1989
Campanellan joulu 1993
Joulumme vuosisadat 1996
Kulkija 2006
Eli levyjä on yhteensä kuusi kappaletta.
Kuoro on lopettanut toimintansa. Nettisivuja ei enää ole. http://www.archive.org/index.php sivuston kautta löysin sivun:
http://web.archive.org/web/20050829122758/http://www.campanella.fi/
ja sieltä Historiaa käsittelevän alasivun:
http://web.archive.org/web/20050829122758/http://www.campanella.fi/
Nämä sivut on kopioitu Web Archivesiin 29.8.2005.
Enea on tytön tai pojan nimi löytyneiden lähteiden valossa. Se on nimen Aeneas muunnos. Aeneas oli roomalaisen myyttisen historian mukaan troijalainen, joka pelastautui pakenemalla Troijan tuhosta ja saapui lopuksi Italian maaperälle, jossa hänen jälkeläisensä perustivat Rooman kaupungin. Roomalaisten peruseepokseksi tarinan muokkasi Vergilius. Enea on harvinainen nimi.
Nettilähteitä:
http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Enea
http://en.wikipedia.org/wiki/ENEA
Beata pohjautuu latinan sanaan beatus = onnellinen, siunattu. Beata voi myös olla lyhennös nimestä Beatrix tai Beatrice.
Muunnelmia ovat Beáta, Bea, Beade, Beate.
Nettilähde:
http://en.wikipedia.org/wiki/Beata
