Aiheeseen on useasti vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kiinan kielessä ei varsinaisesti ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä. Nimiä ei siis pysty kääntämään suoraan kiinan kielelle.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi:
http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm
http://www...
Kalevi Keihäsen Keihäsmatkat Oy:lla on ollut ainakin kaksi osoitetta Lahdessa. Vuoden 1968 puhelinluettelossa osoitteeksi on mainittu Rautatienkatu 17, 2. kerros ja vuoden 1970 puhelinluettelon mukaan toimipiste on sijainnut osoitteessa Hämeenkatu 16. Molempien puhelinnumero on ollut 23 555. Wikipedian Keihäsmatkat artikkelissa on liitteenä kuva vuoden 1974 lehtimainoksesta ja siinäkin osoite on edelleen Hämeenkatu 16. https://fi.wikipedia.org/wiki/Keih%C3%A4smatkat
Samaisen artikkelin mukaan yhtiöllä oli vuosina 1972–1974 oma lentoyhtiö nimeltään Spear Air Oy, mutta sen tietoja ei Lahden vanhoissa puhelinluetteloissa ollut.
Sitaatti kuuluu: ”Kaikkialla voi luoda. Ei ole sitä maailman kolkkaa, ei sitä ammatin laatua, jossa ei voi uutta luoda.”
Sitaatti on teksissä Elämänkutsumus, joka on teoksessa Puheita.
Keskikirjastojen kokoelmissa Puheita sisältyy mm. teokseen Linnankoski: Kootut teokset. 3. nidos. Linkki verkkokirjaston tietoihin Kootut teokset. 3. nidos, Sirpaleita, Sanomalehti- ja yhteiskunnallisia kirjoituksia, Puheita, Kaunokirjallisia ja esteettisiä kirjoituksia | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Kiitos sitaatin löytymisestä kuuluu kollegalle tässä palvelussa.
Kirja on ilmestynyt tänä vuonna eikä se ainakaan vielä ole kaupunginkirjastojen kokoelmissa. Joidenkin yliopistokirjastojen ja esim. Eduskunnan kirjaston kokoelmissa se jo on. Kysy kirjaa kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Luetteloa kaikenlaisista teemapäivistä, -viikoista jne. ei näytä löytyvän verkosta. Yhdistyneiden kansakuntien julistamat kansainväliset teemapäivät, -viikot, -vuodet ja vuosikymmenet löytyvät kyllä, esim. osoitteesta http://www.ykliitto.fi/ykliitto/kalenter.htm YK:n kansainvälisten teemapävien lisäksi Suomessa vietetään monenlaisia, erilaisten järjestöjen ja muiden yhteisöjen ideoimia ja toteuttamia teemapäiviä. Näistä päivistä on melko kattava luettelo teoksessa "Päivien kirja" (Feiring-Oja, 2000). Lisäksi verkossa julkaistaan listausta teemapäivistä, -viikoista ja -vuosista osoitteessa www.feiring.blogspot.com .
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/ voit tehdä aihehaun kirjoittamalla hakukenttään vaikkapa narratii (asiasanaa ei tarvitse kirjoittaa kokonaan). Asiasanalla narratiivisuus löytyy tietokannasta 37 viitettä, joilla varmastikin pääsette alkuun. Mukana on myös kirjoja narratiivisuudesta nimenomaan tutkimusmenetelmien kannalta käsiteltynä. Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta Helkasta ja Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta tehtynä hakutulos on jo niin laaja, että jos haluatte tutustua siihen, suosittelen käymistä jossakin kirjastossa, koska tässä on mahdotonta antaa satojen viitteiden pituista listaa. Helkaa pääsette kyllä käyttämään myös vapaasti...
Suomi.fi:n mukaan eläkkeen maksamisen perussääntönä on, että EU/ETA-sopimus takaa toisessa maassa ansaitun eläkkeen maksamisen mihin tahansa maahan. Eläkejärjestelmät pohjaavat kuitenkin kunkin maan omaan lainsäädäntöön, ja eläkkeiden – esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen – myöntämisessä voi olla maaeroja. Eläketurvakeskus neuvoo kaikissa paluumuuttajien tai ulkomaille muuttavien eläkkeitä koskevissa kysymyksissä. Eläketurvakeskuksen yhteystiedot löytyvät täältä http://www.etk.fi/fi/service/yhteystiedot/1571/yhteystiedot
Saman sivuston mukaan ulkomailla säännöllisesti yli puolet vuodesta oleskelevilla eläkeläisillä ei yleensä ole oikeutta Suomen sosiaaliturvaan. Jos siteesi Suomeen ovat edelleen kiinteät, sinut voidaan pitää Suomen...
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä on viety kokonaisuudessaan Internetiin (http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py). On varmaan hyödyllistä silmäillä myös yleisesti, mitä Kirjastot.fi -verkkopalveluiden kirjastoalan ammattisivulla(http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/index.html) on. Ammattisivulle pääsee myös yleisten kirjastojen verkkopalveluiden etusivulta (http://kirjastot.fi), mistä on pääsy myös tieteellisten kirjastojen sivuille.
Englanninkielisiä äänikirjoja on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmissa CD-tallenteina. Äänikirjojen määrä vaihtelee suuresti kirjastoittain. Suurimmat englanninkielisten äänikirjojen kokoelma tHelsingissä on Pasilan kirjastossa, Rikhardinkadun ja Itäkeskuksen kirjastoissa.
Voitte etsiä englanninkielisiä äänikirjoja Helmet-hausta vaikkapa seuraavasti. Kirjoittakaa hakulaatikkoon äänikirja ja rajatkaa hakutulosta sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla englanninkieliseen aineistoon, aikuisten kokoelmaan ja valinnan mukaan vaikkapa kaunokirjallisuuteen. Myös e-äänikirjat löytyvät haulla, jos ruksaatte aineistotyypiksi e-audion.
http://www.helmet.fi/fi-FI
E-äänikirjoja on englanniksi siis myös Overdrive-palvelussa...
Hei!
Näin valitettavasti tosiaan on, ettei mikään pääkaupunkiseudun kirjasto ole tilannut kyseistä uutislehteä. Netissä osoitteessa www.theweek.co.uk pystyy jonkin verran lukemaan lehden artikkeleita.
Emme löytäneet mitään tukea sille, että joulua vietettäisiin amerikkalaisilla työpaikoilla kuvaamallasi tavoilla. Voisikohan kyseessä olla pikemminkin jonkinlainen pikkujoulunviettotapa, tai sitten vain käsikirjoittajien keksintö?
Neljäs suomennettu Varjojen kaupungit -kirja Langenneiden enkeleiden kaupunki ilmestyi syyskuussa 2012, viides kirja Kadotettujen sielujen kaupunki heinäkuussa 2013.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Charles Majorin teosta When Knighthood Was in Flower (1907) ei ole suomennettu. Tietokannoissa teoksen kirjoittaksi on merkitty Charles Major.
Teoksen ruotsinnos kuuluu muutaman Suomen kirjaston kokoelmiin.
https://www.finna.fi/Record/helle.1378767?sid=2959524699
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
DVD:tä myyvän Amazon-verkkokaupan sivuilta selviää, että DVD:llä jaksoja on neljä, nimeltään Rise of the Cybermen (Kybermiesten nousu), The Age of Steel (Rauta-aika), Army of Ghosts (Edesmenneet rakkaamme) ja Doomsday (Tuomiopäivä).
Snusmumrikens vårvisa löytyy ruotsiksi esimerkiksi seuraavista kirjoista:
JANSSON, Tove
Visor från Mumindalen / visor, verser och bilder av Tove och Lars Jansson ; musik av Erna Tauro. - Schildt, 1993
JANSSON, Tove
Stora muminboken. - Schildt, 1995
