Valitettavasti täällä Porvoossa on paikalla vain vuoden 1948 ja 1979 sidotut painokset, joten en voi vertailla nidotun painoksen kanssa. Paikalla olevien kirjasinkoko näyttää olevan 10,5, eli aika pientä tekstiä.
"Ilmainen" ei ole tekijänoikeudellisesti sama asia kuin "saa käyttää vapaasti". Yksilön oikeus selailla jotain verkon kautta maksutta ei sisällä mitään oikeudenluovutusta kirjastolle. Sillä, onko verkkojulkaisusta olemassa myös painettu versio vai ei, ei ole tässä yhteydessä merkitystä. Tekijänoikeus suojaa aina itse teosta, ei erikseen sen eri julkaisumuotoja.
Jotta verkossa olevan julkaisun voi tulostaa kirjaston kokoelmaan ilman erillistä lupaa, sen tulee olla joko tekijänoikeudellisesti vapaa (ei koskaan tullut suojatuksi tai suoja-aika on päättynyt) tai sitten julkaisussa täytyy olla erikseen oikeudenhaltijan antama lupa tehdä tuloste. Tällainenkin on mahdollista, olen esimerkiksi itse antanut tällaisen luvan erinäisiin...
Espoolaiset voivat tilata kaukolainoja nettilomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Kaukopalvelutilauksen voi myös käydä tekemässä jossakin kirjaston toimipisteessä. Espoon kaupunginkirjaston maakuntayksikkö käsittelee saapuneet kaukolainapyynnöt.
Mikkelin maakunta-arkiston minimimaksu kaukolainoista on 8,40 euroa. Filmit lähetetään yleensä viiden rullan erissä, joka maksaa siis 8,40 euroa.
Mikkelin maakunta-arkiston kotisivulla on lisää tietoa
http://www.narc.fi/ma/mma/mmapsivu.htm
Runo Varjolleni löytyy kirjasta Sydänpuu. Tekijä on Leena Krohn. Kirja on julkaistu 1984 ja sitä löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kirjassa on Outi Heiskasen grafiikkaa.
Darwinin elämää ja työtä käsitteleviä englanninkielisiä kirjoja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista monta, sen sijaan venäjänkielisiä ei löytynyt. Venäjänkielisiä, haluttuja teoksia ei löytynyt helposti myöskään korkeakoulujen aineistotietokannasta. Englanninkielisiä, pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyviä kirjoja ovat mm. Bragg, Melvyn:On giants' shoulders 1998 ; Evolution--society, science 1998 ; Gribbin, John Darwin in 90 minutes 1997 ;
Badcock, Christopher PsychoDarwinism--the new synthesis 1995
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, kuinka paljon sinulla jo on tietoa Riitta Vartista. Käytettävissäni olleista kirjallisuuden historioista ym. hakuteoksistä hänestä en löytänyt mitään. Löysin kuitenkin muutaman lehtiartikkelin, joista toivottavasti on hyötyä sinulle.
Simonen, Katri: Kirjailija Riitta Vartti ja omantunnon matkojen anti, Kumppani, 1999 ; 3 ; 9-11, Haastattelu. - Riitta Vartin teokset: Sun lapsuutes, Pispalan enkeli, Nuoruuden yliopistot, Naaraan aika, Taifuunivuosi
Peltonen, Hannele: Orvokkinsa oloinen nainen : jos suurten ikäluokkien tuntojen tallentaja Riitta Vartti olisi mies, häntä olisi kaikesta ylistyksestä huolimatta juhlittu sittenkin eri tavalla, Kansan uutiset (KU), 1997-08-08
Harjula, Kristiina, Riitta Vartti :...
Teknisesti ehkä voi (en tunne XBOX-konsolien tarjoamia kopiointimahdollisuuksia), mutta asentaminen kovalevylle on laillista vain, jos tietokoneohjelman oikeudenhaltija on antanut kopioimiseen luvan. Joissakin peleissä näin tehdään automaattisesti pelaamisen nopeuttamiseksi.
Suomen tekijänoikeuslain 12§ sallii kopioinnin yksityiseen käyttöön, mutta pykälän neljännessä kohdassa on rajattu oikeuden ulkopuolelle mm. tietokoneohjelmat. Sillä, onko peli lainattu kirjastosta tai muuten saatu laillisesti haltuun, ei ole merkitystä.
Heikki Poroila
Hei,
valitettavasti nuotteja ei ole lainattavissa elektronisina aineistoina kirjastokortilla. Netistä löytyy kuitenkin paljon nuotteja, joiden tekijänoikeuden ovat vapautuneet, eli yleensä kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Näihin aineistoihin löytyy linkkejä esim. Musasto-blogista https://musasto.wordpress.com/category/nuotteja-netissa/ tai hakemalla Finna- hakupalvelusta: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMus…
Richard Fleischerin ohjaamasta elokuvasta Doctor Dolittle (1967) ei valitettavasti ole tallennetta lainattavissa Suomen kirjastoissa.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_193855
https://finna.fi/
https://www.imdb.com/title/tt0061584/
Väestörekisterikeskuksen Internet-sivujen mukaan huhtikuun loppuun mennessä kansalaisvarmenteita oli myönnetty yhteensä 76 500 kappaletta. Voimassaolevia kansalaisvarmenteita on 63 300 kappaletta.
8.700 henkilöä oli yhdistänyt henkilökorttiinsa sairausvakuutustietonsa. Tiedot löytyvät osoitteesta http://www.fineid.fi Uutiset-linkistä. Tietoja päivitetään kuukausittain.
Salon seudulta löytyy muutamia uudehkoja paikannimijulkaisuja, jotka ovat Reijo Salmisen kirjoittama Miten Finbystä tuli Särkisalo (Meripirtin kerho ry, 2022) ja Salo-Uskelan seuran julkaisu Hakastarolainen: Salon seudun kotiseutulehti: 49 (2021).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4244905?sid=3009214508
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4187062?sid=3009214508
Ehkä esimerkiksi Salo-Uskelan seuraan voisit olla yhteydessä ja kysyä, onko siellä kiinnostusta ottaa vastaan tietoa, kaskuja ja kertomuksia.
Salo-Uskelan seura yhteystiedot https://salo-uskelanseura.fi/index.php/salo-uskelan-seuran-johtokunta/
Lisäksi Kotimaisten kielten keskuksella (Kotus) on paikannimiin erikoistuvia asiantuntijoita, joilta voisit mahdollisesti kysyä, onko...
Ikkunoiden historiasta, materiaaleista ja kunnostuksesta löytyy kirjallisuutta etenkin kirjastojen rakennus- ja perinnerakennusosastoilta. Monet talojen kunnossapitoa tai remontoimista käsittelevät kirjat sisältävät myös ikkunatietoa, samoin kuin rakennushistoriaa ja arkkitehtuuria käsittelevä kirjallisuus. Alla joitakin 2000-luvulla julkaistuja teoksia, joissa kerrotaan myös ikkunoista.
Ikkunakirja: perinteisen puuikkunan kunnostaminen / Juulia Mikkola & Netta Böök
Suuri talokirja: oman talon käsikirja / Risto Pekkala
Talotohtorin rakenneopas: remontoijille, korjaajille ja rakentajille / Panu Kaila
Talo kuntoon: talon ulkorakenteiden kunnostusohjeita perustuksista savupiippuun / Sverre Holøs
Läpi...
Etsitty Ilpo Tiihosen runo on kokoelmaan Largo (WSOY, 2004) sisältyvä Käsintehdyt siivet." -- ja joku aina vain rakastaa / kulkukoiria, shamppanjakampanjaa / -- / et cetera, kuinka vaan: / on noustava vuorta" (s. 8)
Lainattava kappale Radio Rock 3 -cd:stä on tulossa Kirjasto 10:iin, HelMetistä näet kun se on lainattavissa. Finnhits karaoke -DVD:n osaa 19 on tulossa Helsingin kaupunginkirjastoon 5 kpl. Muitakin välistä puuttuvia osia tullaan hankkimaan ainakin yhdet kappaleet.
Jatkossa aineistotoiveet kannattaa lähettää hankintaehdotuslomakkeella, joka löytyy lib.hel.fi -sivun vasemmasta reunasta kohdasta "palaute".
http://www.lib.hel.fi/
Oheisesta Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin sivulta löytyvät pakettiautoja koskevat nopeusrajoitukset:
http://www.trafi.fi/autoilu/auton_kaytto/nopeusrajoitukset
Virve Rostin ja Menneisyyden Vankien kappale Krapula tulee (mutta minä määrään päivän) on Menneisyyden vankien cd-levyllä Aurinko voittaa. Nuotteja ei löytynyt, kappaleiden sanat ovat levyn tekstiliitteessä.
Imre Oraveczin (s. 1943) runo Vanhan miehen laulu (Agg férfi éneke) on kokoelmasta A hopik könyeve eli Hopi-intiaanien kirja (1982). Sana "kiva" viittaa runossa tilaan, jollaista hopi-intiaanit käyttävät uskonnollisissa ja poliittisissa rituaaleissa.
Oravecz käyttää runoudessaan kansanrunouden aineksia ja alkuperäiskansojen, varsinkin hopi-intiaanien, klaanijärjestelmään kuuluvaa tietoutta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kiva
Yhteisessä sateessa : Kuusi unkarilaista runoilijaa (suom. ja toim. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky, WSOY, 2006)
http://dia.pool.pim.hu/xhtml/oravecz_imre/Oravecz_Imre-A_hopik_konyve.x…
Äänitearkiston (www.aanitearkisto.fi) mukaan kyseessä on ruotsalainen kansansävelmä nimeltään "Känner du lotta", alkuperää ei siis tiedetä. Suomalaiset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Ohessa linkki tähän tietoon: http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Tunnetko+liisukan+h…
Sanalla "madonna" viitataan usein Neitsyt Mariaan. Kuvaannollisessa merkityksessä sillä voidaan tarkoittaa Neitsyt Marian (kuvan) kaltaista naista tai enkelimäistä kaunotarta. Italiassa se voi merkitä myös ylhäistä naista. Etunimenä Madonna on suhteellisen tuore; sen käyttö on lähtenyt liikkeelle italialaistaustaisten amerikkalaisten keskuudesta. Kuuluisin nimen kantaja on epäilemättä poplaulaja Madonna Ciccone.
Patrick Hanks, Babies' names
Timo Nurmi, Ilkka Rekiaro, Päivi Rekiaro, Gummeruksen suuri sivistyssanakirja
Kielitoimiston sanakirja
