Pääset Opettaja-lehden verkkosivuille seuraavasta osoitteesta:
http://www.oaj.fi. Valitse linkki Opettaja-lehti ja sieltä sitten
ilmoituksetkin jo löytyvät.
Suomen kirjallisuuden käännöstietoakannasta löytyvät eri kielille käännetyt teokset, ei yksittäisiä runoja. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/Leino Eino : http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINKoskenniemi V. A. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINHellaakoski Aaro http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINEino Leinon runossa on ilmeisesti kyse runosta "Trubaduurin laulu". Runon löydettävyyttä, suomenkielisistä Leinon kokoelmista, on kysytty aikaisemmin https://www.kirjastot.fi/kysy/tunteeko-joku-eino-leino-runon.Koskenniemeltä on ilmestynyt runo "Kaksi komeettaa", joka löytyy suomenkielisenä ainakin teoksesta Valkeat...
Sisäministeriön nettisivuilla kerrotaan, että lippuluonnoksen vuodelta 1918 laativat taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen.Suomen lipun historia - Sisäministeriö (intermin.fi)
Kysymyksesi voi käsittää monella tavalla. Suosittua kirjaa, johon on pitkä varausjono voi joskus joutua odottamaan melko pitkään. Mitä nopeammin teet varauksen, sen aikaisemmin saat teoksen. Ehkä tarkoitat miksi uutuuskirja saapuu kirjastoon hitaammin kuin kirjakauppaan? Se johtuu siitä, että kirjan saattaminen lainauskuntoon on melko monivaiheinen prosessi. Oman lähikirjastosi henkilökunta kertoo varmaan mielellään lisää.
Mika Waltarin Mikael Karvajalasta ilmestyi tähän mennessä viimeisin painos (21.) vuonna 2008, kirja on ilmestynyt vuonna 1948. Suurin osa painoksista on toistensa kanssa samanlaisia lisäpainoksia. Kaikkien kirjastosta löytyvien painoston fonttikoot on tarkistettu, löytymättä jäivät ainoastaan vuosien 1949 ja 1952 painokset.
Kaikkien tarkistettujen painosten fonttikoot ovat jotakuinkin samankokoisia. Myös vuosien 1949 ja 1952 painokset ovat varsin todennäköisesti samankokoiset kuin muidenkin: kaikissa painoksissa ilmoitetaan olevan 780 s., eli jos kirjan fontti olisi isompi, myös sivuja täytyisi olla enemmän.
Explore.org-sivustolta löytyy viisi lunni-livekameraa ja paljon muutakin mielenkiintoista luontoaiheista sisältöä.
Linkki lunneihin (engl. puffin): https://explore.org/livecams/puffins/puffin-loafing-ledge-cam
Paula Konosen suomentamana kyseinen tekstikatkelma on seuraavanlainen: "Mitä te teette siellä luostarissa? kysyttiin kerran eräältä luostariveljeltä. Ja hän vastasi: Me lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme taas."
Suoranaisesti yo-kuunteluun valmentavia kielikursseja ei valitettavasti löydy. Seuraavasta kielikurssista voisi olla apua, on lainassa ja eräpv. 9.12:
Italiaa: kehitä kuullunymmärtämistäsi ja puhetaitoasi
Anders-webbkirjastosta, (http://webkirjasto.kpnet.fi ) voit tarkistaa mitä Kokkolan kirjastossa on. Hae esim. asiasana-näytöllä: käytä asiasanaa "italian kieli" ja rajaa yksiköksi KOKKOLA.
Magnus Lindbergistä löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Stenius, Caterina: Chaconne : Magnus Lindberg ja uusi musiikki, 2006.
Ammatti: säveltäjä : 2006 : yhdentoista suomalaisen säveltäjän puheenvuoro aikamme musiikista, 2006.
Suomen musiikin historia 4 : aikamme musiikki : 1945-1993 / Mikko Heiniö, 1995.
Myös esim. seuraavissa aikakauslehdissä on artikkeleita Magnus Lindbergistä:
Classica 2003:3, s. 64-65 (Arffman, Jari: Oman itsensä insinööri : Magnus Lindberg haastateltavana).
Rondo 2002:4, s.16-21 (Hautsalo, Liisamaija: Magnus Lindberg korostaa nyt käytännön muusikkoutta).
Classica 2002:1, s. 9-11 (Bsehania, Edward C.: Kaksoismuotokuva : brittitoimittaja tapasi ajankohtaiset ystävykset Magnus Lindbergin ja Esa-Pekka Salosen)....
Simo Sjöblom on tehnyt bibliografian: Reino Lehväslaiho 1958-1999 (60 s.) On olemassa myös Lehväslaihoa käsittelevä video: Akaasta alkaen. Kirjailijan artikkeli suhteesta lukevaan yleisöön löytyy Joensuun kirjailijaseminaarista (1981) kootusta monisteessa Heitä luetaan.
Saatavuuden Oulussa voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Internetissä Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita sivuilla Lehväslaihosta on tietoa osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/lehvasla.htm .
Lehtiartikkeleita esim. Saarikoski-Tammikallio, Pirkko: Reino Lehväslaiho, ilman kirjoittamista olisin tyhjän päällä, Et-lehti 1994:2, s.14-15.
Hurtig, Asko: Sotakirja käy pelkoa vastaan, Pellervo 1990:10, s. 70-71. Lisäksi löytyy kirja...
Vaski-kirjastoissa tätä kysymäänne kirjaa on yhteensä 10 kpl, juuri nyt ei yhtään hyllyssä lainattavissa. Siitä on ollut varaus ja kirja on noudettavissa-tilassa. Maskun kirjaston kokoelmissa kirja myös on, muttei tällä hetkellä paikalla. Järjestelmän mukaan näyttäisi olevan matkalla kotikirjastoon.
Sanaa sampio ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä: muun muassa Kielitoimiston sanakirja, Synonyymisanakirja, Vanhan kirjasuomen sanakirja ja Suuri kirosanakirja.
Todettakoon, että suomentaja on jo kuollut.
Missähän sarjan kirjassa tuo sanonta on? Valitettavasti meidän ei ole mahdollista lukea läpi sarjan kirjoja. Lisäksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu englanninkielisen sarjan kahdeksasta kirjasta vain neljä.
Paras lähde sinulle on Maailman musiikin keskuksen sivusto. Varsinaista listaa siellä ei ole, mutta sivuston kautta löydät tietoa yhtyeistä ja esiintyjistä, konserteista ja tapahtumista:
http://www.globalmusic.fi/fi/koti
http://www.kansanmusiikki.fi/yhteiso/maailman-musiikin-keskus-global-mu…
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi viitteitä näytelmästä julkaistuista arvosteluista: Turun Sanomat 1998-11-01 (arvostelija Lehmusvirta Karoliina), Kaleva 1998-01-04 (arvostelija Mikkola Kaisu), Karjalainen 1998-02-22 (arvostelija Yli-Ketola Liisa ), Lapin Kansa 1998-01-08 (arvostelija Tasala Kauko), Ilkka 1996-03-13 (arvostelija Kajanto Anneli).
Näytelmän on suomentanut mm. Henri Kapulainen. Se tunnetaan suomennoksina myös nimillä "Pyjama kuudelle" ja "Älä pukeudu päivälliselle".
Jälkimmäisellä nimellä näytelmästä löytyy painettu suomennos. Camoletti, Marc: Älä pukeudu päivälliselle / Marc Camoletti ; Robin Hawdonin englannin kielisestä sovituksesta Don't dress for dinner, suomentanut Mikko Viherjuuri. JULKAISTU:[Tampere] : [Tampereen...
Saksalaista 12-osaista tv-sarjaa Kultainen hevosenkenkä (Rivalen der Rennbahn) esitettiin TV-3:n ohjelmistossa vuonna 1989. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin 28.8.89 klo 20.20 alkaen.
https://www.imdb.com/title/tt0096690/
HS/Aikakone
