Little Richardista, eli Richard Pennimanista ei varsinaista elämänkertaa pääkaupunkiseudun kirjastosta löydy, mutta
voit käydä etsimässä tietoa esim. Helsingin pääkirjaston musikkiosastolla hakuteoksista tai internetistä:
sivuilta: http://www.kolumbus.fi/timrei/lre.htm, tai http://fame2.clever.net/fame/richard.htm
Hämeen Sanomien irtonumeroita säilytetään Hämeenlinnan pääkirjaston lehtisalissa 6 kk:n ajan, eli voit tulla lukemaan toukokuun 10:nen päivän lehden lehtisaliin. Pyydä yläkerran infopisteen virkailijaa hakemaan se sinulle varastosta. Tätä vanhempia Hämeen Sanomia säilytämme pysyvästi sidottuina vuosikertoina ja mikrofilmeinä, eli niidenkin tutkiminen onnistuu.
Cassandra-nimiselle henkilölle ei ole nimipäivää suomen- eikä ruotsinkielisessä tai saamelaisessa almanakassa. Nimi ei esiinny myöskään ortodoksisessa almanakassamme.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&lang=fin&suite=d…
USA:ssa Cassandra viettää nimipäiväänsä 9.5.
http://www.americannamedaycalendar.com/female_c.html
Netistä ei tätä tietoa löytynyt, myöskään yleisen kirjaston lähteistä en onnistunut ketjuja löytämään. Otin yhteyttä Urheilukirjastoon, sieltä vastattiin, että nämä tiedot pystyy heidän kokoelmansa lähteistä kokoamaan. Se vaatii kuitenkin niin paljon työtä, että tiedonhaku kirjaston puolesta on maksullinen. Sinun kannattaisi käydä Urheilukirjastossa ja tutkia, millä tavalla parhaiten pystyt saamaan tiedot, itse etsimällä vai maksullisella tiedonhaulla. Urheilukirjasto on yleisölle avoin kirjasto, sen yhteystiedot löytyvät täältä http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2976 .
Kyseessä on ruotsalainen kansansävelmä, johon Immi Hellén on sommitellut suomenkieliset sanat. Laulu löytyy mm. seuraavista laulukirjoista
Suuri toivelaulukirja. 20
Raparperin alla : wanhanajan ihanat lastenlaulut.
Maamiehen laulukirja : maatalouskoulujen ja -järjestöjen käytettäväksi / toimittanut Pekka Puhakka.
Pienten lauluja / säv. ja toim. Lauri Parviainen
Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta / toimittanut Timo Leskelä
Koiramäen laulukirja / toimttanut: Katariina Heilala
Teosten saatavuuden oman kirjastoalueesi kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-immi-hellenin-runoa-pieni
Yle Radio Suomelta on tullut ohjelma Miesten ilta ainakin vuosina 2008, 2013 ja 2014, mutta tietoja kaikista ohjelman jaksojen sisällöistä ei ole tallennettu Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokantaan. En siis onnistunut löytämään tarkkaa ajankohtaa mainitsemallesi illalle, jossa olisi Hardwick, Vaara ja Mäkelä. Voit kysyä tarkempia tietoja ohjelmasta Ylen asiakaspalvelusta.
Lähteet ja lisätietoa
RITVA-tietokanta, Miesten ilta: Haku : RITVA-tietokanta (kavi.fi)
Ylen asiakaspalvelu: Ylen yhteystiedot – Yleisradio – yle.fi
Hei!
Olisiko kyseessä Poika ja tähti? Tässä videolinkki kappaleeseen jonka laulavat Teemu Roivainen & Camilla Bäckman:Teemu Roivainen & Camilla Bäckman - Poika ja tähti (Suomeksi & Magyarul) - YouTube
Kappale löytyy myös Teemu Roivaisen ja useamman muun artistin esittämänä kuten Saara Aalto. Roivainen merkitään kappaleen esittäjäksi ja sanoittajaksi ja kappale löytyy levyltä Pohjolan joulu.Ohessa linkki myös Spotifyyn: Poika ja tähti - song and lyrics by Teemu Roivainen, Camilla Bäckman | Spotify
Painetun tekstin tekijä taitaa olla erehtynyt. Tuskinpa kuppari-Miina mitenkään vaikutti Arvi-paran kuolemaan. Todennäköisesti Arvi kuoli sodassa, mahdollisesti astui miinaan tai joutui merellä kohtalokkaaseen yhteyteen sarvimiinan kanssa. Veikko Lavi käyttää tässä runoilijan vapautta riimitellä Arvi-sarvi huolimatta siitä millainen miina Arvin kohtaloksi koitui.
Rooman keisareista löytyy tietoa esimerkiksi teoksista
Kivimäki, Arto: Rooman keisarit
Hämeenlinna, Karisto, 2000
Suetonius Tranquillus, Gaius: Rooman keisarien elämäkertoja
Porvoo, WSOY, 1999
Tacitus, Publius Cornelius: Keisarillisen Rooman historia
Porvoo, Helsinki, Juva, WSOY, 1990, Juva
Makupalat.fi Antiikin Rooma, luokassa 91.173, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Olisiko kyseessä Maija-Liisa Bäckströmin kirja Herskapia ja pieneläjiä? Siinä paperinuket ovat tärkeässä roolissa, se ilmestyi 1986, on isokokoinenkin. Kirjassa kuvataan elämää vanhassa Oulussa 1800-luvun lopulla. Kirjan saatavuustiedot http://www.helmet.fi .
Yleisissä kirjastoissa ja erikoiskirjastoissa työskentelee kirjastonhoitajia hyvin monenlaisella koulutustaustalla. Yhteistä kirjastonhoitajille on kuitenkin se, että heillä kaikilla on korkeakoulututkinto ja yleensä sen osana tai sen lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset informaatiotutkimuksen opinnot. Korkeakoulututkintoja on hyvin monenlaisilta aloilta, yhteiskuntatieteellisiltä tai humanistisilta aloilta, mutta joukossamme on niin teologeja, oikeustieteilijöitä kuin insinöörejäkin. Nykyisin kirjastonhoitajan tehtäviin voi valmistua myös ammattikorkeakoulusta.
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea alla olevasta linkistä vuonna 2018 päivitetyn vastauksen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/millaisen-...
Sekä Foreca että Ilmatieteen laitos tarjoavat maksullisia sääpalveluja mediayhtiöille. Se, kenen tuottamia ennusteita lehti julkaisee, riippuu siis siitä, minkä tahon kanssa heillä on sopimus asiasta.
Lisätietoa:
Foreca: https://corporate.foreca.com/fi/
Ilmatieteen laitos: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/palvelut-ja-tuotteet
Yleisradion ohjelmistosta kannattaa kysyä suoraan YLE:ltä: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Tilastokeskuksen Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen iän ja sukupuolen mukaan, 1990-2023 tarjoaa kaivatunlaisia numerotietoja uskonnollisten yhdyskuntien jäsenyyksistä.
Näytelmä on suomennettu nimellä Muumipeikko kulisseissa, kääntäjä on Eila Maunu, julkaisuvuosi 1994 sekä nimellä Muumit kulisseissa, suomentaja Kirsi Kunnas. Jälkimmäistä on esitetty ainakin vuonna 2002 Helsingin kaupunginteatterissa. Muumipeikko kulisseissa -tekstiä saa tilata Näytelmät.fi -palvelun kautta, http://www.naytelmat.fi , jälkimmäistä pitäisi ehkä tiedustella joko kääntäjältä tai Kaupunginteatterista.
Vexi Salmi on suomentanut suuren osan "Troll i kulisserna"-laulunäytelmän lauluista. Suomennokset löytyvät "Muumilaakson laulukirjasta" (WSOY, 1994).
Näytelmää Muumipeikko ja pyrstötähti esitetään ainakin Tampereen Teatteri 2000:ssa, http://www.teatteri2000.fi/ . Heidän sivuillaan ei kerrota, kuka tekstin on kääntänyt tai...
Lukuisilla venäläisillä verkkosivuilla (myös Mariinski-teatterin omalla sivulla) kerrotaan, että teatteriin rakennettiin 1885 lisärakennus. Rakennukseen tuli työhuoneita, harjoitustiloja, sähkövoimala ja pannuhuone. Sen sijaan näyttämön tai näyttämötekniikan uusimisesta ei viittauksissa puhuta. Verkosta löytynyt Pietarin teatterien opas vuodelta 1994 toteaa näin: ”--- teatteria rekonstruoitiin välillä 1885 – 1894, mutta olemassa olevien tietojen mukaan uudistukset eivät koskeneet näyttämöä eivätkä katsojapaikkoja”.
Sähkövalaistusta alettiin ottaa käyttöön Mariinski-teatterissa jo 1884. Asiasta mainitsevat monet venäläiset verkkolähteet. Artikkelissa ”Teatterinäyttämön valaistus: historiallinen essee” (Освящение театральной сцены:...
Sellaista nuorten hevoskirjaa ei löytynyt, jossa jännitettäisiin varsinaisesti kilpavalmennusryhmään pääsyä. Kirjoissa jännitetään enemmänkin ratsastuskilpailuja. Muun muassa seuraavissa kirjoissa kerrotaan valmentautumisesta kilpailuihin:
Puikkonen, Arja : Sydän saappaanvarressa (Otava, 2010)
St. John, Lauren : Yhden dollarin hevonen (Nemo, 2014)
Jalo, Merja : Hurjapää Oliver (Mäkelä, 2014)
Jalo, Merja : Voittoratsukko (WSOY, 2002)
Campbell, Joanna : Sierra yllättää (Stabenfeldt, 2000)
Campbell, Joanna : Voittoisa Wonder ( Stabenfeldt, 1999)
Näytelmän tekemisestä kertovat ainakin seuraavat nuortenkirjat:
Ellilä, Kirsti : Emma ja naapurin Romeo (Karisto, 2001)
Järvi, Annukka : Puut ja lyhdyt kukkivat (Tammi, 1997)
Palviainen, Jukka-Pekka...
Nurmijärven kirjaston oman kunnan aineiston varaaminen on tämän vuoden alusta (2017) alkaen ollut maksutonta. Ratamo-kirjastokimpan varausten hinta on 2 euroa. Alla lisää tietoa:
http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/kirjasto-_ja_tietopalv…