Löydät turkinkieliset lastenkirjat kätevästi näin. Käytä tarkennettua hakua (linkki hakulaatikon alla). Kirjoita hakusanalaatikkoon * (asteriski), rajoita haku kirjoihin (Aineisto-pudotusvalikosta) ja lastenkokoelmaan (Kokoelma-valikosta). Kielivalikosta voit valita kieleksi voit valita turkin.
Alla olevassa linkissä on halutulos, lista turkinkielisistä lastenkirjoista, jotka kuuluvat tällä hetkellä HelMet-kirjastojen kokoelmiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20c%3A0%20…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ohjeita hakuun:
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin
Kysymykseen täytyy vastata hiukan laveasti, koska en tiedä, tarkoittaako "lauluista koottu kirja" tekstikirjaa vai nuottijulkaisua. Periaatteeseen tämä ei vaikuta, mutta kylläkin mahdollisiin jatkotoimiin. Vastaan varmuuden vuoksi molempiin.
Tekijänoikeus ei määräydy teoksen iän mukaan. "1910-luvun laulu" ei ole tässä suhteessa merkitsevä tieto. Yksittäisen tekstin tai sävellyksen tekijänoikeudellisen suojan määrää tekijän kuolinvuosi. Jokainen teos on suojattu tekijän elinajan ja sen jälkeen vielä 70 vuotta. Jos tekijä elää 100-vuotiaaksi, hänen nuoruudessaan tekemänsä laulu voi olla suojattu 150 vuotta. Sibeliuksen teokset ovat edelleen suojattuja, koska hän eli pitkän elämän.
Jokainen kokoelmaan ajateltu laulu täytyy siis käydä läpi...
Kalevankankaan ns. lastenhauta-alue sijaitsee lähellä hautausmaan etelälaitaa, kappelista hieman lounaaseen. Samalla kohdalla kappelin puolella on erinomaisena maamerkkinä Haarla-suvun mausoleumi.
Laulussa Pieni marttyyri isä ei halua, että Anna menee pyhäkouluun, ja uhkailee: "Pyhäkouluun jos sä menet... varmaan käyn sun tappamaan." Äiti lupaa, että Anna saa mennä pyhäkouluun, kunhan tulee kotiin ennen juopunutta isäänsä. Annan tullessa kotiin isä onkin jo kotona, ja "silloin isä vihastuen, syöksee kurjan lapsen luo, lyöpi ilman armahdusta, että virtaa verivuo."
Laulun melodianuotinnos ja sanat löytyvät nuotista Karjalaisia kansanlauluja Impilahdelta, jonka on toimittanut Simo Härkönen (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1967). Laulusta saattaa olla muitakin toisintoja. Tässä nuotissa olevan version Simo Härkönen on tallentanut vuonna 1911 syntyneeltä henkilöltä, josta kerrotaan vain nimikirjaimet T. T. Laulu alkaa: "Kuules...
Bon-pokkarisarjassa on julkaistu Bonnier-kustannuskonserniin kuuluvien WSOY:n ja Tammen alun perin kustantamia nimekkeitä. Kasvattitytön tarina ei ole kuulunut näistä kummankaan kustantamon valikoimaan - kaikki sen tähänastiset laitokset ovat ilmestyneet Kariston kautta - joten sen puuttuminen Bon-sarjasta johtuu yksinkertaisista kustannusoikeudellisista syistä.
Hei,
Vosiko kyseessä olla virolainen animaatio Piippa löytää maailman (1993)? ohjaaja Nele Tihamäe ja perustuu Vitali Biankin tarinaan.
Löytyy Finnasta. Julkaistu VHS-kasettina 1994.
Aika niukasti löytyy tietoja, mutta Keski-Suomessa Vaajakosken aluekirjastossa olisi tuo VHS saatavissa. Sieltä voisi saada ainakin kuvan kasetista, josta varmaan kävisi ilmi, onko kyseessä oikea ohjelma.
Lainatun kirjan voi palauttaa mihin tahansa OUTI-kirjastoon, mutta ei kuitenkaan esimerkiksi yliopiston kirjastoon. OUTI-kirjastoihin kuuluvat Hailuodon, Iin, Kempeleen, Kuusamon, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Pudasjärven, Pyhäjoen, Raahen, Siikajoen, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kirjastot.
OUTI-kirjastojen käyttösäännöt sekä tietoa kirjaston asiakkuudesta OUTI-verkkokirjastossa
Etsitty laulaja saattaisi olla Jukka Törmä, ja laulu Rakastan tätä päivää Törmän ja hänen Omuna-yhtyeensä vuonna 1981 julkaistulta ensilevyltä Jukka Törmä & Omuna. Sen kertosäe on seuraavanlainen: "Tätä päivää rakastan / niin paljon / niin paljon kuin rakastaa voi".
Kuvauksesi kaltaisia blues-biisejä on olemassa loputon määrä, joten tehtävä taitaa olla meille aika mahdoton. Kannattaa kokeilla älypuhelimiin ladattavia musiikintunnistuspalveluita. Osa niistä (mm. SoundHound) pystyy tunnistamaan myös hyräilyä.
Etsimäsi runo "Kiitos" sisältyy Aaro Hellaakosken vuonna 1943 ilmestyneeseen kokoelmaan "Uusi runo" (WSOY). Runo alkaa näin:
Ei mistään löydy pidättäjää
maan päältä, ei taivaan alta,
kun sydäntä, kypsää ja viileää
on kutsunut kuoleman kaikkivalta.
Kuka valmis on, hän kiittää,
kun viikate nousee ja niittää.
Tekijänoikeudellisista syistä runoa ei voi kirjoittaa vastaukseen kokonaisuudessaan, mutta se löytyy muun muassa seuraavista teoksista.
Hellaakoski, Aaro: Uusi runo (WSOY, 1943)
Suomen runotar / toimittanut Huugo Jalkanen...et al (W&G, 1965)
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Otava, 1996)
Vuodet kuin kuiskauksia / toimittanut Aino Räty-Hämäläinen (WSOY, 1995)...
Runon Kuva on kirjoittanut Paavo Cajander. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Runo sisältyy myös vuonna 1914 ilmestyneeseen Cajander-kokoelmaan Runoelmia. Sittemmin yhä äitienpäivärunona suosittu Kuva on ollut mukana useassa runoantologiassa, joista esimerkkeinä mainittakoon Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978), Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980), Suomalainen omakuva (Otava, 1991), Äideistä parhain (Otava, 2001) ja Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi, 2014).
Lintujen laulua tai ääniä on yritetty kuvata kirjaimin ja myös nuotein. Opettaja ja lintuharrastaja Jussi Sepän (1885-1951) ”Lintujen äänet” kuuluu luontokirjallisuuden klassikoihin. Siinä hän esittelee lintujen laulutapoja nuotein, kirjaimin ja kuvioin. Kirjan ensimmäisen painoksen ilmestyessä 1922 ei ollut vielä saatavilla lintuäänitteitä, joten eri lajien laulut oli opeteltava sanallisista kuvauksista ja nuotinnoksista.
Myös kielitieteilijä Ivar Hortling (1876-1946) oli kiinnostunut linnuista ja lintujen äänistä. Hän oli musikaalinen ja käytti lintujen äänten kuvaamiseen nuottiviivastoa ja omia merkintätapojaan.
Eläintieteilijä Olavi Sotavalta (1918-1991), jolla oli absoluuttinen sävelkorva ja joka myös sävelsi, nuotinsi satakielen...
Päijännettä pohjoiseen –vesireittiä pitkin pääsee lähes neljänsadan kilometrin matkan Pielavedeltä Jyväskylän kautta Lahteen. Tietoa tästä reitistä:
http://www.paijannettapohjoiseen.com/dynamic/1/2.html
Lahdesta Helsinkiin pääsee ainakin Porvoon kautta. Porvoonjoen melontareitti kulkee Lahdesta Porvoon vanhaan kaupunkiin. Porvoosta pääsee Helsinkiin meritse. Tässä tietoa reitistä:
http://www.outdoorsfinland.fi/reitti/porvoonjoki/
Jos ongelmana on se, että pitäisi saada luetuksi tietty kirja, esimerkiksi tenttikirja, ratkaisuna voisi olla jokin netinkäyttöä rajoittava sovellus. Jotkut myös palkitsevat itseään saatuaan tietyn sivumäärän luetuksi. Myös syöminen tai vaihtelevissa asennoissa lukeminen voivat auttaa keskittymiseen.
Jos sinun ei tarvitse lukea jotain tiettyä kirjaa, vaan haluaisit ylipäätään lukea enemmän esimerkiksi romaaneja, tarpeeksi kiinnostavan luettavan löytäminen auttaa. Pyydä lukuvinkkejä kirjastosta. Jos kaunokirjallisuuden lukeminen tuntuu hankalalta, voit kokeilla myös esimerkiksi sarjakuvien tai tietokirjojen lukemista.
Voit myös yhdistää lukemisen ja netissä puuhailun kirjautumalla esimerkiksi Goodreads-palvelun käyttäjäksi tai alkamalla...
Nil carborundum on yksi muoto populaarikulttuurissa usein vastaan tulevasta ilmaisusta Illegitimi non carborundum tai Nil illegitimi carborundum. Esimerkiksi Margaret Atwoodin Orjattaresi-kirjassa sama fraasi nähtiin muodossa Nolite te Bastardes Carborundorum. Tämä feikkilatinankielinen lentävä lause on kääntynyt usein englanniksi muotoon Don't let the bastards grind you down, eli suomeksi lause kuuluisi esimerkiksi näin: Älä anna paskiaisten lannistaa sinua.
Sana nil tarkoittaa ei mitään, ja esimerkiksi ilmaisu nil desperadum kääntyisi muotoon never despair tai nothing to be desperate about - eli ei mitään, miksi olla epätoivoinen. Carborundum sen sijaan ei ole oikeaa latinaa vaan piikarbidin englanninkielinen tuotenimi, joka on...
Pimeyden ruhtinas (Prince of Darkness) on termi, jota käytetään John Miltonin runossa Kadotettu paratiisi (1667) [1], ja joka viittaa Saatanaan pahan ruumiillistumana. Se on englanninkielinen käännös latinankielisestä ilmaisusta princeps tenebrarum, joka esiintyy 300-luvulla kirjoitetussa Pilatuksen teoissa (tunnetaan myös Nikodemoksen evankeliumina) [2], 500-luvulla Gregorius Toursin teoksessa Historia Francorum[3], Pietro Damianin 1000-luvulla kirjoittamassa hymnissä Rhythmus de die mortis [4] ja Clairvaux'laisen Bernard saarnassa 1100-luvulta. Voidaan siis päätellä termiä käytetyn ensi kertaa Pilatuksen teoissa, eli 300-luvulla. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran kreikaksi ja sisältää kuvauksen niin kutsutusta "helvetin...
Säkeet ovat Johan Jacob Nervanderin. Kysymyksen sitaatin mukainen suomennos vaikuttaa olevan peräisin J. V. Snellmanin Kootuista teoksista löytyvästä johdannosta teokseen Skrifter af Johan Jakob Nervander:"Nervander olikin syvimmästä sielustaan laulanut: Henkeni sä löydät aina sieltä, / missä hehkuvimmin sytyttävät mieltä / valo, vapaus, isänmaa." (Kootut teokset. 10, Elämäkertoja, puheita, esitelmiä, runoja, s. 18. – WSOY, 1930 ; Kootut teokset. 12, Heinäkuu 1849–elokuu 1855, s. 231. – Opetusministeriö, 2003)Lainatun runon Till Miss L. kokonaisuudessaan suomentanut Toivo Lyy on tulkinnut saman katkelman näin: "Henkeän' ei vangiks saa / Maiset siteet: sieltä sen sa aina / Löydät, missä loistaa voitokkaina / Vapaus, Valo, Isänmaa!" (Miss L–...
Tässä muutama kirjavinkki. Toivottavasti näistä löytyy kiinnostavaa ja viihdyttävää kesälukemista.
Becky Albertalli: Minä, Simon, Homo Sapiens
Becky Albertalli: Sydänsurujen kääntöpuoli
Holly Bourne: Oonko ihan normaali? (trilogian ensimmäinen osa)
Sarah Crossan: Yksi
Jenny Han: Pojille joita joskus rakastin
Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin
Jennifer Mathieu: Näpit irti!
Satu Mattila-Laine: Myyty tyttö
Karen M. McManus: Yksi meistä valehtelee
Juuli Niemi: Et kävele yksin
Jennifer Niven: Yksi täydellinen päivä
Rainbow Rowell: Eleanor & Park
Angie Thomas: Viha jonka kylvät
Kirjaimellisesti nurkkanovellilla tarkoitettiin sanoma- tai aikakauslehdissä jatkokertomuksena julkaistua kaunokirjallista teosta (romaani, pienoisromaani tai novelli), joka oli ladottu kirjan tapaan lehden sivun molemmin puolin ja asemoitu keskeltä taitettaviksi "painoarkeiksi" sivun ala- tai ylänurkkaan siten, että se oli mahdollista leikata talteen. Talletetuista arkeista saattoi sitten halutessaan koota itselleen pikku kirjan. "Monessakin lehdessä on irtileikattava 'nurkkanovelli', joka joskus myöhemmin ilmestyy kirjana, mutta useimmiten ei. Sen vuoksi on syytä leikata romaani joka numerosta ja tallettaa se. Tunnen erään entisen kansakoulupojan, joka suoritti tämän työn hyvin huolellisesti ja siten keräsi itselleen huomattavan...
Kappale on nimeltään "Vie terveiset Ollille" ja sen ovat levyttäneet suomeksi Eila ja Tuulikki Pienimäki yhdessä vuonna 1963. Laulu alkaa: "Jos näät Ollin". Suomenkielinen teksti on Reino Helismaan. Suomenkielinen versio pohjautuu ruotsinkieliseen versioon "Hälsa Mikael från mej" (joskus myös "Hälsa Mikael från mig"). Ruotsinkielisen version sanoittaja on Lasse Green eli Peter Himmelstrand.
Joissakin julkaisuissa Lasse Green on nimetty myös laulun säveltäjäksi, mutta laulun sävelmä on kuitenkin hyvin lähellä suosittua amerikkalaista hengellistä laulua "Just a closer walk with Thee", joka esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan on kansansävelmä, mutta "Suuren toivelaulukirjan" osassa 15 (s. 31) sen...
