Vaarna tuo termi ei ole, koska sillä tarkoitetaan mm. puutappia tai pulttia ym. jos nettilähteisiin on luottaminen..
Tyynyliinalle löytyy eri murteissa omia nimityksiä, mutta olisikohan kyseessä termi
vaaru. Tämä sana löytyy meänkielen sanakirjasta: http://meankielensanakirja.com/fi/?search=vaaru&la=me
Myös sanaristikkojen aarreaitasta, Ratkojat.fi-sivulta, https://www.ratkojat.fi/hae?s=Vaaru&solutions_only=0 löytyy sana vaaru tarkoittaen mm. tyynyliinaa.
Meänkieli
vaaru
Ruotti
örngott
Suomi
tyynynpäällinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkaja
Rovaniemi Kemi, Simo
Lähe
Jukka Korva Kirjottanu: Paloheimo, Räsänen...
Nimi Ventelä pohjautuu ilmeisesti henkilönimeen Vende, Wende, Winde tai Windo, josta on paljon esimerkkejä varsinkin pohjoissaksalaiselta kauppa-alueelta. On arveltu, että nimi kertoo jo hävinneistä vendeistä, jotka asuivat Baltian alueella. Nimi Ventelä on liittynyt myös paikannimistöön. Lohjalla on Ventelä-niminen kylä, joka on mainittu vuonna 1546 muodossa Wendele. Myös Viipurin pitäjässä on Ventelän kylä, ja Vuokselassa on mainittu saman niminen taloryhmä. Ventelä-nimi on mainittu kirkonkirjoissa mm. Liedossa, Isossakyrössä, Viipurissa 1400- ja 1500-luvuilla. Muodossa Ventelä nimi on mainittu 1700-luvulla myös Kalajoella ja Kortesjärvellä.
Nykyisin Ventelöitä asuu pääasiassa Pohjanmaalla ja paikoin Pohjois-Suomessa. Vuonna 2016...
Suomen sukellusveneiden muonituksesta kertoo Timo Merensilta teoksessaan Vesikko : Suomenlahden hiljainen vartija (Hobby-kustannus 2009). Esimerkiksi purjehduskaudella 1941 sukellusveneisiin lastattiin pehmeää leipää, näkkileipää, keksejä, makaronia, ryynejä, hiutaleita ja vehnäjauhoja. Lihatuotteita olivat naudan- ja sianlihasäilykkeet, satunnaisesti palvattu sianlihja ja meetvursti. Rasvoina käytettiin voita ja margariinia. Kasviksista veneet ottivat herneitä, perunaa, porkkanoita, punajuuria ja sipulia. Lisäksi lastattiin etikkaa, sokeria, suklaata, suolaa, säilykemaitoa, kahvin korviketta ja teetä sekä tupakkaa.
Anneli Prantilan väitöskirjassa Rintamamiesten muonitus Suomessa sotavuosina 1939-1945 (Helsingin yliopisto 2006)...
Tänään kirjastonhoitajan vaikein tehtävä on vastata tähän kysymykseen, koska eri kirjastossa on erilaisia tehtäviä ja samassakin kirjastossa teemme erilaisia töitä. Samakin työ on toiselle tosi helppoa ja toisen mielestä ihan kaikkein vaikeinta. Joten ei ole yhtään oikeata tai väärää vastausta. Tässä pari ehdotusta:
miten saada työaika riittämään, kerätä vinkkauskirjat ja ehtiä vielä niitä lukemaan sekä tehdä niistä mielenkiintoiset vinkit
ymmärtää asiakkaan kysymys eli mitä hän oikeastaan tarkoittaa kysymyksellään. Joskus joutuu tekemään paljonkin tarkentavia kysymyksiä.
Saada rahat riittämään, kun tilataan uusia kirjoja, lehtiä ja muuta lainattavaa/luettavaa kirjastoon
Joskus on vaikea arvioida kirjoja tilatessa, että kuinka...
Kyselimme asiaa tutulta kalastajalta, joka kertoi, että lasipallot liittyvät kaikkeen kalastukseen missä on ollut passiivisia pyydyksiä. Yksittäisiä lasipalloja on voitu käyttää pyydyksen pitämiseksi välivedessä. Useamman lasipallon rypäs salon ympärillä on ollut kuulemma pyydysmerkki. Narupunos ympärillä estää pallojen rikkoutumisen useamman pallon systeemissä, ja siitä on pallo ollut myös helppo laittaa kiinni pyydykseen. Salossa oli kuulemma alhaalla paino lasikuulanipun keskellä ja salon yläosassa lippu jossa oli laivan numero. Konsultoimamme kalastajan mukaan ainakin Norjassa lasipalloja käytettiin vielä 1960-luvulla, mutta sittemmin muovi syrjäytti lasin.
Kielitoimiston sanakirja kertoo verbin puutua tarkoittavan samaa kuin muuttua puuksi, puumaiseksi tai turtua, lamaantua, kuoleutua, tulla tunnottomaksi. Käden puutumisen voisi ilmaista toisin esimerkiksi sanomalla että käsi on turtunut tai turta, tai että kädestä on mennyt tunto; käsi on tunnoton.
Kielitoimiston sanakirja: puutua
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet 4.uud.laitos v. 2005:
Vaikka nimi tässä muodossa on ollut almanakassa viimeksi vuonna 1852, Luulajan horisontin mukaan laaditussa vielä 1901-18, on sitä käytetty Suomessa koko 1900-luvunkin. Nimi palautettiiin almanakkaan 1950 samalle päivälle 29.4. suomalaistetussa muodossa TEIJO, joka on nimen yleisin kansanomainen muoto. Tanskassa on tunnettu muoto Tyge, meilläkin almanakassa 1788-96 Tyke. Nimi on saatu kreikan sanasta tykios 'onnellinen' (kreikkalainen Tyche 'sattuma', 'kohtalo' oli onnen jumala), jonka nimestä latinalaistettu muoto on Tychicus. Almanakkaan nimi on otettu Amathusin piispan mukaan, joka eli 300-400-lukujen vaihteessa. Nimeä teki tunnetuksi tanskalainen tähtitietilijä Tycho Brahe (1546-...
Numeron ja prosenttimerkin väliin kuuluu suomenkielisissä teksteissä välilyönti. Siis 20 %.
Kielitoimiston ohjepankista voit etsiä erilaisia oikeakielisyyteen liittyviä ohjeita, mm. erilaisten merkkien kirjoittamisesta suomen kielessä.
https://kielitoimistonohjepankki.fi/aihepiiri/erikoismerkit/
https://kielitoimistonohjepankki.fi/aihepiiri/merkit-numerot-ja-lyhente…
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Aino Havukaisen ja Sami Toivosen luomien Tatun ja Patun seikkailuista voi lukea ruotsiksi seuraavista kirjoista:
Sixten & Blixten på dagis (Tatu ja Patu päiväkodissa, 2008)
Sixten Blixten går till jobbet (Tatu ja Patu työn touhussa, 2009)
Sixtens & Blixtens skruvade sovbok (Tatun ja Patun outo unikirja, 2009)
Det här är Finland (Tatun ja Patun Suomi, käännös Janina Orlov, 2007)
Sixtens & Blixtens underliga uppfinningar (Tatun ja Patun oudot kojeet,2008)
Kirjat on ruotsintanut Janina Orlov.
Englanniksi Tatun ja Patun seikkailuista voi lukea kirjoista
This is Helsinki (Tatu ja Patu Helsingissä 2012)
This is Finland (Tatun ja Patun Suom, 2007)
Tatu's and Patu's marvelous Christmas (Tatun ja...
Utrion kaksi Sunneva-romaania yksiin kansiin kokoavan Sunnevan (Tammi, 2012) jälkisanoissa kirjailija osoittaa rouvasporno-nimityksestä syyttävällä sormella Sunneva Jaarlintyttären aikanaan Suomen sosialidemokraattiin arvostellutta Heikki Peltosta: "Historioitsijana olen kerännyt kattavan arkiston teosteni vastaanotosta. Siinä riittää arvioita Eila Pennasen kiitoksista Heikki Peltosen sivallukseen rouvaspornosta." Verkkosivuillaan (kaariutrio.fi) Utrio niin ikään nimeää Peltosen nimityksen alullepanijaksi: "Muistaakseni vuonna 1973 Heikki Peltonen Demarissa keksi ilmaisun 'rouvasporno'."
Demarin Utrio-arvosteluissa "rouvasporno" mainitaan ainakin vuonna 1973 ilmestyneen Viipurin kaunotar -kirjan yhteydessä (Suomen sosialidemokraatti...
Bismillah (بِسْمِ ٱللَّٰهِ) tarkoittaa Jumalan (Allahin) nimessä, Jumalan nimeen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Halal
Afrikkaviikko Antell Catering Oy:ssä. Tiina Bask, opinnäytetyö.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan koikko on vaihtoehtoinen muoto sanalle koikka, joka tarkoittaa "(merimiesten riippuvaa) makuusijaa". Sanalle löytyy erilaisiin makuusijoihin viittaavia vastineita useasta lähisukukielestämme. Lönnrotin sanakirja mainitsee koikon myös koiruohon synonyymina.
Sukunimenä Koikon voinee yhdistää myös nimeen Koikkalainen. Tämä vanha nimi esiintyy jo keskiaikaisissa lähteissä, esimerkiksi Hollolassa 1477 Olef Koicko. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet ounastelee Koikkalaisesta, että nimi on alkuaan voinut olla liikanimi, johon sisältyy sana koikka. Lönnrotin sanakirjassa sen merkitys on "pitkäjalkainen, kumara olento".
Rakentaja.fi-sivustolla https://www.rakentaja.fi/artikkelit/8989/mita_betoni_on.htm on tietoa betonista ja sementistä. Betoni on rakennusaine, joka koostuu kolmesta pääaineesta: sementistä eli sideaineesta, sorasta eli runkoaineesta ja vedestä.
Hei!
Ruokatieto.fi-sivuston artikkelin mukaan ensimmäisiä mainintoja kaalista Suomessa löytyy jo 1500-luvulta. Alkuun kaalia viljeltiin lähinnä paikallisissa luostareissa, mutta 1600-luvulla viljely oli jo huomattavasti laajempaa. (Ruokatieto.fi, viitattu 25.4.2022)
Omenoiden viljely on alkanut samoihin aikoihin. Viherrinki.fi-sivuston mukaan omenaa olisi viljelty aikaisintaan 1400-luvulta lähtien ja 1600-luvulle tultaessa se oli jo tuttu näky Suomen varakkaamman väestön (esimerkiksi papit, virkamiehet ja aateliset) puutarhoissa. 1700-luvun katovuodet kuitenkin tuhosivat valtaosan Suomen hedelmäpuista, joten omenan taival pääsi jatkumaan vasta 1800-luvulla, jolloin uusia taimia tuotiin esimerkiksi Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja...
Tämäntyyppisissä ilmauksissa on hankalaa ratkaista kirjoitetaanko sanat yhteen vai erilleen. Kumpikin on oikein, kumpi valitaan, riippuu sitten asiayhteydestä ja hahmotustavasta. Jos ilmaisu on jollakin alalla terminluonteinen, se kirjoitettaisiin yhteen.
Ks. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus - yhteen vai erilleen:
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608#faq_464
Kotuksen kielitoimistolla on myös maksullinen neuvontapuhelin:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=214
Kirjastoista löytyy useita kielioppaita, joista saa lisätietoa yhdyssanoista.
Eniten Miettisiä on Pohjois-Savossa, ja erityisesti Kuopion seudulla. Myös Etelä-Karjalassa nimi on yleinen.Tuomas Salsteen sukunimi-infosta löytyy karttoja Miettisten asuin- ja synnyinpaikoista vuosien varrelta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/miettinen.htmlMiettinen nimen alkuperästä on monta teoriaa. Saulo Kepsun väitöskirjan (1981) mukaan Miettinen ja Miettunen nimet pohjautuvat muinaissuomalaiseen yksilönnimeen Mielitty, Mielittu. Kepsu tuo todisteiksi asutusnimet Miettilä, Miettula ja Miettylä. Kustaa Vilkuna on pitänyt mahdollisena, että Miettinen juontuu vanhasta Klemetin puhuttelumuodosta, Klemétistä. Tällä kannalla on myös Viljo Nissilä (1976), joka on arvellut myös, että osa Mietti-nimistä voi selittyä ruotsalaisesta...
Hirven sisään meni Kalevalan pohjalta tehdyssä tv-elokuvassa Rauta-aika
Lemminki (Kalevalan Lemminkäinen), joka tällä tavalla välttyi paleltumasta
kuoliaaksi lumimyrskyssä. Itse Kalevalassa tätä episodia ei ole.
Eri lähteistä löytyy kovasti toisistaan eriäviä näkemyksiä jalustimien keksijästä - kunniaa tarjotaan niin kiinalaisille, arabeille, hunneille kuin skyyteillekin. Yleisimmin jalustinten kehittäjinä on pidetty hunneja, joilta kiinalaiset omaksuivat tämän tärkeän uutuuden vuoden 300 eKr tienoilla ja joiden mukana se aikanaan 400-luvun ensimmäisellä puoliskolla kulkeutui Eurooppaankin. Vahvimpia ehdokkaita jalustinten kehittäjiksi lienevät kuitenkin Etelä-Venäjän skyytit. He kehittivät useammasta nahkakerroksesta koostuvan ja mahavyöllä kiinnitettävän satulan, johon tämä tärkeä uusi varuste olennaisena osana kuului.
Keksinnön syntyajankohdasta ei ole yhtä suurta erimielisyyttä kuin sen alullepanijasta: jalustimet on otettu käyttöön noin 300-...
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Ludovico Arioston runoelmaa "Orlando Furioso" ei ole suomennettu kokonaan. Ainoa katkelma, joka teoksesta on suomennettu on julkaistu todellakin "Maailman kirjallisuuden kultainen kirja" -sarjan (WSOY, 1945, toim. Tyyni Tuulio) kuudennessa osassa. Kyseinen osa esittelee Italian kirjallisuutta ja löytyy luetteloista myös nimellä "Italian kirjallisuuden kultainen kirja".
"Maailman kirjallisuuden kultainen kirja. Italian kirjallisuuden kultainen kirja" -teoksen sisältö on luetteloitaessa "avattu" esimerkiksi Pirkanmaan kirjastojen Piki-tietokantaan (ks. linkki alla). Etsi luettelosta ensin teoksen tiedot teoksen nimellä ja klikkaa sitten auki kohta "näytä sisältö/kappaleet". Näin saat listan...
