Kyseessä on laulun Maataloustuottajien marssi ensimmäinen säkeistö. Sanat ovat Pauli Karin, sävellys Yrjö Kilpisen.
Helmet-kirjastosta löytyvät laululle nuotit laulukirjasta Laulun taika : Nuorison ja varttuneen väen laulu- ja leikkikirja. Äänite on ilmeisesti olemassa vain Ylen kokoelmassa.
Suljettujen asemien määrä vaikuttaa mahdolliselta, mutta käytöstä poistettujen rautateiden kilometrimäärä tuntuu suuruusluokaltaan omituisen isolta. Ehkä lukuun on tullut yksi ylimääräinen nolla?Vrt. esim.http://www.disused-stations.org.uk/sites.shtmlhttps://www.britannica.com/money/British-Railways
Kohtauksessa käytettiin oikeita nuolia, jotta näyttelijä Toshirō Mifunen pelkoreaktio olisi mahdollisimman uskottava. Ne nuolet, jotka häneen osuivat, olivat kuitenkin onttoa bambua ja niiden kärkinä oli lyhyet neulat. Nuolet ammuttiin pitkin lankoja, jotka ohjasivat ne osumaan tiettyihin paikkoihin Mifunen haarniskassa. Haarniskan alla Mifunella oli suojalevyt.Lähteet:"Shooting the Arrows in Throne of Blood" (video)Internet Movie Database 1, 2
Kyseessä on Heikki Välisalmen runo Meidän Simson. Runo on julkaistu ainakin Vapaa ajatus -lehden numerossa 23 vuonna 1913.Voit lukea runon myös teoksesta Nyt ylös kansa kaikkivalta : valikoima vanhan työväenliikkeen runoutta (toim. Kalevi Kalemaa, 1975).
Yksittäistä kirjaa en löytänyt David Röntgenistä, mutta Töölön kirjaston käsikirjastossa on Helena Howardin toimittama World Furniture, 1969 sekä Phoebe Phillipsin toimittama the Collector’s Encyclopedia of ANTIQUES, 1973, ISBN 0-90030-507-X. Näistä hakuteoksista löytyy kuvia ja tietoa Röntgenin elämäntyöstä. World Furniture löytyy myös lainakappaleena, ISBN 0-600-3462-X (painosvuosi 1981) tai ISBN 0-600-03955-2 (painosvuosi 1971).
Ebsco-artikkelitietokannasta löytyi Röntgenistä elämäkertatietoa sekä artikkeliviite New York Timesin artikkeliin 9/18/98 vol 148 issue 51284 pE37, Op. New York Timesin artikkelin voi lukea mikrofilmiltä Helsingin yliopiston kirjastossa, Ebscon artikkelin lähetän sähköpostiisi.
Google-haulla hakusanalla ”David...
Ulkoministeriön matkustustietojen mukaan Ukraina on myöntänyt viisumivapauden EU-kansalaisille, mikäli maassa oleskelu kestää alle 90 vuorokautta.
Przemyslin kaupungista löytyy muun muassa itävalta-unkarilainen linnoitus, jota piiritettiin syksystä 1914 kevääseen 1915. Lisäksi kaupungista löytyy piiritykseen liittyvä 1. maailmansodan aikainen sotilashautausmaa.
Lvivin kaupungista löytyy muun muassa asemuseo.
Lisätietoja kaupunkien matkailusivuilta:
http://www.przemysl.pl/english/549/558/
http://www.inlviv.info/travel/museums-part-1/
Turun pääkirjaston musiikkiosastolla voi digitoida VHS-kasetteja, dioja ja kuvia. LP-levyjen ja C-kasettien digitoiminen ei tällä hetkellä ole mahdollista. VHS-kasetteja voi myös digitoida Runosmäen kirjastossa.
Lisää Turun kaupunginkirjaston digitointipalveluista voi lukea seuraavasta linkistä:
https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/plus-palvelut
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei näytä juuri löytyvän teoksia aiheestasi. Ainoa kirja ,joka edes sivuaa aihettasi on Kosunen, Elise: Teini-ikäisten raskaudet ja ehkäisy, Stakes, Helsinki, 1993.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy seuraavia teoksia: Mäkelä, Minna: Nuori äiti : sosiaaliset verkostot teiniäidin elämänkaarella, Helsinki Helsingin yliopisto 1994 (Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto)// Vikström, Gun Tonårsmödrar och socialt stöd : en jämförelse mellan tonårsmödrar och äldre mödrar, Helsinki : Helsingin yliopisto, 1997 (Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto).
Aleksi-tietokannasta löytyy seuraavat artikkeliviitteet: Ikonen, Mari: Tyttö, joka tahtoi äidiksi, Kaks' plus, 1999, n:o 12, s. 92-95// Solttila,...
Yksittäisistä lukioista, oppikouluista tai yhteiskouluista on kirjoitettu runsaasti historiikkeja, mutta kokonaistilastoa tai selvitystä vanhimmista lukioista ei löytynyt. Wikipediasta löytyy luettelo Suomen lukioista, ja sen kautta pääsee tietoon monen lukion perustamisvuodesta, mutta kaikista ei tätä tietoa löydy.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_lukioista
Laulun sanat löytyvät mm. täältä:
https://genius.com/Infernal-burning-up-lyrics
Suomennoksen saat syöttämällä linkin tähän osoitteeseen:
https://translate.google.fi/?hl=fi&sl=en&tl=fi&op=translate
Kotimaisten kielten keskuksen Sanojen alkuperästä kertoo uve-sanan etymologiasta. Siellä arvellaan virtaan viittaavan sanan olevan johdos sanasta vuo, https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/s…
Olisikohan kyseessä Nuorten toivekirjasto -sarjassa ilmestynyt Usko Moilasen kirjoittama Unohdettu kylä? Sheferijm-kirjablogissa esitellään kirjan juonta: https://sheferijm.blogspot.com/2018/12/usko-moilanenunohdettu-kyla.htmlKirjan todenperäisyydestä on myös aiemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla https://www.kirjastot.fi/kysy/usko-moilasen-unohdettu-kyla-kuvaa?language_content_entity=fi
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokantaan tehty osoitteenmuutos päivittyy saman tien. Jos varaamasi kirjat kuitenkin olivat hyllyssä jossakin kirjastossa ja lähtivät jo samana päivänä valitsemaasi noutokirjastoon, on mahdollista, että tieto varauksista menee vanhaan osoitteeseen, koska osoitteenmuutos on tehty seuraavana päivänä. Sinun kannattaa seurata tilannetta Helmetin kautta tai soittaa noutokirjastoon varmistaaksesi asian.
Adremalevy on osa postituskonetta. Adrema-postituskonessa osoitelevyt asetettiin kasettiin, josta kone otti yhden kerrallaan. Painoväri tuli erillisestä kasetista. Tästä mallista luovuttiin vuonna 1969 ja siirryttiin Scriptomatic-menetelmään
Katso lisää
http://www.keskisuomalainen.fi/museo/sanasto.html#p
Cross Country on tilattu pääkaupunkiseudulle ja on siis tulossa kirjastoihin. Arvioitu julkaisuaika on ollut marraskuun alussa, mutta teos ei ehkä ole vielä ilmestynyt. On siis tulossa kirjastoihin, tarkkaa päivää on kuitenkin vaikea arvailla. Scarpetta on niin ikään ennakkotilattu, teoksen arvioitu ilmestymisaika on marraskuun lopussa. Teos ehtinee kirjastoihin vuoden 2009 keväällä.
Tutkimme vielä kysymäsi teoksen saatavuuden pohjoismaisista kirjastoista, valitettavasti kirjaa ei löytynyt. Teoksen tilaaminen Pohjoismaiden ulkopuolelta maksaa enemmän, riippuen kustannuksista. Ohjeita http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Luottokunnalla on hyvä ohje miten toimia kun tekee ostoksia verkossa. Internetosoite pitää olla muodossa https:// eli http:n jälkeen pitää olla s. Ohjeet osoitteessa http://www.luottokunta.fi/
Etsimäsi runo löytyy Kaplinskin runokokoelmasta "Rukous, mantra, runo" sivulta 9 (julk. Nihil Interit v. 1996). Runolla ei ole nimeä, se alkaa sanoilla "Pyykkiä ei saa koskaan pestyksi."
Kielitaitolain mukaan niiden valtion työntekijöiden, joilta edellytetään korkeakoulututkintoa, on osattava molempia kotimaisia kieliä (suomea ja ruotsia) tietyn tasoisesti. Tämä koskee myös valtion kirjastoissa työskenteleviä. Kuntien kirjastoissa kunnat voivat päättää kielitaitovaatimukset itse. Usein ainakin kaksikielisissä kunnissa on osattava sekä suomea että ruotsia. Kielitaitolaki eli Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta löytyy valtion säädöstietopankki Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424
Joihinkin kirjaston tehtäviin voidaan edellyttää myös jonkin muun kielen taitoa. Kaikkien kielten osaamisesta on kirjastotyössä kuitenkin hyötyä. Asiakkaat puhuvat monia kieliä, ja myös kirjoja...
Jos peliä ei lainata, näin voi mielestäni tehdä.
Jos tarkoitus on myös lainata näitä pelejä, asia on hiukan monimutkaisempi. Laki ei erikseen mainitse pelejä itsenäisenä teoslajina, joten niitä on tarkasteltava joko kirjallisina teoksina tai nykyaikana myös tietokoneohjelmina. Pohjimmiltaan tietokonepelit koostuvat kirjoitetuista koodiriveistä, mutta laki rajoittaa tietokoneella luettavissa olevan tietokoneohjelman lainaamista kirjastosta.
Suomessa ei ole varsinaista ennakkotapausta siitä, onko tietokoneella käytettävä peli "kirjallinen teos" vai lain suojaama tietokoneohjelma. Meillä on sen sijaan tekijänoikeusneuvoston lausuntoja, joiden mukaan tietokonepeli ei ole elokuvateos eikä saa suojaa sellaisena. Neuvosto on myös linjannut, että...
Nimenomaan kirjastotiloihin kohdistuvia sisäilmanormeja ei löytynyt, vain yleisiä. Kirjassa kirjastotilojen suunnittelu (Suomen kirjastoseura 1986) luvussa Ilmastointi ja lämmitys viitataan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto (1987, uudempaa painosta ei näytä ilmestyneen). Rakennusten toimivuutta kosteuden kannalta koskevat määräykset ja ohjeet ovat SRakMk:n osassa C2 Kosteus 1998. Siihen liittyy opas Kosteus rakentamisessa (1999). Muita Ympäristöministeriön ja Rakennustiedon asiaan liittyviä oppaita ovat Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjaus (1997) ja Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus (1997).
Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa Sisäilmaohje (1997)...
