Löytdät kirjat seuraavista paikoista:
Clinical Sports Nutrition (ISBN 978-1743073681): Helsingin yliopiston kirjasto, Viikin kampuskirjasto kurssikirjat https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/XSEGBFNU7QRSC5MRRTYM9UM914R7YKS4JA5U6IS2EM6NDNFQXI-00150?func=full-set-set&set_number=038139&set_entry=000006&format=999
Sport and exercise nutrition (ISBN 978-1444334685): Lapin korkeakoulukirjasto (voit tilata kaukolainana omaan kirjastoosi) https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/XSEGBFNU7QRSC5MRRTYM9UM914R7YKS4JA5U6IS2EM6NDNFQXI-00263?func=full-set-set&set_number=039058&set_entry=000001&format=999
Jos et ole jo yliopiston kirjaston asiakas, voit saada kirjastokortin, vaikka et olisikaan opiskelija.
Juuri näillä sanoilla alkaa Margaret Wise Brownin kuvakirja Pupu etsii omaa kotia.
Kirja on Tammen kultainen kirja ja on saatavissa Vaski-kirjastoista.
Kysymyksestä ei selviä tarkoitatko ilmaa, joka muodostaa maan ilmakehän, vai yleisemmin säätä, joten tässä molemmista ehdotuksia. Linkit vievät OUTI-verkkokirjastoon, mutta kirjoja löytyy myös muista kirjastoista.Ilmakehä:Sood: Maapallo https://outi.finna.fi/Record/outi.1351104?sid=5146591865Tietoretki 10: Maailma ja avaruus https://outi.finna.fi/Record/outi.738374?sid=5146591865Redfern: Kiehtova maapallo https://outi.finna.fi/Record/outi.455504?sid=5146591865Sää:Cosgrove: Sää https://outi.finna.fi/Record/outi.403849?sid=5146547831Allaby: Ihmeellinen sää https://outi.finna.fi/Record/outi.747118?sid=5146547831Sundsten: Nuorten ilmastokirja https://outi.finna.fi/Record/outi.899875?sid=5146547831
15.1.2003 Finnpanel julkaisi tuoreen tutkimuksen television katselusta Suomessa.
Yli 10-vuotiaat suomalaiset katsoivat televisiota vuonna 2002 päivittäin keskimäärin 2 tuntia ja 51 minuuttia. Katseluaika kasvoi edellisvuoteen verrattuna 2% (4 minuuttia). Lisääntynyt katselu kertyi ns. "prime time"
aikaan (klo 18-23) erityisesti mieskatsojien toimesta.
Amerikkalaiset katsovat televisiota yli 4 tuntia päivässä.
http://www.csun.edu/~vceed002/health/docs/tv&health.html
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on suosittu ja se on vakiinnuttanut asemansa suomalaisen kirjastopalvelun alalla. Palveluun tulee vuosittain aina hieman enemmän kysymyksiä kuin edellisvuonna, vuonna 2004 lähetettiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta vastaus 3514 kysymykseen. Asiakkailta tullut palaute on yleisesti ottaen varsin positiviista.
Kirjastot.fi-sivuston Kysy kirjastonhoitajalta on suomalaisten kirjastojen yhteinen tietopalvelu ja se on tässä muodossaan toiminut vuodesta 1999 alkaen. Mukana on tällä hetkellä, vuoden 2005 alussa, 34 yleistä kirjastoa ja 2 erikoiskirjastoa. Tänä vuonna suunnitelmissa on testata, kuinka palveluun voitaisiin yhdistää chat-tietopalvelu.
Tietoa verkkotietopalvelusta yleensä löytyy Kirjastot.fi-...
Etelä-Afrikan apartheidiä käsitteleviä suomenkielisiä kaunokirjoja löytyy yli 30 kappaletta Kirjasampo (kirjasampo.fi) -järjestelmän kautta.
Keskeisiä kirjailijoita ovat mm. André Brink, J.M. Coetzee, Nadine Gordimer sekä Alan Paton, joilta on käännetty useita kirjoja suomeksi. Osa kirjoista on dokumentaarisia, jännitystä ja romantiikkaakin löytyy. Myös yksi hyvin kriittisesti aihettaan käsittelevä sarjakuva-albumi Anton Kannemeyerin Pappa Afrikassa (2014) on käännetty suomeksi. Ainoa suomalaisen kirjoittajan teos on Kaarina Toivolan Nkwe-linnun huuto (2009).
Hei,
Botswanan presidentti valitaan parlamentissa viisivuotiskaudelle. Sama presidentti voidaan valita korkeintaan kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Botswanan_presidentti
Muutamista HelMet-kirjastoista saa lainaan suksia ja monoja. Niitä on Herttoniemen, Roihuvuoren ja Pukinmäen kirjastoissa. Tosin Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoissa urheiluvälineet on merkitty tietokantaan korjattavina oleviksi, ja ne kuuluvat olevan huollossa. Kunhan monot ja sukset palaavat huollosta, niitä voi jälleen lainata. Asiaa voi seurata HelMet-verkkokirjaston kautta. Hyllyssä-tilassa olevia voi jo lainata.
Saatavuustiedot ja suksien ja monojen koot voi katsoa HelMet-verkkokirjastosta:
Monot: http://www.helmet.fi/record=b1928293~S9*fin
Sukset: http://www.helmet.fi/record=b1928290~S9*fin
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden tiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Anna Rotkirch Väestöliitosta ja Reija Klemetti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ovat kirjoituksessaan Syntyvyys ja vanhemmuuden ajoitus elämänkaaressa käsitelleet tätä asiaa.
Seuraavat tiedot ovat tästä artikkelista
Siittiöiden laatu heikkenee iän myötä ja myös miesten ikääntyminen vaikuttaa syntyvän lapsen terveyteen. Isän iän yhteydestä lapsen terveyteen on paljon vähemmän tutkittu kuin äidin iän vaikutuksia, mutta tulokset ovat olleet samansuuntaisia, joskin lievempiä. Isän iän vaikutuksesta syntyvän lapsen terveyteen ei ole suomalaista tutkimusta.
Siittiömutaatioiden lisääntyminen iän myötä voi nostaa muun muassa keskenmenoriskiä, pre-eklampsian ja keisarileikkausten määrää tai syntyneen lapsen riskiä sairastua syöpään....
Helmet-palveluihin voi kirjautua ainoastaan kirjastokortilla ja siihen liittyvällä pin-koodilla.
Kirjaston käyttösäännöt : https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Varmaa käännöstä en voi antaa.
Helander/Hellander -nimen etuosa on hell (häll = kallio) ja -ander on kreikasta man (=mies). Ruotsinkielisissä nimissä -ander on aika tavallinen yhdyssanan jälkiosana.
Helander-nimen alkuperää on myös kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-sukunimi-helander?language_content_entity=fi. Vastauksen mukaan nimi voisi viitata helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”).
Espoon kaupunginarkistosta voit pyytää koulutodistuksia. Voit ottaa kaupunginarkistoon yhteyttä esimerkiksi sähköpostitse tai puhelimitse. https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/kaupunginarkisto-espoon-kaupunki/f4ef657e-d00d-44ae-ae5c-fb43c117d953Neuvolatietoja voit tiedustella Länsi-Uudenmaan Hyvinvointialueelta. https://www.luvn.fi/fiTiedoksi vielä, että Espoo-infosta saat yleisneuvontaa Espoon kaupungin palveluista ja tukea palveluihin hakeutumisessa. https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/asiakaspalvelu-ja-asiointi/espoo-info
Google-haulla saa paljonkin sivuja esille, ne ovat tosin hyvin kaupallisia. Kotimaisista artikkelitietokannoista en löytänyt mitään, mutta kirjaston asiakasmikroilla on käytössä Ebsco-tietokanta, josta löytyy englanninkielisiä artikkeleita. Sieltä sain 34 viitettä Marithe & Francois Girbaudista, niistä 10 oli kokotekstiviitteitä. Lehtilähteitä olivat esim. Brandweek ja New York Amsterdam News. Kirjastossa voitte tulostaa kokotekstiviitteet tai tallentaa ne levykkeelle.
Jõerüütin kirjaa löytyy Kouvolan kaupunginkirjastosta ja Helmet-kirjastosta. Aineiston paikannuksessa voi käyttää monihakua, joka etsii Suomen kirjastojen tietokannoista, http://monihaku.kirjastot.fi.
Viime vuonna on ilmestynyt mainio kirja 1970-luvusta nimeltään Reilusti ruskeaa, tekijänä Minna Sarantola-Weiss (WSOY). Tuon ajan ruokakulttuuria on esitelty kirjassa 70-luku tarjottimella, tekijänä Christina Aalto (Schildt 2002). Muodista ja muotoilusta löytyy esim. kirjasta Muodon kuvat 1960-1990, toimittanut Juliana Balint (Tietopuu 1991) ja nuorisokulttuurista kirjassa Täältä tulee nuoriso: 1950-1979, toimittanut Kaj Häggman ( WSOY 2006). Lähiöelämää on tutkittu mm. seuraavissa kirjoissa: Matti Kortteinen: Lähiö, tutkimus elämäntapojen muutoksesta (Otava 1982), Kotikaduilla, kaupunkilaiselämää 1970-luvun Helsingissä (Edita 1990) ja Riitta Astikainen: Elämää lähiössä (Helsingin Sanomat 1997) sekä Riitta Hurme: Suomalainen lähiö...
Listan lainattavista esineistä löydät esimerkiksi tätä reittiä: HelMetin etusivu - Kirjastot ja Palvelut - Lainattavat esineet - Esineet HelMet-haussa.
Sanakirjasta löytyy, zee on meri ja vers on tuore, joten vastapyydetty tai pyyntituore lienee suomalainen vastine, jos kalasta on kyse. Suomi-hollanti-suomi sanakirja löytyy kirjastosta.
Eiköhän tässä ole kysymys yksinkertaisesti siitä, että tiettyyn valtablokkiin kuulunut valtio on "palkittu" lojaalista mukanaolosta tarjoamalla näkyvää roolia suurvallan avaruusohjelmassa. Useimmilla maailman valtioilla ei ole koskaan ollut resursseja eikä ehkä motivaatiotakaan omaan avaruusohjelmaan, joten ainoa keino saada avaruuteen pienen valtion edustaja on juuri tällainen "palkintomatka".
Toisaalta kun katselee tuoretta listausta avaruudessa oleskelleista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_avaruuslent%C3%A4jist%C3%A4), ei tällä Varsovan liiton tai Naton jäsenyydellä näytä enää pitkään aikaan olleen ratkaisevaa merkitystä, niin monesta liittojen ulkopuolisesta maasta on jo avaruuteen päästy. Ei Suomesta, mutta ruotsalainen...
Yhdistyslain pykälässä 38 a Toiminnantarkastus on kappale, jossa mainitaan tilanne, jossa toiminnantarkastajaa ei ole valittu.. Olisiko tästä apua teidän tapauksessanne? Valitettavasti meidän kirjastolaisten ammattitaito ei riitä vastaamaan kysymykseenne. Alla linkki lakiin:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
