Nukketeatteriin liittyvää kirjallisuutta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista n. 50 teosta, valitettavasti Plussa-aineistohaku näyttää antavan hieman suppeamman tuloksen (30) kuin virkailijapääte, koska osaa aineistosta ei ole asiasanoitettu. Hakusanana kannattaa käyttää monikkoa nukketeatterit.Tässä tapauksessa olisi ehkä viisainta käydä jossain kirjastossa paikanpäällä tekemässä haku.
Nukketeatterista löytyy seuraavia videoita; Tohelon ja Torvelon nukketeatteri--Maija Baricin hauskat nukkehahmot opastavat nukketeatterin tekemiseen. Arjunasta Ainoon--suomalaista nukketeatteria 1992 - Dokumenttielokuva suomalaisesta nukketeatterista, taltioitu valtakunnallisilla nukketeatteripäivillä Helsingissä 1992. Lasten päivä nukketeatterissa /...
Valitettavasti toistaiseksi HelMet-kirjastokortin saamiseksi täytyy käydä paikan päällä jossakin kirjastojen toimipisteistä Helsingissä, Vantaalla, Espoossa tai Kauniaisissa. Sähköinen tunnistautuminen ei ainakaan toistaikseksi ole vielä kirjastojen käytössä.
Toivottavasti sinulla joskus on tilaisuus käydä pääkaupunkiseudulla kirjastojen aukioloaikana ja ehdit poiketa kirjastossa, niin saat kortin odottaessasi.
Mahtaisiko HelMet-korttia ja HelMet-kirjastojen e-aineistojen lainausmahdollisuutta odotellessa sinua ilahduttaa jokin lähempänä oleva kirjasto e-aineistoineen? Niitä voisi löytyä alla olevasta linkistä.
http://ekirjasto.kirjastot.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavia kirjoja:
Lepistö, Irma: Työpaikkakouluttajan käsikirja. 2000
Lepistö, Irma: Työpaikan aikuiskoulutus : perehdytäminen ja työnopastus, 1996. Kangas, Pirkko: Perehdyttäminen palvelualoilla. 2000
Kannattaa tulla tekemään hakuja Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokannasta. Tietopalvelusta voi kysyä neuvoa. Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy myös Internetistä osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=form.html
Sieltä voi hakea mm. seuraavilla asiasanoilla: työpaikkakoulutus, työnopetus, perehdyttäminen. Yksi sana kerrallaan hakukenttään ja hakuehdoksi valitaan pudotusvalikosta kohta asiasana....
Pula-ajasta kertovia, kuvia sisältäviä teoksia käsittelevät esimerkiksi seuraavat:
Utrio: Pois pula, pois puute: kun kansa selviytyi /Meri ja Untamo Utrio
Jaatinen: Kortilla korviketta : säännöstelyä ja selviytymistä pula-ajan Suomessa
Myös teoksiin Kotimaamme kuva 2 ja Sodassa koettua sekä Sodassa koettua : arkea sodan varjossa, kannattaa tutustua.
Elämäni vuodet, vuosikerta 1936 -kirjassa on kuvia pula-ajasta 10 sivulla.
Finnasta,kirjastojen, arkistojen ja museoiden hakupalvelusta löytyy myös lukuisa joukko kuvia: https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext…
Runo muistuttaa amerikkalaisen Edwin Markhamin runoa Outwitted:
He drew a circle that shut me out —
Heretic, rebel, a thing to flout.
But Love and I had the wit to win:
We drew a circle that took him in!
Markhamin runoja on suomennettu vain vähän. "Tämän runon haluaisin kuulla 2" (Tammi, 1988) teoksesta löytyy runo nimeltä 'Kuokkamies', mutta siinä ei ollut kyseisiä säkeitä. Erkki Mutru on julkaissut teoksen "Luotilanka" (Koilliskulma, 1989), joka sisältää Mutrun omien runojen lisäksi kaksi Markhamin suomennosta 'Suotuisa hetki' ja 'Velvollisuus', mutta tätä kirjaa en saanut käsiini.
Tässä "Luotilangan" saatavuustietoja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1059991?lang=fin
En löytänyt tietoa Isolla Mustasaarella sijaitsevasta rististä, mutta sellainen löytyisi Kirkko ja kaupunki -lehden mukaan Kustaanmiekasta. Tämä hieman sotki, mutta Suomenlinnan matkailuneuvonnasta osattiin selittää tietojen epäsuhta.
Suomenlinnan matkailuneuvonnasta ystävällisesti vastattiin seuraavaa:"Kyseessä on, aivan oikein, Coldinu ritarikunnan risti. Coldinu on jo keskiajalla perustettu merenkulkijoiden ritarikunta. Suomessa Coldinu perusti Viaporiin Månans Coldin paikallisen ritarikunnan 1766, jonka toiminta katkon jälkeen aloitettiin uudelleen vuonna 1987.
Ritarikunnalla on tapana asettaa ristejä navigoinnin kannalta tärkeisiin kohteisiin. Alun perin Suomenlinnaan sijoitettu risti sijaitsi Kustaanmiekalla, mutta se siirrettiin...
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla jo 19.7.2021.
Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista.
Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
https://www.artsignaturedictionary.com/
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
(Signeeraus voi olla Malinen, mutta myös Wallin? Maallikon on vaikea tietää)
Suven runoilija on valittu vuodesta 2004. Kajaanin Runoviikon ohjelma rakentuu Suven runoilijan tuotannon ympärille. Suven runoilijan valitsee ilmeisesti Runoviikon taiteellinen johtaja eli tällä hetkellä Kati Outinen. Ainakin Kajaanin Runoviikon 2024 ohjelmasta kertovassa jutussa sanotaan: "Tänä vuonna Runokiven tekstin valitsee arvostettu kirjailija Tomi Kontio, jonka tapahtuman taiteellinen johtaja Kati Outinen on valinnut vuoden 2024 Suven runoilijaksi." Tarkkoja valintakriteerejä en löytänyt ja Arto Lappi ei ilmeisesti ole ollut Suven runoilija. Eino Leinon palkinnon puolestaan jakaa Eino Leinon Seura. Eino Leinon palkintoa on jaettu vuodesta 1956 alkaen ja sen saajan päättää Eino Leinon Seuran vuosittain kokouksessaan valitsema...
Otteen suomenruotsalaisista kirjailijoista saat listattuna kun menet www.lib.hel.fi:n etusivulle, klikkaat Sanojen aika-painiketta ja siltä sivulta valitset Laajempi haku-vaihtoehdon (osoite: http://kirjailijat.kirjastot.fi )
Laajemmassa haussa valitset:
- Haen kirjailijoita -vaihotehdon
- Sukupuoli, Maakunta, Kotipaikka, Muoto, Asiasanat- kentissä: Mikä tahansa
- Kieli-kentässä: Ruotsi.
Muut kentät jätät tyhjiksi ja klikkaat lopuksi Hae-painiketta.
Saat esiin listan 34:stä kirjailijasta. Klikkaamalla kirjailijan nimeä saat ensin esiin pätkän hänen kirjoittamastaan tekstistä. Valikosta, jossa lukee Teksti 1, saat esiin mm kirjailijan henkilötiedot.
Jos haluat saada koko kuvan suomenruotsalaisista kirjailijoista, niin heistä on julkaistu...
Yhteistietokantaa tällaisesta aineistosta en löytänyt. WorldCatin mukaan tietokantaa ei olisi eurooppalaisissa kirjastoissa, mutta tietokannassa eivät ole kaikki kirjastot
mukana. Gabriel (http://www.lib.helsinki.fi/gabriel/ ) voisi olla paikka, jossa olisi tietoa aiheesta.
Ehdottaisin, että tiedustelet asiaa suomalaisesta kansallisesta elektronisesta kirjastosta FinELib:istä, http://www.lib.helsinki.fi/finelib/ . Heiltä saattaisi saada käypiä vinkkejä siitä, miten asiaa kannattaa lähestyä. Pohjoismaisen kirjastoaineiston paikannukseen sinänsä löytyy neuvoja Kirjastot.fi:n kaukopalvelusosioista, kohdasta Paikannusvälineitä, http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/paikannus/ .
Voisit myös yrittää kääntyä muiden pohjoismaisten Kysy...
Pasilan kirjaston kokoelmissa on Barbara Hulanickin omaelämäkerta "From A to Biba" (1984). Kirja on kuitenkin tällä hetkellä lainassa.
Useat muodin historiaa käsittelevät teokset sisältävät varmasti jonkin verran tietoa ja kuvia Bibasta ja Hulanickistä. Kaikissa selailemissani muotikirjoissa nämä tiedot jäivät kuitenkin vain yksittäisiksi maininnoiksi, eivätkä ne siis sisältäneet kattavampaa Biban tai Hulanickin historiaa.
Linkki:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=from+a+to+biba&…
Raision kaupunginkirjastosta löytyy tieto, että runo on Larin-Kyöstin: löytyy mm. teoksesta Lapsuuden joulu: kauneimmat joulun runot ja laulut (osa 2).
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi mainitaan, että Ariela ja Ariella -nimet ovat Arielin sisarnimiä. Ariel tarkoittanee hepreaksi jumalan leijonaa.
Sariellan selitystä siitä ei suoraan löytynyt. Sari on Saaran muunnos. Saara on heprean ruhtinatar, prinsessa. Ella on Elinan (Helenan) tai Eleonooran lyhennys. Englannissa ajatellaan sen tarkoittavan kaunista keijukaista. Helena on alkuaan kreikan loistavaa, säteilevää merkitsevä sana.
Lisää merkityksiä löydät Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta.
Wahlenbergia gloriosa (Royal Bluebell) kuuluu Campanulae-sukuun. Wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Wahlenbergia_gloriosa) laji on villikasvi, joka kasvaa Australian sateisilla vuoristoalueilla. Suomenkielisissä lähteissä Campanulae-suvulla tarkoitetaan pääasiassa avomaalla kasvatettavaa, monivuotista, ruohovartista koristekasvia. Viljelykasvien nimistöstä (1996) ei Wahlenbergia-kasvien suomenkielistä termiä löydy, ja apua ei ole myöskään Puutarhakasvien nimistöstä (1975). Sulokello joissakin Internet-lähteissä viittaa Wahlenbergia hederacea -lajiin. Toisaalta Puutarhakasvien nimistön mukaan sulokellon tai kauluskellon tieteellinen nimi on Adenophora.
Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (1981), kertoo Wahlenbergia...
Helsingistä Jean Améryn Schuld und Sühneä ei tunnu löytyvän. Kaukopalvelutilauksen voit tehdä oheisen linkin kautta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Suomesta ja pohjoismaista toimitetun kaukolainan hinta on 4 euroa.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos ”Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet” (1911), jossa on kolmen sivun mittainen kuvaus V. Heinäsen kiviveistämöstä ja sen tarjoamista palveluista. Kiviveistämöstä sekä Heinäsistä on muutama lyhyt maininta myös Hämeenlinnan kaupungin historian 4. osassa ja Kalvolan historian 2. osassa. Pertti Jotunin elämäkerta ”Monumenttien tekijä Vihtori Heinänen” on kuitenkin laajin esitys myös kiviveistämön historiasta.
Hämeenlinnan seudun kirjastojen paikallistietokannasta Arvista (http://arvi.kirjas.to/) löytyivät lisäksi seuraavat Vihtori tai Urho Heinästä käsittelevät artikkeliviitteet:
Kastari, Pirkko-Liisa: Eduskuntatalon kivityöt olivat Vihtori Heinäsen suururakka
julkaisussa: Hämeen sanomat 29....
Kirjan arvioitu ilmestymisaika on 15.3. Teosta on tilattu Helmet kirjastoihin yhteensä 39 kpl, joista 9 Espooseen.
Kunhan kirja on aikanaan saatu luetteloitua ja laitettua lainauskuntoon, voi siihen tehdä varauksen.
