Tässä joitain opinnäytteitä, jotka liittyvät kysymääsi aiheeseen:
Nyholm, Marja-Liisa : Palveluverkossa yötäpäivää (1999)(mm. Helsingin kaupunginkirjastossa)
Kivinen, Kirsti : Vaivaishoidosta erikoistuneeseen alueelliseen toimintaan :
vanhustenhuollon historiallinen analyysi ja lähikehityksen
toimintamalleja (1994)(Oulun ammattikorkeakoulu) (Löytyy mm. Helsingin yo:n opiskelijakirjastosta)
Kauppinen, Seija : Omatoiminen kuntoutuja : toimintaterapian ja kotipalvelun yhteistyön haaste
(1997)( Erikoistyö : Helsingin sairaanhoito-opisto, aikuiskoulutusosasto)(mm. Turun kaupunginkirjastossa)
Piirainen, Marja-Liisa : Saattaen vaihdettava : toimintaterapeutti kotiutujan tukena
(1997)( Lempäälän...
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastossa, osoitteessa
http://www.turku.fi/kirjasto/
voit hakea asiasanalla: Kupittaan savi.
Osut mm. teokseen Kupittaan saviosakeyhtiö (1963).
Samalla asiasanalla voit hakea netistä, mutta netti tarjonnee pirstaileisempaa tietoa. Muutama kuva löytyy esim. seuraavasta
http://www.wanhatkonstit.fi/Kupittaan_savi_lajitelma.htm
Jos sinulla on kirjahankintatoiveita, sinun kannattaa ottaa yhteyttä kotikuntasi kirjastoon ja osoittaa toiveet suoraan sinne.
Verkostakin onneksi löytyy hyviä sivustoja, joista voi hakea tietoa eläin- ja kasvikunnasta. Seuraavassa joitain vinkkejä:
Wikipedia, netissä oleva vapaa tietosanakirja. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi eläinkunta ja vaihtoehtoisesti kasvikunta, niin saat tulokseksi laajat aiheita käsittelevät sivustot.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu
Makupalat-linkkikirjasto. Sisältää paljon linkkejä myös englanninkielisille sivuille, mutta voit poimia joukosta suomenkieliset sivut. Valitse kategoriaksi ’Eri tieteenaloja’ ja sieltä kohta ’Biologia’.
http://www.makupalat.fi/
Linkkikirjasto. Kirjoita hakuruutuun...
Kyseinen kävelykierros on Helsingin turistioppaiden järjestämä, joten kysyimme heiltä, mistä kulttuurin määritelmästä kierroksella puhuttiin. Saimme vastauksen, että kävelyllä siteerattiin Eino Leinon runoa Kyltyyri. Runo on alun perin ilmestynyt Eino Leinon runokokoelmassa Tähtitarha (1912). Kolmisäkeistöinen runo löytyy netistäkin kirjoittamalla hakukenttään kyltyyri.
Kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa. Helsingissä kirja on käsikirjastokappaleena yliopiston kirjastossa :Viikin tiedekirjastossa ja Kasvitieteen kirjastossa (Unioninkatu 44).
Valitettavasti en pystynyt kollegoitteni avullakaan keksimään, mistä kirjasta on kyse. Voit vielä kääntyä kysymyksesi kanssa Lastenkirjainstituutin puoleen. Heidän kirjastonsa tiedonhakulomake löytyy sivulta: https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto
Sade ei todennäköisesti tarkoittanut La Nouvelle Justine –teosta Justinen tarinan lopulliseksi versioksi, vaan on todennäköistä, että kolmannen version jälkeen olisi tullut vielä ”uusi uusi Justine”. Kuten Will McMorran toteaa artikkelissaan "Intertextuality and Urtextuality: Sade's Justine Palimpsest" (Eighteenth-Century Fiction 2007 (4), s. 367):
No single, authoritative text subordinates the others, and a strong sense of textual instability consequently permeates each of the variations of Justine's story. Sade reverses the direction of the typical writing process: text reverts to paratext, finished article reverts to rough draft as one version is consumed by the next.
Lisäksi on huomioitava, että Sade ei koskaan itse julkaissut...
Tämän kuten tuhansien ja tuhansien muiden etsittyjen laulujen nuotteja ei ole saatavana siitä yksinkertaisesta syystä, ettei kyseisiä nuotteja ole koskaan julkaistu. Toisin kuin yleensä luullaan, vain pienestä - siitä suosituimmasta - osasta populaarimusiikkia julkaistaan nuottiversio. Suomessa juttu menee suunnilleen niin, että jos jokin levy/kappale myy äänitteenä hyvin, kustantaja teettää siitä myös nuotin. Jos ei myy, ei varmasti teetä.
Tällaiset Martti Vainaa ja Sallitut Aineet -tyyppisten huumoriyhtyeiden lauluja saattaa kyllä ilmestyä satunnaisesti erilaisiin kokoelmiin, mutta valitettavasti tätä Pelimiestä ei nyt ainakaan vielä ole ilmestynyt.
Sijoitusneuvonnasta sekä tiedonanto- sekä selonottovelvollisuudesta löytyy tietoja mm. kirjasta Mäntysaari, Petri
Arvopaperinvälittäjästä sijoitusneuvoja / Mäntysaari, Petri Helsinki : Kauppakaari, 2001 ISBN 952-14-0415-9
Arvopaperimarkkinoista sijoittajan näkökulmasta löytyy tietoa Rahoitustarkastuksen internet-sivuilta http://www.rahoitustarkastus.fi/Fin/Saastajalle_ja_sijoittajalle/etusiv… tai mm. kirjasta Puttonen, Vesa
Miten sijoitan rahastoihin / Puttonen, Vesa ; Repo, Eljas
2.p., Helsinki : WSOY, 2006
ISBN 951-0-32303-9
Arvopaperimarkkinoiden sääntelystä ja lainsäädännöstä löytyy tietoa esim. teoksesta Arvopaperimarkkinalainsäädäntö / Meltti, Sonia (toim.)
Helsinki : Edita Prima, 2007
ISBN 978-951-37-4947-7
Tiedustelin tuota kappaletta Santanderin asiakaspalvelusta. Kappaleen nimi on One and one. Kappaleen laulaa Laura Närhi ja se on tehty nimenomaan tuota mainosta varten.
Runon kirjoittaja näyttäisi olevan Kari Mäkinen, nykyinen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa, eikä Hannu Salama. Kyseinen runo löytyy Mäkisen kokoelmasta ”Hämärässä kypsyy aamu” (Kirjapaja, 1986) sivulta 76. Se on julkaistu myös antologiassa ”Runo puhuu toivosta” (Kirjapaja, 1988). Sen sijaan Salaman kokoelmasta ”Punajuova” (Otava, 1985) kyseistä runoa ei ainakaan pikaisella silmäilyllä löytynyt, joten tekijä tuntuisi olevan melkoisen varmasti Mäkinen.
Saamelaiset nimet löytyvät Yliopiston nimipäiväalmanakasta ainakin vuosilta 2003 ja 2006.
Juŋkil -sanan n-kirjaimelta näyttävä kirjain on äng-äänne.
Saamenkielten aakkoset löydät kielen oppikirjoista mutta myös verkosta esim. Wikipediasta (saamelaiskielet). Myös Kotimaisten kielten tutkimuslaitos (Kotus, www.kotus.fi) vastaa saamenkielen kysymyksiin.
Pohjoissaamen erikoisfontit (latianlaisten aakkosten lisäksi: Áá (pitkä a, ns. heleän a:n merkki on tavallinen saamenkielissä) Čč, Đđ (liudentunut d, vrt. englanninkielen th) Ŋŋ, Šš, Ŧŧ, Žž
Kysytty artikkeli löytyy teoksesta Finskt museum XL, 1933, ss. 74-78.
Kirja on lainattavissa Pasilan kirjaston varastosta.
Pasilan kirjasto
Kellosilta 9
puh. 31085001
Tämän laulun suomennos on julkaistu seuraavissa kokoelmissa, joista ainakin toivelaulukirjassa on perinteisesti helpohko pianonuotinnos:
1. Suuri pop-toivelaulukirja 1 (1)
2. Suomipopin helmiä 10 (tässä on vain melodianuotinnos)
3. Hitit : Rautainen 1970-luku (tässä on vain melodianuotinnos)
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tässä sinulle joitakin vaihtoehtoja:Lassila, Sirkka : Uusi käytöksen kultainen kirja - hyvät tavat, luonteva käytös (WSOY, 1997-2004)Saukkola, Mirva : Etiketti (WSOY,2014)Valonen, Helena ; Hyvä käytös : kaikki mitä tulee tietää (Auditorium, 2014)
Anne-Liisa Palmu-Jorosen kirja Nokia-vuodet on meillä hankinnassa ja siihen voi jättää ennakkovarauksen.
Geraint Andersonin Cityboy-kirjaa ei tietääksemme ole vielä suomennettu, joten sitä ei hankita ainakaan vielä tässä vaiheessa.
Tarkistin äsken kirjan tilan, tällä hetkellä se on matkalla Espooseen, eli kirja ei ole enää lainassa kortillasi.
Jos epäselviä tilanteita vastaisuudessa tulee, niin vastauksen saa nopeimmin soittamalla kirjastoon. Toki tätäkin kautta vastaus tulee, mutta ei yhtä nopeasti.
Hei,
Finna-tietokannan mukaan Zdenko Runjicin säveltämän, Chrisse Johanssonin suomeksi sanoittaman ja Nacke Johanssonin sovittaman Daniela-laulun nuotti (3-4 sivua) olisi saatavana esimerkiksi Mikkelin kaupunginkirjastossa sekä muutamassa muussa kirjastossa. Nuotin on vuonna 1979 (1980) julkaissut Musiikki Fazer ja se sisältää sanat, melodian, kosketinsoitinsäestyksen ja sointumerkit. Kappaleen alkuperäisnimi on Danijela.
Sinulla on mahdollista saada nuotti kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Kaukopalvelu on maksullista toimintaa. Tarkempia tietoja kaukopalvelusta ja nuottien tilaamisesta saat, kun otat yhteyttä lähikirjastoosi.
Hei,Yleisesti Ylen sivustolla mainitaan, että kuvaukset on tehty Iisalmessa ja sen ympäristössä. Tarkempia paikkoja ei yleisten lähteiden kautta löydy - paitsi maininta siitä, että Iisalmen raatihuoneen raastuvanoikeuden istuntosalissa kuvattiin valtuuston kokousta. Ohjaaja Jukka Sipilän mukaan autenttisuuteen pyrittiin kuvauspaikkojen ja paikallisten amatöörinäyttelijöiden puheen avulla. Tästä voisi päätellä, että sarjaa kuvattiin myös Säisän synnyinseudulla Kurenpolven kylän seutuvilla, joka on Iisalmesta Kiuruvedelle päin. Kuvauspaikkoja voi löytyä Jukka Sipilän tekemästä Säisän Henkilökuvasta, jossa kirjailija esittelee kotiseutuaan ja väliin on leikattu katkelmia tv-elokuvasarjasta. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/09/kukkivat-...
