Videosara-kustantamon elokuvaa ei löydy Kontiolahden kirjastosta, mutta muualla Joensuun seutukirjastossa on dvd-elokuvana Unelmien huurremetsot sekä seuraavat:
Tervastulilta teerihaukuille
Tähtäimessä majava
Kruunupäiden jäljillä
Kaikien aikojen kyyhkyaamu
Lumisten kairojen metsohaukut
Hanhiaapojen kutsu
Pystykorvan lintusyksy
Ajokoiralla alkusyksystä ensilumille
Linnustajan eräsyksy
Eränkäyntiä karhusaloilla
Hanhia mereltä
Näädänpyytäjät
Videosaran kotisivulla on luettelo heidän elokuvistaan, ks.http://www.videosara.fi/page5.html .
Muita metsästys- ja eräaiheisia dvd-elokuvia Joensuun seutukirjastossa on mm.
METSÄKAURIS / ohjaus ja toteutus: Arttu Kotisara, Videosara ; käsikirjoitus : Tuomo Piispa
[Helsinki] : Metsästäjäin Keskusliitto,...
Lentoliikenteen matkustajamäärät on kerätty vuoden 2010 lentoliikennetilastoon, jonka löydät pdf-muotoisena sivulta http://www.finavia.fi/liikennetilastot .
Suomen siviili- ja sotilaslentotoiminnan kokonaisuutta vuosikatsaus ei tietenkään kata, mutta löytänet vuositilastosta kaipaamasi luvut.
Sekä Etelä- että Pohjois-Haagan kirjastoihin saa viedä koiran.
Helsingin kaupunginkirjaston sivustolla kirjastojen yhteystiedoissa on kunkin kirjaston kohdalla merkintä siitä, saako sinne viedä koiran. Sivun oikeassa laidassa on pieni koiran kuva ja sen päällä joko on punainen ruksi tai ruksia ei ole.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Tommy Tabermannin runo "Minä haluaisin" on kokoelmasta "Kipeästi keinuu keinumme" (1979). Jälkimmäinen etsimäsi Tabermannin runo, joka alkaa siis alkaa "Onni, kerro minulle", on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa "Tähtiä kämmenellä" (1974).
Molemmat runot löytyvät myös mm. teoksesta Tabermann: Runot 1970 - 2010.
Lähde:
Tabermann, Tommy: Runot 1970 - 2010 (Gummerus,2010)
Michael Boothin "The Almost Nearly Perfect People" ilmestyi suomeksi viime vuonna Panu Väänäsen kääntämänä ja Docendon kustantamana. Teoksen suomenkielinen nimi on "Pohjolan onnelat : karu totuus Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta (ja Islannistakin)".
Suomennos saatiin kirjastoihin viime vuoden lopulla ja on varattavissa.
http://www.amazon.co.uk/The-Almost-Nearly-Perfect-People/dp/0224089625
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tällaista runoa emme onnistuneet löytämään, mutta voisiko muistamasi olla Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig. Runo alkaa Laura Virkin suomennoksena näin: Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan. Runo löytyy Hannele Koivusen ja Laura Virkin toimittamasta antologiasta Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja.
Helmetin omissa tiedoissa voi aiemmat lainat nähdä lainaushistoriasta siitä hetkestä lähtien, kun asiakas on ottanut käyttöön lainaushistorian. Lainaushistorian voi järjestää joko teoksen tai tekijän/henkilön tai lainauspäivän mukaan, jolloin listasta on suhteellisen helppo etsiä tietty teos tai kirjailija. Muulla tavoin omia vanhoja lainojaan ei voi etsiä.
Kun klikkaat lainaushistorian yläpalkissa kohtaa "teoksen nimi", saat lainaamasi teokset aakkosjärjestyksen teoksen nimen mukaan. Samoin voit järjestää teokset tekijän mukaan klikkaamalla viereisen sarakkeen yläpuolella olevaa kohtaa "tekijä/henkilö".
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#lainaushistoria
WebFacta, verkossa toimiva tietosanakirja, joka on käytössä kirjastossa, määrittelee sadun seuraavasti: fantasiaan perustuva kertomus. Suullisena perinteenä säilyneet kansansadut ovat kansainvälistä perinnettä, vaikkakin kussakin maassa ne on mukautettu maan oloja vastaaviksi.
Dokumentti on WebFactan mukaan asiakirja, todistuskappale tai myös elokuvan, television ja radion lajityyppi, joka pyrkii välittämään kuvaamansa aiheen mahdollisimman todenmukaisesti.
Otavan kirjallisuustieto (1990) määrittelee sadun vapaan mielikuvituksen pohjalle rakentuvaksi yleensä huvittavaksi tai opettavaksi kertomukseksi. Dokumenttikirjallisuus on Otavan kirjallisuustiedon mukaan todellista elämää kuvaavaa ja todellisista tapahtumista kertovaa kirjallisuutta....
Sitaatti on Søren Kierkegaardin päiväkirjasta kesältä 1847 (tarkkaa päivämäärää merkinnässä ei ole). Tässä alkuperäinen teksti päiväkirjasta, jonka Kierkegaard on itse nimennyt NB2: "De fleste Mennesker ere subjektive mod sig selv og objektive mod alle Andre, rædsomt objektive stundom – ak Opgaven er just at være objektiv mod sig selv og subjektiv mod alle Andre."
Päiväkirjoja ei ole suomennettu, eikä sitaatin suomennoksen alkuperästä valitettavasti löydy tietoa.
Søren Kierkegaards Skrifter -sivusto http://sks.dk/forside/indhold.asp
Tietoja ei löydy kätevästi mistään yhdestä lähteestä. Markku Johanssonin (s. 1949) sävellykset, jotka on julkaistu äänittenä ennen vuotta 2000 voi hakea varsin näppärästi Fenno-musiikkiarkiston sivulla. Siellä valitaan ensin henkilöhaku ja sitten tarkennuksena säveltäjä ellei halua myös hänen sovitustöitään tai muita tekijäkrediittejä mukaan. Näillä rajauksin listalla näkyy 136 Johanssonin sävellystä.
Musicfinland-sivustokokonaisuudesta puolestaan löytyvät Johanssonin sävellysten kustannettujen nuottien tiedot. Kirjauksia on 36 kpl. Tämä lista sisältää nuotinnoksia erilaisille yhtye- ja orkesterikokoonpanoille, joten laulukirjatyyppiset perusnuotit puuttuvat siitä.
Laajimman tulosjoukon saa aikaan Kansalliskirjaston Finna-haulla. Siinä...
Kyseessä on Mikael Ilveksen kirja Karvaisia kohtaloita (Otava, 1995). Ks. esim. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50064Samantapainen idea on myös Heikki Salon kirjassa Kynsilehto (Like, 2001): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49614
Tunnistusta kannattaa pyytää antiikkiliikkeitä, esim. Wanha Elias, https://www.wanhaelias.fi/ ja Astiataivas, https://www.astiataivas.fi/tuotteet.html?id=searchSigneerauksia voi tutkia Signaturer.se -sivustolla, kohdan Europeiska stämplar alta löytyy Arabian tehtaan sekä Kupittaan saven signeerauksia.
Annie Dalton on syntynyt Dorsetissa Englannissa vuonna 1948. Seuraavilta sivuilta löydät tietoa, vaikka ei ehkä aivan noin yksityiskohtaista. Tietoa kirjailijasta löytyy mm. kustantaja Harper Collinsin internetsivulta https://www.harpercollins.com/author/cr-123997/annie-dalton/ ja Kirjasampo.fi:ssä teoksista
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub530186a-8eed-4fed-be3c-a…
Kannattaa aloittaa Joensuun seutukirjastosta löytyvistä teoksista, joita voit selata ja etsiä osoitteessa http://jokunen.jns.fi/?formid=find2&sesid=1200918732&ulang=fin
Haussa kannattaa käyttää asiasanahakua ja sopivia sanoja voisivat olla 'valaistus', 'valaisimet', 'sisävalaistus', 'lamput' ja 'valaisimet'. Hakusanoja kannattaa käyttää yksi kerrallaan.
Hakutuloksissa näyttää olevan monia hyvältä vaikuttavia kirjoja, joista osa on tosin englanninkielisiä.
Kannattaa myös hakea kotimaisesta artikkeviitetietokannasta ARTO:sta, jota voit käyttää lähimmässä kirjastossasi. Haulla 'sisävalaistus' ja 'valaistus' tulee mm. seuraavanlaisia artikkeleita:
1. Tekijät: Pettersson, Gunnar
Nimeke: Sisävalaistus vaatii suunnittelua
Aineisto:...
"Tytöt pyykillä" -nimistä laulua en löytänyt, mutta "Lapset pyykillä" -laulussa "tytöt pyykille kiiruhtaa" pesemään nukenvaatteita. Tarkoitatko kenties sitä? Laulu alkaa: "Kevätaurinko kirkas kun paistaa". Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Ester Melander. Laulu sisältyy nuottiin Melander, Ester: "Päivä paistaa : lauluja ja leikkejä" (WSOY, 1952; nuotinnos kosketinsoittimelle, sanat ja leikkiohje).
Kyseessä lienee Annemarie Selinkon Huomenna on kaikki paremmin (Morgen ist alles besser, 1939). Selinko oli vuosina 1914-1986 elänyt itävaltalainen kirjailija.
Amerikkalaiselta Pasolinilta (s. 1983) on ilmestynyt jatkoa Eragon-kirjalle. Teos on nimeltään Esikoinen, ja sen on suomentanut Tarja Rouhiainen (Tammi, 2006).
Kirjat kuuluvat Perillinen-trilogiaan.
Lisätietoa kirjailijasta ja kirjasarjasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Christopher_Paolini
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perillinen_(trilogia)
