Tätä on kysytty ennenkin. Vastaus löytyy oheisesta linkistä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-sanonta-hyvaa-paivaa
Hakutoiminnolla (Kysy kirjastonhoitajalta -otsikon alla) voi tarkistaa, onko kysymykseen vastattu aikaisemmin.
Tässä lista Taavi Soininvaaran kirjoista ilmestymisjärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan:
Ebola-Helsinki, Tammi (2000)
Inferno.fi (Tammi, 2001)
Koston komissio (Tammi, 2002)
Ikuisesti paha (Tammi, 2003)
Vihan enkeli (Tammi, 2004)
Pimeyden ydin (Tammi, 2005)
Marsalkan miekka (Tammi, 2006)
Jumalten sota (Tammi, 2007)
Rikollisen kaunis (Tammi, 2008)
Kriittinen tiheys (Tammi, 2009)
Pakonopeus (Otava, 2010)
Soininvaara on julkaissut myös muutaman novellin eri kokoelmissa, ollut mukana kirjoittamassa useiden dekkaristien yhdessä laatimaa teosta ”Kultainen Peura” ja kirjoittanut yhden Korkeajännitys-tarinan. Tuotanto löytyy listattuna Sanojen ajasta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=….
”Kriittinen...
Sodan aikaisista viihdytysjoukoista löytyy muutamia kirjoja. Viljo Korpelan kirjassa Niin se on poijaat (WSOY, 1991) on yksi luku sirkustoiminnasta sodan aikana otsikolla Tivoli sotatoimi-alueella. Sodan ajan viihdytyskiertueista kertoo Maarit Niiniluoto kirjassaan On elon retki näin ( Karisto, 1994) ja vääpeli Ryhmystä löytyy Heikki Eteläpään kirja Jees teatteria- sanoi vääpeli Ryhmy: sotateatterit 1941-1944 ( Edita,2002). Einari Kukkonen on kirjoittanut sota-ajan iskel-mästä kirjoissaan Äänisen aallot: Suomalaisen levylaulun vaiheita sotavuosina 1940-1944 ( Kustannuskolmio, 2002) ja Elämää juoksuhaudoissa: suomalaisen levyiskelmän vaiheita 1940-1944 (Kustannuskolmio, 1985). Sota-ajan Rintamateatterissa näyttelivät mm. Eeva-Kaarina...
Kirjastokinoa ja muitakin elokuvien striimauspalveluja testataan Helsingin kaupunginkirjastossa, mutta toistaiseksi ne eivät ole tarjolla Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaille. Sinun kannattaa seurata Helmet-palvelusivustoa. Asiasta varmasti tiedotetaan näkyvästi, jos esimerkiksi Kirjastokino tulee helsinkiläisten käyttöön.
Tractatus-käännös menee seuraavasti (kursiivit kirjasta):
5.62. Maailma on minun maailmani ja tämä ilmenee siitä, että kielen (ainoan kielen, jota ymmärrän) rajat merkitsevät minun maailmani rajoja. (Ludwig Wittgensteinin teoksesta Tractatus Logico-Philosophicus eli Loogis-filosofinen tutkielma, WSOY 1984, kolmas painos, s. 68, suom. Heikki Nyman)
The Origins of Totalitarianism -käännös kuuluu taas seuraavasti:
Ihmisen omaan olemassaoloon perustuvaksi oletettu ihmisoikeusajatus meni murskaksi samalla hetkellä, kun siihen muka uskoneet joutuivat ensi kerran vastakkain sellaisten ihmisten kanssa, jotka olivat todella menettäneet kaikki muut ominaisuudet ja erityissuhteet – paitsi sen, että he olivat yhä ihmisiä. (Hannah...
Kaiketi kyse on Peter Careyn romaanista Oscar ja Lucinda. Se ilmestyi Tammen kustantamana suomeksi vuonna 1989 Keltainen kirjasto -kirjasarjassa.
https://www.risingshadow.fi/library/book/5341-oscar-ja-lucinda
Harri Saksala valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon vuoden 2000 kunnallisvaaleissa.
Helsingin Sanomat 23.10.2000
Vuoden 2017 kuntavaaleissa äänimäärä ei enää riittänyt jatkoon ja Saksala menetti paikkansa kaupunginvaltuustossa.
Helsingin Uutiset 11.4.2017
Kyseessä lienee Jukka Linkolan säveltämä ja Jukka Virtasen sanoittama laulu heidän Peter Pan -musikaalistaan. Valitettavasti suomalaisten kirjastojen kokoelmista ei löytynyt laulun nuottia. Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastosta löytyisi näytelmämoniste kyseisestä musikaalista (monisteen sisällöstä ei ole tarkkaa tietoa):https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.99805174206249?sid=4702995140
Polkupyörän historiasta löytyy tietoa mm. teossarjasta TEK Tekniikan tietokeskus osa 6, sivulta 35 alkaen. Suomen historiasta löytyy tietoa teoksesta Kuva, Heikki: Kaksipyöräisten vuosisata-- polkupyörä- ja mopediteollisuuden ja -kaupan vaiheet Suomessa, ilm.1988, 416 s. Näiden teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulla näet nettiosoitteessa
http://www.helmet.fi/ .
J. L. Brisleyn satu ”Kerttunen ja hänen kauppansa” on alkuperäiseltä nimeltään ”Bunchy”. Tieto löytyi Kallion kirjaston sivuilta löytyvästä satutietokannasta Satukallio http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ . (Hae: Kerttunen)
Eteläafrikkalaisesta kaunokirjallisuudesta Suomessa tunnetaan lähinnä valkoisia kirjailijoita: Breyten Breytenbach, André Brink, J.M.Coetzee ja Nadine Gordimer ovat kaikki julkaisseet myös 1990 -luvulla. Em. kirjailijoiden teoksia löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista mm. sekä suomen että englannin kielillä.
Edellisten lisäksi olen valinnut listaani sellaisia eteläafrikkalaisia kirjailijoita, joiden teoksia myös löytyy kirjastomme kokoelmista (katso PLUSSA -tietokanta! http://www.libplussa.fi). Kaikki suositellut kirjailijat eivät enää asu Etelä-Afrikassa, mutta ammentavat aiheensa edelleen kotimaastaan.
Damon Galgut, Etienne van Heerden, Ellen Kuzwayo, Dalene Matthee, Lewis Nkosi, Mongane Serote, Miriam Tlali ja Karel Schoeman...
Oheisista linkeistä löytyy teoksia aihetta käsittelevistä tieto- ja kaunokirjoista. Lisäksi mieleemme tulee Tammita-Delgodan teos Matkaopas historiaan: Intia, Sen Amartya: Moniääninen Intia, Dalrymple William: White mughals, ja Rushdie Salman: Keskiyön lapset.
Kaikki nämä kirjat ovat saatavilla Helsingin kaupunginkirjastosta.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=intia**+siirtomaa**&searchscop…
http://www.helmet.fi/search~S12*fin/?searchtype=X&searcharg=intia**+his…**
Joona ja sen rinnakkaisnimi Joonas tulevat Raamatussakin esiintyvästä heprean nimestä Jonah, "kyyhkynen".
Henrikki on Henrik-nimen suomalainen muunnos ja se pohjautuu muinaissaksan Haimrich-nimeen, joka muodostuu sanoista "haim" (koti, talo) ja "rich" (mahtava). Piispa Henrik on Suomen kansallispyhimys.
Lähteet: Kustaa Vilkuna, Etunimet (Otava 2005) ja Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Englannin kielessä th-päätteellä ilmaistaan järjestyslukuja. Esimerkiksi tuo 13th olisi kolmastoista, vaikka kolmastoista päivä jotain kuuta tai joku on ollut kolmastoista jossain kisassa. Tältä sivulta voit katsoa lisää esimerkkejä päätteen käytöstä https://kielenoppi.wordpress.com/2009/01/06/six-the-sixth-twelve-the-tw…
SI-järjestelmässä yksiköllä H ilmaistaan induktanssia ja magneettista johtavuutta. Samassa SI-järjestelmässä Tera on etuliite, joka tarkoittaa biljoonakertaista. Eli sitä voidaan käyttää tuon H:n kanssa yhdessä, jolloin se on TH.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan. Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Jalna-sarjaa ei valitettavasti ole E-kirjastossa ääni- tai e-kirjana. Englanninkielisenä e-kirjasarja on saatavilla kaupallisista lukuaikapalveluista (Storytel ja Bookbeat).Lainattavia dvd-levyjäkään kirjastoissa ei ikävä kyllä ole. Ainoa osuma, jonka löydän Finna-tietokannasta (finna.fi), on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa olevat kaksi Jalna-elokuvaa. Niitä ei voi lainata kotiin. Painettuina kirjoina koko Jalna-sarja löytyy toki Keski-kirjastoista. Sarjan osien järjestyksen voi tarkistaa esimerkiksi tästä vuonna 2008 julkaistusta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksesta: Haluaisin tietää Jalna-sarjan kirjojen järjestyksen???? | Kysy kirjastonhoitajalta
Toistaiseksi kukaan ei valitettavasti ole tunnistanut laulua. Lähetin kysymyksesi nyt kirjastojen valtakunnalliselle keskustelulistalle siinä toivossa, että muualla Suomessa joku keksisi, mistä laulusta on kyse. Jos näin käy, palaan asiaan.
Tarkoittanet Helmet-kirjastoissa järjestettäviä kielikahviloita, joissa voit harjoitella suomen puhumista rennossa seurassa.
Alla olevasta linkistä löydät listan kaikista Helmet-kirjastojen kielikahviloista.
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B5C5AB153-3FB8-4921-8724-4D096C5…
Voit etsiä sopivaa kielikahvilaryhmää myös Helmet-palvelusivuston tapahtumakalenterista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?t=Kielikahvi…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Suomen_kiele…
