Olet todennäköisesti tehnyt kirjautumisvaiheessa kaiken ihan oikein. Etäkäyttötoiminto kysyy kirjastokorttisi takana olevaa numerosarjaa ja henkilökohtaista pinkoodiasi. Nyt näyttää siltä, että etäkäyttöyhteyksissä on vikaa. Olen ilmoittanut asiasta IT-suunnittelijallemme ja hän hoitaa yhteyksien kuntoon laittamista. Toivottavasti asia korjaantuu nopeasti (en osaa sanoa korjausaikataulusta) ja pääset kokeilemaan tietokantojen etäkäyttöä uudelleen.
Helmet.fi-sivustosta on ruotsinkielinen versio. Etusivun oikeasta yläreunasta voi valita palvelun kielen, suomenkieliseltä etusivulta pääsee siis ruotsikieliseen versioon klikkaamalla kohdasta "på svenska". Tällöin myös HelMet-haun kieli muuttuu automaattisesti ruotsiksi. HelMet-hakusivun kielen voi myös muuttaa sivun ylälaidasta.
www.helmet.fi
Turun kaupunginkirjaston kokoelmassa on joitakin neuvostoliittolaisia elokuvia, joissa on esimerkiksi englanninkielinen tekstitys. Mainitsemaasi elokuvaa ei kuitenkaan löydy kokoelmastamme.
Voit selata elokuvia kirjaston internet-sivuilla (https://vaski.finna.fi/?lng=fi) laittamalla tarkennettuun hakuun aineistolajiksi DVD ja kieleksi venäjä. Voit rajata hakutuloksia esimerkiksi tekstityskielen ja kielen mukaan.
Robert Lowellin teoksia ei ole suomennettu, enkä myöskään onnistunut löytämään mistään käännösvalikoimista hänen runojaan. Joitakin yksittäisiä runoja voi tosin suomeksi löytyä esimerkiksi kirjallisuuslehdistä. Ainakin Tuli & Savu -lehden numerossa 1/2007 on Teemu Mannisen suomennos Lowellin runosta "Kuolleille tasavaltalaisille".
Lainoja uusittaessa uudeksi eräpäiväksi tulee neljä viikkoa (tai esim. yksi viikko, jos lainalla on yhden viikon laina-aika) uusimispäivästä. Jos olet alunperin lainannut kirjasi (tai uusinut lainasi jo aiemmin) vain kaksi päivää aikaisemmin, ei laina-aika tosiaan lisäänny kuin kahdella päivällä.
Jos siis haluat mahdollisimman pitkän laina-ajan, uusi lainasi vasta lähellä eräpäivää. Uusintakerrat tulevat myös nopeasti käytetyiksi, jos uusit lainasi kovin pian edellisen kerran jälkeen. Helmet-kirjastoissahan lainat voi uusia enintään kolme kertaa.
Valitettavasti lukolliset vessat ovat olleet välttämättömiä ilkivallan estämiseksi.
Kun uusi pääkirjasto avattiin vuonna 2001, olivat vessat maksuttomia. Jo vuoden kuluttua wc-tiloissa alkoi kuitenkin ilmaantua pahoja ongelmia. Vessoissa tehtiin päivittäin erilaista ilkivaltaa, käytettiin roskiksia wc-istuimina, työnnettiin paperit pyttyihin jne. Ainoa ratkaisu oli muuttaa vessat maksulliseksi. Maksu on 50 senttiä, koska kirjaston tarjouspyyntöihin tuli tuolloin ainoastaan kyseisellä maksulla toimivia lukitusjärjestelmiä. Ilkivalta loppui maksullisuuteen.
Kolikoita vessakäyntiä varten voi vaihtaa pääkirjaston vastaanotossa. Lapsille on maksuton wc lasten- ja nuortenosastolla toisessa kerroksessa.
Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirjassa Maailman kalojen nimet (2004) on suomenkieliset nimet myös rustokaloihin kuuluville haille. Kirjassa on maailman yli 26 000 kalalajin nimistä suomennokset noin 8000 lajille. Nimet on laatinut Suomen Biologian Seuran Vanamon nimeämä työryhmä.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1670733__Smaailman%20kaloj…
Sanaa "reunameri" käytetään käännöksenä sanalle "marginal sea".
Helmet-hausta termillä meret löydät seuraavat tulokset:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28meret%29%20f%3A1%20c%3A1…
Googlen kautta löytyy
Edu.fi - Biologian, historian, maantiedon sanastot eri kieliin:
http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/biologian_historian_maantiedon…
Uuden keskustakirjasto Oodin palvelut ovat vasta suunnitteluasteella, mutta toiseen kerrokseen on tulossa monenlaiseen oppimiseen ja tekemiseen soveltuvia tiloja, mm. työpajoja, studioita ja keittiö. Palveluita pyritään toteuttamaan asiakaslähtöisesti, kaupunkilaisia kuunnellen, joten hyvin todennäköisesti jonkinlaista karaoke-toimintaakin Oodista tulee löytymään, jos sellaista toivotaan. Keskustakirjasto.fi -sivustolla esitellään Oodin rakentumista, ja sieltä bongasin myös lauseen maininnan kirjastokaraokesta. Siitä, miten mahdollinen karaoke tullaan toteuttamaan, en valitettavasti osaa vielä tässä vaiheessa sanoa mitään.
Tarkoitatko Eeva Heilalan runokirjoja? Joroisten kirjastossa ja muissa Lumme-kirjastoissa on monia hänen kirjojaan. Alla olevasta linkistä löytyvät tiedot kirjoista:
https://lumme.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Jos haetaan DVD-elokuvia, niin kokoelmat ovat suunnilleen yhtä suuret. Helmet 12 483 ja Piki 12 328 osumaa. Piki-kirjastojen kokoelma päihittää Helmet kokoelman, jos haetaan vain DVD-levyjä eli musiikkia, elokuvia, kielikursseja yms. samalla haulla. Silloin Piki kokoelma on 20 903 ja Helmet kokoelma 17 316.
(Tarkennettu haku, hakutermi * ja rajaus DVD sekä tarvittaessa genre elokuva)
Tähän kysymykseen vastaaminen tarvitsee jonkin verran lisätietoa. Haluatko tietää jonkin tietyn esineen tekijän? Vai listan ylipäätään lintu-aiheisia lasitöitä tehneistä taiteilijoista. Mikäli haluat tietyn esineen tunnistettavaksi, siitä olisi hyvä lähettää kuva.
Voisiko kysymys olla Inari ja Leena Krohnin kirjasta Vihreä vallankumous? Kuvakirja ilmestyi alun perin vuonna 1970 ja siitä on otettu uusintapainos vuonna 2020.Tarinassa Riioraan kaupunki on täynnä autoja ja roskaa, ja sen keskuspuisto on suljettu kaikilta, koska tilalle aiotaan rakentaa parkkihalli ja autotehdas. Kaupungin lapset ja eläimet ryhtyvät kapinaan ja valtaavat keskuspuiston. Kun aikuiset saapuvat häätämään lapsia, hekin huomaavat, miten mukava paikka puisto on ja kaupunginjohtaja peruu parkkitalon rakentamisen istahdettuaan päivälevolle vaahteran alle. Kirja on runsaasti kuvitettu koko sivun ja aukeaman kokoisin maalauksin.
Saksalaisen Vilhelm-nimen naispuolinen vastine Vilhelmiina tuli almanakkaan Ruotsissa ja Saksassa v. 1789 kuningas Kustaa IV Aadolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelmiinan kunniaksi. Suomen almanakkaan Minna tuli vuonna 1950 sekä Mimmi vuotta myöhemmin. Muita meillä käytettyjä muotoja ovat Miina, Minni, sekä myös Iina ja Ina. Minnaa on levittänyt erityisesti kirjailija Minna Canth. Nimen suosio alkoi 1960-luvulla ja 1980-luvuilla se oli suosituimpia alle 15-vuotiaiden tyttöjen nimissä.
Tiedot kirjoista Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat, Kirjapaja 1983
Kustaa Vilkuna :Etunimet, Otava 1995
Saavuttuaan noutokirjastoon varaus odottaa asiakasta 8 päivää. Kun varaus on saapunut kirjastoon, sen viimeisen noutopäivän voi tarkistaa netissä (http://www.helmet.fi kohdassa "Omat tietoni") tai soittamalla noutokirjastoon. Mukavaa matkaa!
Ainakin Fono.fi -äänitetietokannasta voit hakea esimerkiksi aiheella, tekijällä tai kappaleen nimellä kappaleita ja listauksessa näkyvät kappaleiden nimet ja tekijät. Kannattaa ainakin kokeilla olisiko siitä apua!
Fono.fi: http://www.fono.fi/Default.aspx
Jos olet kirjoittanut kirjan ja se on lainattavana kirjastoissa, näet lainamääräsi kirjautumalla Sanaston asiakkuusjärjestelmään. Sanaston sivuilta on myös esim. vuoden 2019 lainatuimpien kirjojen listaus.
Helmet-kirjaston käyttämä kirjastojärjestelmä ei näytä lainamääriä asiakkaille (kuten esim. Pirkanmaan asiakasnäkymä). Lainamääriin on pääsy vain henkilökunnalla.
Hei,
Tuossa kirjassa mainitaan että kyseessä on Lasse Nordlundin itsensä kehittelemänsä säilömismenetelmä, jossa marjat säilyvät omassa liemessään purkeissa, joita käännellään säännöllisesti. Tämän tarkempaa tietoa ei tuossa ole edes siitä, millä marjoilla hän on asiaa kokeillut. Ainakin puolukka säilyy hyvin survottuna marjoissa olevan bentsoehapon ansiosta ihan ilman purkkien kääntelyä.
Lasse Nordlundista on tänä vuonna ilmestynyt myös uusi kirja:
Lantun henki : Lasse Nordlund ja omavaraistuva elämä / Touko Hujanen & Antti Salminen.
Se ei ole juuri nyt meillä paikalla, joten en voi tarkistaa onko tuosta säilömismenetelmästä siinä yhtään tarkemmin.
