Kuva on otettu Mikkelin vanhalta kasarmialueelta. Kuva löytyy kirjasta Wanhan Wäen kasarmeista jalkaväkimuseoksi. Toim. Kalevi Salovaara sivulta 6. Siinä ei ole mainittu vuosilukua, mutta ensin vuodesta 1881-1901 siinä oli Suomen 6. Mikkelin tarkk´ampujapataljoona. Ns. Vanha väki lakkautettiin 1901, minkä jälkeen venäläiset joukot asettuivat kasarmille ja poistuivat vuonna 1918.
Kuvateksti kertoo "Tarkk´ampujat valmistautuvat äksiisin Mikkelin kasarmeilla." Eli sen mukaan kyse suomalaisista joukoista.
Jalkaväkimuseo on toiminut vuodesta 1982 vanhalla kasarmialueella.
Valitettavasti Helmet-alueen kirjastoissa ei näytä tällä hetkellä olevan muita kuin Oodin rintanappikone. Helsingissä näyttää toimivan joitain yksityisiä palveluita, jotka tarjoavat rintanappikoneen vuokrausta; voit etsiä näitä palveluita esimerkiksi Googlesta hakusanoilla "rintanappikone helsinki".
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
löytyy asiasanalla "emalointi" useampia kirjoja, sekä suomeksi että englanniksi. Uusin aihetta käsittelevä on v. 2010 ilmestynyt López-Ribalta, Núrian kirjoittama "Emalityöt". Tässä esitellään emalityön keskeisimmät tekniikat emalitöiden historiaa unohtamatta. Samalla korostetaan että työskentely vaatii tarkkuutta työn jokaisessa vaiheessa. Työ asettaa myös vaatimuksia työtilan järjestämisen ja turvallisuuden suhteen, ja esim. vaaralliset aineet, kuten hapot, kehoitetaan säilyttämään lukitussa kaapissa kaukana lämmön lähteiltä.
Toinen harrastajille suunnattu vanhempi kirjasarja Isotaito käsittelee myös...
Huutokauppakamarit kuten Hagelstam ja Bukowski arvioivat taide-esineitä. Hagelstamin sivuilla kuitenkin kerrotaan, että se anna arvioita 1900-luvun yksittäisistä käyttöposliiniesineistä, mutta voisit kokeilla Bukowskin verkkoarviointilomaketta:
http://www.bukowskis.com/sell#valuation_online
Bukowskis Market käsittelee arvoltaan vaatimattomien esineiden kyselyt: http://www.bukowskismarket.com/ Rekisteröityneenä asiakkaana voit mm. tehdä ilmaisen arkistohaun.
Helmet-tietokannasta löytyy myös kirja, josta voisi olla sinulle apua: Designlasin hintakirja (Poolring 2005)
http://www.helmet.fi/record=b1723537~S9*fin
Entä oletko jo katsonut nämä sivut:
http://www.astiataivas.fi/
http://www.laatutavara.com/
Katso myös huuto.netin suljetut kohteet:...
Suomeksi teoksia ei löydy kovinkaan monta. Jo lukemasi teoksen Johan von Bondsdorff, Pohjois-Irlanti lisäksi pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä löytyvät mm. seuraavat suomenkieliset Pohjois-Irlantia käsittelevät teokset:
Kriisikattilat ja uskonnot maailmanpolitiikassa / [toimittanut Päivi Heino, Harri Westermarck]
Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunta, 2001 sekä Nortamo, Simopekka; Leppymättömät Otava, 1991.(Pohjois-irlanti molemmissa vain yksi käsiteltävä alue)
Pohjois-Irlantia käsittelevät teokset saat esille HelMetistä, kun valitset sanahaun ja kirjoitat hakulaatikkoon sanat: pohjois-irlanti and not kaunokirjallisuus. Valitse aineisto-pudotusvalikosta vaihtoehto kirjat ja hae.
Seuraavassa teoksessa...
Esimerkiksi seuraavista teoksista voisi olla apua:
- Kirjanpito- ja tilinpäätössanasto (toim.työ Minna Niemivirta). Hki : Taloustieto, 1995.
Kielet suomi, ruotsi, englanti, saksa
- Näsänen, Pasi: Talousvaikuttajan englanti-suomi-englanti. Järvenpää : P. Näsänen, 1998.
- Hallenberg, Riikka: Liike-elämän sanakirja: suomi-englanti. Hki : Taloustieto, 1999.
- Suomi-englanti, tekniikan ja kaupan sanakirja.Teosten saatavuuden Oulun kaupunginkirjastosta voi tarkistaa internetistä http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Oulun yliopiston kirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://herkules.oulu.fi/cgi-bin/hyperlib/www.exp?10024 .
Tammenterhon idättämisestä ja taimen kasvattamisesta löytyy tietoa esim. seuraavista artikkeleista:Kotiliesi: https://kotiliesi.fi/koti/huonekasvit/tammen-kasvatus-terhosta/Metsälehti: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/lukijakysymys-miten-idatan-tammen/#632548b1Molemmissa jutuissa viitataan terhojen keräämiseen tuoreeltaan syksyllä, sillä kuivuneet terhot eivät idä.
Kirjailija Leif Hamresta löytyy tietoja Contemporary authors -nimisestä hakemistosta. Siihen pääsee mm. Lahden kaupunginkirjaston asiakasnettikoneilta.
Tällä hetkellä yleisissä kirjastoissa ei näytä olevan tarjolla sen enempää sähkökirjoja kuin niiden lukulaitteitakaan asiakkaiden lainattavaksi. Mahdollisuuksia kyllä tutkitaan (kts. esim. tutkimusraportti "Sähkökirjan käyttötutkimus" http://www.kirjastot.fi/index.asp ). Sen sijaan kirjastossa voi lukea elektronisia aineistoja, kuten lehtiä, sanakirjoja ja eri alojen hakuteoksia, kts. esim. http://www.lib.helsinki.fi/finelib/index.html . Sähkökirjojen lainaaminen saattaa jo lähitulevaisuudessa olla mahdollista.
Ilman muuta kirjastoalan opinnoista on hyötyä alalle työllistymisessä, joten suosittelemme alan opintoja. Ilman niitä on mahdotonta pätevöityä ja saada vakituista työpaikkaa. Toki tällä hetkellä monet kaupunkien ja kuntien kirjastot eivät saa täyttää kaikkia vapautuvia toimia kireän kuntatalouden aikana. Opinnoista saa myös yleiskuvan alasta, toki erittäin paljon oppii kirjastossa työskentelemällä.
Kirjastoalalla työskentelee hyvin monenlaisen koulutuksen saaneita ihmisiä, jotka ovat opiskelleet jotain ihan muuta informaatiotutkimuksen, kirjastomerkonomin tai kirjastotradenomomin tutkinnon lisäksi. Esimerkiksi musiikkitiede on hyvä pohja ja sen opinnoista on paljon kirjastotyössä ja tietopalvelussa.
Toimi seuraavasti:
1. Mene Helmet-aineistohaun pääsivulle, joka löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/ Klikkaa Opastettu haku -otsikon alta löytyvää Sanahaku-linkkiä.
2. Kirjoita hakukenttään seuraava rimpsu:
äänikirjat and not (lastenkirjallisuus or nuortenkirjallisuus or lastenohjelmat or sadut)
Valitse Aineisto-valikosta "cd-levyt". Jos haluat mukaan ainoastaan suomenkieliset äänikirjat, niin valitse Kieli-valikosta "suomi".
Näin saat rajattua haun ulkopuolelle lapsille ja nuorille suunnatut äänikirjat!
DVD-aineiston laina-ajaksi on yhteisesti sovittu 1 viikko. Laajan aineiston ollessa kyseessä on harmillista kun joutuu niin usein käyttämään sitä jotta siihen ehtisi kunnolla tutustua ennen laina-ajan umpeutumista. Tämä on todella harmillista. Toivon että ehditte tutustua aineistoon laina-ajan puitteissa riittävästi. Tällä hetkellä Kausi 2 ja 3 ovat varattuja mutta sitten kun aineistoon ei enää kohdistu varausta voitte tietysti uusia lainanne myös netissä tai kirjastokäynnin yhteydessä.
Kun moni haluaa tutustua samaan aineistoon on hankala määrittää sellaisia laina-aikoja joihin kaikki olisivat yhtä tyytyväisiä. Voitte tietysti varata uudelleen saman aineiston palautettuanne sen mikäli ette ehtinyt tutustua materiaaliin riittävässä määrin...
Kirjastojen luetteloista löysin yhden tutkimuksen losseista, joka on tehty Varsinais-Suomen losseista:
Vikström, Matts: I vägtrafikens tjänst : landvägsfärjorna och färjkarlarna utanför Egentliga Finlands kust 1920-1960 : Varsinais-Suomen rannikon maantielossit ja lossimiehet 1920-1960, 1995.
Löytyi myös julkaisu: Silta- ja lauttatoiminta 1980-luvulla / [julk.] Tie- ja vesirakennushallitus, 1981.
Tieliikenteen historiaa käsittelevässä kirjassa: Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta, osa 3,
käsitellään jonkin verran myös lossien historiaa, lossireittejä ja lossarin työtä. Kirjassa on hyvä lähdeluettelo ja kerrottu mm. haastateltujen ihmisten nimet.
Kirjassa: Aro, Ilpo: "Hyvällä pääsee hyhmässä... : autoistumisen vaiheita Liperin...
Kyseinen Hilda Lipposen muistelma on ilmestynyt aikaisemmin Pertti Virtarannan teoksessa ”Länsi-Kannaksen murrekirja” (SKS, 1982). Siinä tuo murteellinen kohta selitetään sivulla 180 siten, että ”olliit laakkasissaa ja hyymistelliit” merkitsee ’värisivät, hytisivät’.
Jos tämä kirja on joskus ollut Vaski-kirjaston kokoelmissa, se on todennäköisemmin poistettu loppuunkuluneena kuin varsinaisesti sensuroitu. Englanninkielinen teos näyttäisi olevan Lastu-kirjastossa, Lahden pääkirjaston varastokokoelmassa. Sen saanee tilattua kaukolainana haluamaansa kirjastoon.
Hei,
Vaski-kirjastojen englanninkielisen runouden kokoelma on pääosin keskitetty Turun pääkirjastoon. Kokoelmastamme löytyy runsaasti englanniksi käännettyjä runoantologioita sekä suomenkielisistä kokoelmista koostettuja kokoelmia. Vähemmän löytyy yksittäisiä kokonaan käännettyjä runokokoelmia, mutta niitakin muutama.
Risto Ahti: Narkissos talvella on käännettynä Narcissus in Winter, ja Sirkka Turkka: Tule takaisin pikku Sheba on Not you not the rain, sekä Eeva-Liisa Manner: Runoja 56-77 on Fog Horses. Myös Pentti Saarikosken Hämärän tanssit on käännetty nimellä Dances of the obscure.
Koottuja runoja löytyy esimerkiksi Aleksis Kiveltä, Aila Meriluodolta, Eeva-Liisa Mannerilta, Pentti Saaritsalta, Aki Salmelalta, Paavo Haavikolta, Eira...
Kummankaan epäselvän tapauksen merkitys ei valitettavasti auennut.
Ensimmäisen kuvan komennus saattaisi olla kestonsa puolesta vuoden 1932 ylimääräinen varusmiesten lomautus säästösyistä, josta uutisoitiin esimerkiksi Keski-Uusimaa -lehdessä:
Keski-Uusimaa, 05.09.1931, nro 98, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1861892/articles/…
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toinen kuva on mystisempi. RT voisi viitata sekä rannikkotykistöön että rautateihin. Palveluksen laatu työvelvollisena voisi viitata enemmän rautateiden suuntaan, mutta lyhenteet eivät vastaa esimerkiksi Keijo Pennasen aihetta käsittelevässä artikkelissa esiintyneitä:
Pennanen, K. (1981). Rautateiden korjaustoiminta viime sodissamme. Tiede ja...
