Tallennetuissa ja kirjoihinkin paineituissa kansanlauluissa löytyy sekä naisten että miesten tekemiä eroottisia lyriikoita. Naisten laulamia eroottisia lauluja arkistoäänitteiltä cd-levylle on julkaissut ainakin Juminkeko ry albumilla Sandra Remsujeva: Vienan kansan lauluja. (JUMCD3.) Nyky-etnomuusikoiden tulkintoja on julkaissut ainakin Kansanmusiikki-instituutti levyllä Duo Pimperot: Piika huusi pinkotinta, laulajina Heidi Camus ja Maija Kauhanen (KICD136). Uudemmassa populaarimusiikissa on myös naisten sanoittamia eroottisia lauluja, vaikea sanoa kuulematta, ovatko ne samaa genreä kuin "isojen poikien laulut" ja vastaavat. Tässä ainakin yksi tutustumisen arvoinen albumi:
Pyylampi, L., Pyylampi, L. & Hänninen, S. 2013. Silitä vielä...
Helsingin kaupungin tietokeskus julkaisee asuntojen hintatilastoja verkkojulkaisusarjassaan. Tieokekuksen Internet-osoite on http://www.hel.fi./tietokeskus . Sivulta pääsee eteenpäin seuraavasti: Kaupunkitilastot / Tilastot aiheittain / Asuminen ja rakentaminen /Asuntojen hinnat. Tlastot perustuvat Tilastokeskuksen virallisiin tilastoihin, jotka siis löytyvät myös osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi .
Espoossa ei ole perusturvalautakuntaa, mutta on perusturvajohtaja Juha Metso.
Sosiaali- ja terveyslautakunta hoitaa samoja toimia, kuin monen muun kaupungin perusturvalautakunta.
Sen kokousten ajat ja pöytäkirjat selviävät linkistä:http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Lautakunnat_ja_…
Kirjastokortin saaminen vaatii henkilökohtaisen käynnin kirjastoon. Jos et pääse kirjastoon, voit ottaa yhteyttä Kotikirjasto-palveluun. Kotikirjasto on palvelu kaikille vantaalaisille, jotka eivät pääse itse kirjastoon korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Lisätietoja palvelusta saat täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kotipalvelu/Kotikirjasto(34287)
Pia-nimi tulee latinan sanasta pia, joka tarkoittaa pyhää, hurskasta, oikeudenmukaista, lempeää tai uskollista.Katolisissa maissa nimi kuuluu Karthagossa surmatulle marttyyri Pialle, jonka kirkollinen perinne on sijoittunut 100-luvulle.Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Lautasessa oleva logo kuuluu Rautateiden Urheilun Tukisäätiölle (nykyään Rautuki https://osasto52.jhlyhdistys.fi/virkistys-ja-vapaa-aika/rautuki/). Tukisäätiö perustettiin vuonna 1953 edistämään VR:n työntekijöiden hyvinvointia. Tällä Tukisäätiöllä on ollut omistuksessaan retkeilykeskukset muun muassa Vuokatissa ja Pyhätunturilla. Tämä lautanen ja laajemmatkin astiastot lienevät kuuluneet näiden retkeilykeskusten käyttökalustoon. Rautatiemuseon kirjastosta Hyvinkäällä löytyy muun muassa retkeilykeskusten esite vuodelta 1966. Esitteessä mainitaan 1960-luvun alussa avautuneen Vuokatin retkeilykeskuksen yhteydessä, että ”Keittiö- ja ruokailuastioita käytettävissä omaan ruokatalouteen halukkaille”. Vuosikymmenten vieriessä erilaisten...
Lehtipisteen palvelusta osoitteesta www.lehtipiste.fi voi tarkistaa lehtien myyntipaikat. Kirjoita etsimäsi lehden nimi pikahakukenttään oikealla ylhäällä ja sitten voit etsiä sinulle lähintä myyntipistettä postinumerolla tai paikkakunnalla.
Hakujen tallentamisen mahdollistava nappi on aika huomaamaton. Tee haluamasi haku ja klikkaa sitten hakukentän tasolla äärimmäisenä oikealla olevaa nappia ”Tallenna”. Sen jälkeen tekemäsi haun pitäisi löytyä omien tietojen kohdasta ”Tallennetut haut”.
Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kirja: Mikkelin Puhelinyhdistys 1888-1988. Sen mukaan Mikkelin Telefooniyhdistys perustettiin 17.2.1888, ja perustajajäseniä oli 26. Kirjasta löytyy listaus: Puhelimenhaltijat vuodelta 1889 julkaistun puhelinluettelon mukaan. Siinä puhelinnumero 2 on ollut nimellä Oluttehdas, C. Petroff.
Numero 357:n käyttöönottoaika jää vuosien 1910 ja 1915 välille. Kirjassa on maininta, että vuonna 1910 puhelimia oli 322 kappaletta ja että vuonna 1915 oli ollut 365 vuosimaksun maksanutta jäsentä.
Kirjastossamme ei ole vanhoja puhelinluetteloita, joista voisi seurata, miten pitkään näitä pieniä puhelinnumeroita käytettiin. Tätä puolta voi tiedustella puhelinyhtiöltä. Mikkelin Puhelin oyj:n kotisivuilta http...
Lehti on tallella ja se on varattuna teidän nimellänne pääkirjaston aikuistenosaston lainaustoimistossa. Lehteä pidetään varattuna viisi päivää ja sen jälkeen se palautetaan takaisin lehtihyllyyn.
Huoneenlämmössä sulaneet kotimaiset marjat voi hyvin syödä heti sellaisenaan tai lisukkeena rahkan tai jogurtin kera.
Martat.fi-sivustolla annetaan seuraavat ohjeet: Marjojen sulatus huoneenlämmössä on C-vitamiinin säilymisen kannalta suositeltavampaa kuin jääkaapissa sulatus. Sulamista voi nopeuttaa upottamalla pakastusrasia muovipussin suojaamana lämpimään veteen. Mikroaaltouuni on kätevä ja nopein pakastemarjojen sulatuksessa. Yleensä paras tulos tulee sulatustehoa käyttäen.
https://www.martat.fi/ruoka/sailonta/pakastaminen/marjojen-pakastus/
Ruokavirasto suosittelee käyttämään ulkomaisia pakastemarjoja vain kunnolla kuumennettuina.
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-...
Arvo Turtiaisen runo Poika, joka alkaa rivillä "Helsingin asemalla" on kokoelmasta Minä paljasjalkainen (1962, s. 31).Runo on ensimmäinen osa sarjasta, jonka seuraavat osat ovat Tyttö, Tyttö ja poika, Poika ja tyttö, Perhe, Isä ja äiti, Perhe.
Tuusulan kunnan sivuilla http://www.tuusula.fi/ on yhteystietojen lisäksi (joitakin asioita kannattaa kysyä suoraan kunnan viranomaisilta) monenlaista muuta tietoa. Linkin Kunnan palvelut -> tietoa Tuusulasta alta kohdasta "taskutietoa Tuusulasta" selviää mm. että vuonna 1999 työttömyysaste on ollut 7,3 % ja että asukasluku vuonna 2000 on 31 168.
Katso myös Ascentian tuottama Fennica- hakemisto, http://www.ascentia.fi/fennica/k396.htm , siellä on selkeästi esitetty "faktaa ja figuuria" koskien Tuusulaa. Sisältää myös vertailuja muihin kuntiin.
Maanmittauslaitoksen sivuilta http://www.kartta.nls.fi/ löytyy karttoja ja paikkatietoa. Vapaasti katsottavat (ei maksulliset) kartat eivät ole kovin kummoisia, joten karttoja kannattaa tulla...
Hei,
Kiva, että olet pitänyt Sammon vartijoista. Timo Parvelan kirjoista elokuviksi on tehty ainoastaan Ella ja kaverit ja Ella ja kaverit 2 - Paterock. Tulevista elokuvista löytyy ennakkotietoa ainakin Suomen elokuvasäätiön (https://ses.fi/) sivuilta, josta Tukitoiminta-linkin kautta löytyy mm. käsikirjoitustukea saaneet, mikä kertoo, että aiheesta on tekeillä elokuva.
Ulkomaita Sammon vartijoiden tarina tuskin kiinnostaa, koska se liittyy niin vahvasti Suomen kansalliseen kulttuurihistoriaan. Ella-kirjojen universaalimpi lasten maailma on sen takia otollisempi aihe elokuville. Lisäksi Sammon vartijoista tulisi todennäköisesti kalliimpi leffa, riippuen kuinka paljon elokuvaan tarvitaan erikoistehosteita. Silloin se vaatii myös suuremman...
Germaanisia lainasanoja varhais- ja myöhäiskantasuomessa on tutkinut edesmennyt professori Jorma Koivulehto. Hänen artikkeleitaan löytyy julkaisusta Verba vagantur (Suomalais-Ugrilainen Seura, 2016). Siitä löytyy artikkelien lisäksi myös lista Koivulehdon tutkimista ja selittämistä lainaetymologioista Lainaetymologioita neljältä vuosikymmeneltä sekä laaja sanarekisteri.
Suomen murteiden tutkimus on Kotimaisten kielten keskuksen yksi tutkimusalueista, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet. Verkosta löytyy teos Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/
Hämäläismurteista löytyy teoksia, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iset+m…
Kalevi Viik on tutkinut myös lainasanoja, ehkä...
Allergia ja astmaliiton sivuilta (www.allergia.com) saa ainakin joitain reseptejä, joissa ei ole mainitsemiasi allergiaa aiheuttavia aineita.
Reseptejä on mm. seuraavilla www-sivuilla:
http://www.allergia.com/teema/reseptit.html
http://personal.inet.fi/yhdistys/allergia-ja.astmayhdistys/reseptit.htm
Ruokaohjeita on esim. seuraavissa kirjoissa:
Palva-Alhola, Marjatta: Ruoka-allergisille ruokavalio-opas ja keittokirja; Kirjayhtymä, Helsinki 1987
Renzenbrink, Udo: Allergiat ja ruokavalio; Biodynaaminen yhdistys, Helsinki 1990
