Tutkin kirjoja täällä Jyväskylän pääkirjastolla, mitä meiltä löytyy Toivakan historiasta. Teoksessa: Perinnealbumi. Keski-Suomi 2: Laukaa, Leivonmäki, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Sumiainen, Suolahti, Säynätsalo, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski / vastaava toim.: Ismo Koponen. Kimy Kustannus 1983, löytyy kuva sivulta Toivakkaa käsittelevästä luvusta sivulta 609 Vihijärven kylältä Mataran torpan pihamaalta. Kuvassa on ikuistettuna torppari Santeri Matara perheineen 1910-luvun alussa. Kerrotaan myös, että päärakeenuksessa oli savupirtti aina vuoteen 1924. Eli Vihijärven kylällä on ainakin Mataran torppa sijainnut. Varmaksi en nyt tiedä onko Mataran torppa sama torppa kuin Matara-Aho,...
Yli päätänsä jukebokseista löytyy kirjoja vain muutama englanninkielinen. Tässä muutama suomenkielinen artikkeli:
Kinnunen, Juha: Wurlitzer soi yhä. Tekniikan maailma. 47(1992) : 1, s. 38-41; Österman, Jarmo: Satavuotias jukeboxi. Hifi-lehti. 1988 : 9, s. 11-13; Kalima, Tom: Jukeboxista musiikkia jokaiseen makuun : moderni laite on osa äänentoistojärjestelmää. Gramex : esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex r.y:n asiakaslehti. - Helsinki : Gramex. - ISSN 0787-6564. (1999) : 3, s. 11 ja Rinkinen, Jenni: Jukebokseista tuli elämäntyö (Tapasimme Leevi Kärkkäisen). Helsingin Ssanomat 2003-08-21. (Asiasanojen mukaan ainakin tämä Hesarin artikkeli käsittelee myös korjausta ja huoltoa.)
Elokuva on
Nimi: Viskningar och rop (virallinen nimi)
Kuiskauksia ja huutoja (suomenkielinen nimi)
Cris et chuchotements (muu nimi)
Cries and Whispers (englanninkielinen nimi)
Maa: Ruotsi SE
Laji1: pitkä
Laji2: fiktio
Valmistumisvuosi: 1972
Lähde: lähdekirjallisuus
Ensi-ilta päivämäärä: 04.10.1974
Ensi-ilta paikat: Maxim 2
Tekijä: Ingmar Bergman - ohjaus
Näyttelijä: Harriet Andersson (Agnes)
Kari Sylwan (Anna)
Ingrid Thulin (Karin)
Liv Ullmann (Maria/Marian äiti)
Anders Ek (Isak, pappi)
Erland Josephson (David, tohtori)
Inhållsreferat:.. Karin slår sönder ett glas. Fredrik är inte intresserad av kaffe. Han går till sängs. Det är bara en härva av lögner alltihop, säger Karin med en glasskärva i handen. Anna hjälper...
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole omaa ympäristöjärjestelmää tai -ohjelmaa. Kaupungin virastojen ja laitosten pitää raportoida vuosittain kaupungin ympäristöraporttia varten seuraavia tietoja: Ympäristöjohtaminen ja –koulutus, Oman toimialan ympäristötavoitteet ja –toimet, Energiankulutus ja -säästö, Jätehuolto ja jätteen synnyn vähentäminen, Hankinnat kuljetukset ja ympäristöriskit.
Helsingin kaupungin ympäristöraportti: http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE…
Helsingin kaupunginkirjastoon on muodostettu mm. kirjastojen ekotukihenkilöistä ympäristöasioiden verkosto. Verkoston toiminnan pohjana on Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma: http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?...
Tietämättä pyykinpesukoneen merkkiä tarkemmin suosittelisin ensin tarkistamaan oman koneen käyttöohjeista, mitä siellä sanotaan linkouksesta. Jos sieltä ei löydy vastausta, niin verkosta hakemalla "miksi pesukone ei linkoa" löytyy useita mahdollisia syitä pulmaan, jotka kannattaa käydä läpi. Jos ei itse pysty asiaa ratkaisemaan, niin viimeinen keino on tietysti olla yhteydessä kodinkonekorjaajaan.
Toivottavasti seuraavat teokset ovat aiheeseesi sopivia. Näitä saa pääkaupunkiseudun kirjastoista ja voitt tilata niitä lähikirjastosi kautta:
1) Apartments / [idea and concept: Peter Feierabend, Paco Asensio] ; [original texts: Loft Publications] ; [Italian translation: Grazia Suffriti]
Julktiedot Barcelona : Loft Publications, cop. 2004
Huomautus italia, englanti, espanja
2) Wilhide, Elizabeth
Teos Högt i tak : inredningsidéer för takvåningar, loft och öppna ytor / Elizabeth Wilhide ; översättning: Anders Rolf
Julktiedot Stockholm : Valentin, 2003
ISBN 3-89985-171-4 (sid.)
3) Vance, Peggy
Teos Loft living / Peggy Vance
Julktiedot London : Ward Lock, 1999
Huomautus englanti
ISBN 0-7063-7763-X (sid.)
HelMet-tietokannasta löytyy tarkennetulla haulla, rajauksina aineisto=kirjat ja kieli=suomi, hakulauseella runot AND (lapset OR vauvat OR syntymä OR lapsettomuus) 43 teosta. Hakutuloksissa on runsaasti huteja, mutta osumiakin on.
Poimin muutaman kokoelman tähän:
Aikio-Arianaick, Inger-Mari
Maailmalta tähän
Kustannus-Puntsi 2006
asiasanoja: raskaus, vauvat, äitiys
Helmiä simpukoista : kun lapsettomuus koskettaa
Pilot-kustannus 2006
asiasanoja: lapsettomuus
Huuhka, Niina
Kolme poikaani: Ilo, Voima ja Tahto
Pilot-kustannus 2007
asiasanoja: adoptio, lapsettomuus, kuolema, surutyö, äidit
Kaskinen, Anna-Mari
Ihmettä ja iloa : runoja vauvakotiin
Kirjapaja 2006
asiasanoja: isyys, vanhemmuus, vanhempi-lapsisuhde, vauvat, äitiys
Runo puhuu lapsesta...
Voisiko olla kyse tästä runosta?
Shenstone: Toivo
Surinassa mettisen soi
unilaulu mun ahtehillain,
puut luolia vartioi,
mäet hohtavat lampaistain.
Minä harvoin tappion koin,
avun antoivat lähteeni sen,
nuo saartamat sammalistoin,
sinikelloin ja orvokkien.
Havupuuta ei lehdikkotie
näe; aitana kuusamat on.
Viel' ei pyökkini vihreä lie,
mut kaulaama ruususton.
Sulo ainoa laitumien
vain karjani on kevätsäin;
puro sees ei, mut veessä ui sen
kalat kultaiset kimmeltäin.
Hyvin eräälle mieleinen on
huvihuone mun pystyttämäin.
Hänen ihailla pensaikon
myös istutin kiirein päin.
Pian jasmiini korvasi jo
kera syreenin vaivani mun.
Nyt tiuhana oksasto,
rakas, vartoo kättäsi sun.
Lakeuksilta, lehdoista haan
miten villit sävelet soi,
satakielet kun...
Kuka kukin on 1966 -kirjassa ei ole Asta Maria Lantzin syntymäaikaa, vain avioliiton solmimisvuosi (1937). Sama tieto on myös Kuka kukin on vuosien 1978, 1964 ja 1960 painoksissa ja kirjassa Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983 : yhteisö- ja henkilöhakemisto (toim. Ilona Tainio).
Vuoden 1978 Kuka kukin 1978 on myös verkossa luettavana Project Runeberg -sivuston kautta:
http://runeberg.org/kuka/1978/0642.html
Valitettavasti hänen syntymäaikaansa ei löytynyt muistakaan lähteistä.
Tutkimieni lähteiden mukaan Lützenin taistelussa laulettu virsi on Verzage nicht, du Häuflein klein (Evangelisches Gesangbuch, virsi 249). Myöhemmin siihen on viitattu myös nimillä Schwanengesang Gustav Adolfs ja Gustav Adolf's Feltlied. Teksti on kirjoitettu virren Kommt her zu mir, spricht Gottes Sohn (EG 363) melodiaan. 1400- ja 1500-lukujen taitteeseen ajoitetun kansanlauluksi luokitellun sävelmän tekijää ei tunneta. Virren sanojen kirjoittajastakaan ei ole täyttä yksimielisyyttä: tekijäksi on esitetty jopa Kustaa II Adolfia, mutta todennäköisimmät ehdokkaat ovat Jakob Fabricius ja Johann Michael Altenburg.
http://www.volksliederarchiv.de/verzage-nicht-du-haeuflein-klein/
http://www.liederdatenbank.de/song/11460
http://www.evangeliums....
Libby-sovellutus ei tosiaan kerro laina-aikaa ennen kuin aloitat teoksen lainauksen.
Silloin kirja kertoo laina-aikansa tai mahdollisen jonotusajan (jos se on lainassa toisella)
Hieman hankalaa,. Sivuilla voi kuitenkin peruuttaa takaisinpäin ja jättää teoksen lainaamatta/varaamatta.
Helmetin e-äänikirjojen lainaaika vaihtelee 1-14 vuorokauden välillä eli voit itse päättää Helmet-sivulla, lainaatko kirjan päiväksi vaiko kahdeksi viikoksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Kirjaudu_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25239)
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat kaunokirjalliset teokset, jotka sijoittuvat Buchenwaldiin.
Imre Kertész: Kohtalottomuus (Sorstalanság, suom. Outi Hassi, 2003)
Elie Wiesel: Yö (La nuit,suom. Heikki Kaskimies, 1991)
Bruno Apitz: Alastomana susien parissa (Nackt unter Wölfen, suom. Kaj Kauhanen, 1961)
Jorge Semprún: Tarvittava ruumis (Le mort qu'il faut, suom. Helka Vala ja Irma Koistinen, 2005)
Jeremy Dronfield: The boy who followed his father into Auschwitz (2019)
Fabrice Humbert: L'origine de la violence : roman (2010)
Antoine Billot: Otage de marque : roman (2016)
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kirjasampo.fi/
Suomen ammattikouluissa eli nykyisissä ammattiopistoissa on suoritettava yksi pakollinen ruotsin kielen kurssi.
Lähde: https://peda.net/ksao/oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6/yto-aineet/arkisto/vtp…
Projektihallinan käsikirjaa löytyy vuosien 1999,2002,2004,2008 ja 2009 painoksina. Viimeisiimmästä vuoden 2009 painoksesta on varauksia, joten se ei nyt ole saatavana mistään pääkaupunkiseudun kirjastoista. Vanhempien painoksien saatavuustiedot löytyvät osoitteeesa:http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Martin Stenbergin kirjan Tieto: tietojohtamisen arkkitehtuuri )Otava 2006) saatavuustiedot löytyvät samasta osoitteesta. Sitä löytyy lainattavana tällä hetkellä esim. Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa. Varaukset kirjoista voi tehdä www.helmet.fi sivuston kautta tai soittamalla kirjastoon.
Joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta kirjastossa on vieraskielisiä kirjoja vain yhdet kappaleet. Kysymästäsi kirjasta on tällä hetkellä 5 voimassaolevaa varausta. Kirja on viimeksi palautettu 10.11, eli myöhässä, ja saman tien se on laitettu varaushyllyyn ja ilmoitettu seuraavalle jonottajalle. Silloin kun kirja on varaushyllyssä, sillä ei näy eräpäivää, mutta se ei myöskään ole lainattavissa. Lastu-tietokanta näyttää todellisen sen hetkisen tilanteen, eli ko. kirja on pääkirjaston omaisuutta, mutta oli edellisellä lainaajalla Mukkulan kirjaston kautta. Omasta varauksestasi en pysty nyt sanomaan mitään, koska tässä viestissä ei näy nimeäsi. Jos teet varauksen Lastu-tietokannassa, se ilmoittaa, kun varauksen teko onnistui....
