Kielitoimiston sanakirjan (Kielitoimiston sanakirja) mukaan sana on "kielen pienin itsenäinen (yhdeksi kirjainjaksoksi kirjoitettava) merkityssisältöinen rakenneosa; sen puhe- t. tekstiyhteydessä esiintyvä muoto, sane". Tieteen termipankki (Kielitiede:sana – Tieteen termipankki) määrittelee suunnilleen samoin: sana on "kielen pienin itsenäinen merkityssisältöinen osa: rakenneyksikkö, joka voi esiintyä yksinään ja jolla on itsenäinen merkitys".Ei voida väittää, että tsau-sana ei olisi mukana missään sanakirjassa. Suomen etymologisesta sanakirjasta (Suomen etymologinen sanakirja) se löytyy.
Merja Jalosta löytyy tietoa mm. kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Loivamaa (1995) ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995); nettiosoitteista http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomerja.html ja http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990602-161135.html sekä artikkeleista:
Pappilan ponitytöt kilpailussa / Merja Jalo & Marvi Jalo (Kaleva 1998-07-21, Kirja-arv.)
Vaara Raudikkotiellä (Lapset ja yhteiskunta 1988, Kirja-arv., nro 11, sivu 29)
Naamiaisratsastus (Virke 1988, Kirja-arv., nro 4, sivu 41)
Joissakin kirjastoissa on mahdollista digitoida VHS-kasetteja ja siinä yhteydessä niitä ilmeisesti voi myös katsella. Digitointilaitteet löytyvät ainakin Vuosaaren kirjastosta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto. Lisäksi myös Sellon ja Tikkurilan kirjastoista pääkaupunkiseudulla.
Sinikka Kallio-Visapää on suomentanut kyseisen kohdan T. S. Eliotin Neljän kvartetin viidennestä runosta Little Gidding seuraavasti:"Siinä on loppu mistä me lähdemme matkaan."Juha Silvon suomennoksessa sama kohta kuuluu näin:"Lopusta me aloitamme."T. S. Eliot: Autio maa : Neljä kvartettiä ja muita runoa (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen, suom. Sinikka Kallio-Visapää et al., 1972, s. 176)T. S. Eliot: Neljä kvartettoa (suom. Juha Silvo, 1979, s. 83)
Helle-kirjastojen kokoelmista löytyy vain yksi, historiallinen keittokirja. Muilta kirjastoalueilta löytyy enemmän lainattavia saksankielisiä keittokirjoja. Näet ne tästä Finna-hausta. Niistä voi tehdä kaukolainapyyntöjä.
Työttömyyden syitä pohdittaessa on lähiaikoina alettu puhua ilmiön periytyvyydestä. Tällä tarkoitetaan lähinnä sitä, että kielteinen asenne koulutusta ja työtä kohtaan saattaa periytyä vanhemmilta lapsille. Korkeaa koulutusta arvostavien vanhempien lapset vastaavasti kouluttautuvat todennäköisesti muita pidemmälle. Tällöin heidän todennäköisyytensä jäädä työttömäksi taas vastaavasti pienenee. Työttömyyden periytyvyydestä puhuttaessa on kuitenkin muistettava, että työttömyys on ilmiönä monimutkainen ja suoraviivaisten kausaliteettien vetäminen on virheellistä: esimerkiksi yksi tämän hetken ilmiö onkin korkeasti koulutettujen ns. akateeminen työttömyys.
Pätkätyöt ovat ilmiönä kuitenkin vielä monimutkaisempi ja sen väittäminen periytyväksi ei...
Valtakunnallisessa kirjastotilastossa http://tilastot.kirjastot.fi/ on tietoja lähinnä kirjastojen perustoiminnoista, kuten lainoista, kokoelmista, henkilökunnan ja toimipaikkojen määrästä.
Kirjastojen kehittämiseen ja johtamiseen liittyviä tilastotietoja ei näistä julkisista tilastoista löydy. Pitäisi myös määritellä, mitä näillä termeillä tarkoitetaan – tarkoittaako kehittäminen esim. tietojärjestelmiin, työmenetelmiin, henkilöstön koulutukseen liittyviä toimenpiteitä vai jotakin muuta. Lasketaanko johtamiseen kirjaston johtajan/johtajien palkka tai myös joitakin muita hallintoon liittyviä kuluja jne.
Kirjastoalan ylimpänä hallintoviranomaisena toimii opetusministeriö, joka jakaa vuosittain kirjastoille avustuksia erilaisiin...
Mikäli kirjaa luetteloitaessa on tiedossa asennusnumero, se kirjoitetaan CD:n päälle. Tässä niin ei ilmeisesti ole. (398-alkuinen on kirjaston nidenumero). Kirjassa olevassa asennusohjeessa CD:n väitetään käynnistyvän automaattisesti, joten muuta neuvoa ei voi antaa kuin uudelleen yritys.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat Ylen tallenteet ovat kaukolainattavissa muihin Pohjoismaihin. http://www.helmet.fi
Kaukolainat hoidetaan aina kirjastojen välisinä. Paikallinen kirjasto, tässä tapauksessa Ruotsissa, huolehtii kaukolainapyynnön tekemisestä, joten kannattaisi ottaa yhteyttä sinne.
Alan koulutusta on aikoinaan järjestetty Diakonissalaitoksella ja laitosta käsittelevissä kirjoissa löytyy jotakin tietoa. Eeva Hurskaisen kirjassa Sisar Linan tyttäret ( Kirjapaja, 1992) on esim. luku Sisaret kotisairaanhoitajina. Diakonissalaitoksen historiaa löytyy mm. kirjoissa Helsingin Diakonissalaitos ( 1937), Martti Mäkisalo: Ihanteista kasvaa arki; Helsingin Diakonissalaitos (1867-1992) ja Nainen paikallaan: diakonissoja kotona ja kentällä, toimittanut Pirkko Probst ( 2010). Kirjassa Kotiapulaiset; muistoja sadan vuoden ajalta, toimittanut Minna Kilkki ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2006) löytyy tarinoita kodinhoitajista. Nämä kirjat ovat tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun HelMet kirjastoista. Yliopiston Melinda...
Voisikohan kyseessä olla Jessie Burtonin Nukkekaappi (The miniaturist, suom. Markku Päkkilä, Otava, 2016)? Viime vuonna ei näytä ilmestyneen Nukkekoti-nimistä kirjaa.
Voit lukea lisää kirjasta esimerkiksi Kirjasammosta. Alla on linkki teoksen tietoihin.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Teos on tullut jo lainattavaksi oman alueesi kirjastoverkkoon, joten mikäli teosta ei juuri tällä hetkellä ole vapaana lainattavaksi, voit tehdä siitä varauksen.
http://lastukirjastot.fi/start
Faulknerin novellia Delta Autumn ei Suomen kansallisbibliografiasta ja Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista saatujen tietojen perusteella ole suomennettu.
Tietoa löytyy vähän.
Kansanterveyslaki, tartuntatautilaki, rokotusohjelma ja muita keskeisiä lakeja ei ollut vielä säädetty 1950-1960 luvulla.
Tässä joitakin vanhoja lehtiartikkeleita influenssasta ja influenssarokotteesta Duodecim lehdessä:
1958/11 Erkki Klemola, Rasmus Stenström, Pirjo Mäkelä ja V. Ritarna: Havaintoja syksyn 1957 influenssaepidemian aikana aikuisilla esiintyneistä keuhkokuumeista s.605
1958/9 Liisa Haapanen: Eräs influenssarokotuksen tehokkuutta koskeva tutkimus s.507
1959/4 Kalevi Lyytikäinen [nekrologi]: Ns. aasialaisen influenssan vaikutuksesta keuhkotuberkuloosiin s.798
1965//2 Kari Cantell: Influenssarokotteet s.235
1975/2 Kimmo Aho ja Reijo Pyhälä: Influenssan epidemiologiaa s. 257
Artikkeleista voidaan tilata...
Valitettavasti vielä ei voi sanoa tarkkaa aikaa, milloin aikakauslehtiä voi lainata. Palutusautomaatti ei ota vastaan ohuita lehtiä ja niille ollaan kehittämässä lainauskoteloa. Toivottavasti asia järjestyy pian. W.i.t.c.h Aikakirjat sarjakuvalehtinä ovat lainattavissa, samoin W.i.t.c.h kirjat.
Kruutin sanan merkitystä kannattaa tiedustella kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimesta puh. 09 7014991. Suomen kielen sanakirjoista löytyy vain sana kruuti, joka on tarkoittanut ruutia.
Hei!
Voisiko kyseessä olla Gary Valentine Lachmanin teos Tajunnan alkemistit: kuusikymmenluvun mystiikka ja Vesimiehen ajan pimeä puoli
vuodelta 2009.
Lisää kirjoja aiheesta löytyy piki-verkkokirjastosta, osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=D84338096E3EE5…
Hyvä, tiivis yleiskatsaus ruokailuvälineissä käytettyihin metalliseoksiin löytyy Kirsti Grönholmin ja kumppaneiden kirjasta Pöytä koreaksi : kattauksen ja pöytätapojen historia (Tammi, 2005). Kirjassa esitellään argent haché (hopeoitu messinki), sheffield plate (hopeoitu kupari), kova tina eli britannianmetalli (tinan ja antimonin seos) ja alpakka (kuparin, nikkelin ja sinkin seos).
Hyödyllistä lisätietoa metalliseoksista yleensä löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Pekka Vaissi & Hannu Huovinen, Kultasepän aineoppi ja ammattikemia. Opetushallitus, 2008
H. M. Miekk-oja, Metallioppi. Otava, 1960
Onni Kauppila & Kosti Kantola, Metallityön aineoppi. Otava, 1966
Hei,
valitettavasti Kaari Utrion Yksisarvista ei löydy äänikirjana yhdestäkään Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjaston toimipisteestä.
Äänikirjaa on kuitenkin saatavilla muutamasta muusta Suomen kirjastosta kolmiosaisena C-kasettiversiona. Äänikirjat on mahdollista tilata kaukoalainana Mikkelin kaupunginkirjaston kautta.
Yksi kaukolainatilaus maksaa 4 euroa. Tilauksen voi tehdä joko asioimalla kirjastossa tai täyttämällä tilauslomakkeen kotisivullamme osoitteessa http://kirjasto.mikkeli.fi/kaukolainatilaus .
Lisätietoa kaukolainauksesta saat mistä tahansa toimipisteestämme tai tietopalvelumme kautta puhelimitse numerosta 050 311 7481 tai sähköpostitse tietopalvelu@mikkeli.fi. Tietoa löytyy myös kotisivuiltamme...
Tabermannin omasta runotuotannosta en tällaista katkelmaa onnistunut löytämään enkä valitettavasti onnistunut kysymyksen tekstikatkelmaa muuallekaan jäljittämään.
Yle:n sivuilla Matti Huutonen on vastannut kysymykseen kastepisteestä: "Kastepisteellä tarkoitetaan sitä lämpötilaa, johon ilman pitäisi jäähtyä, jotta saavutettaisiin kyllästystila. Toisin sanoen, jos ilman lämpötila laskee samaan lukemaan kuin kastepiste, kohoaa suhteellinen kosteus 100 prosenttiin. Mitä suurempi ero on ilman lämpötilan ja kastepisteen välillä, sitä kuivempaa ilma on."
Koko vastaus on nähtävillä osoitteessa https://yle.fi/saa/mita_tarkoittaa_kastepiste/7015130
Lisäksi Ilmatieteen laitoksen sivuilla kastepisteen merkitys on selitetty: "Kastepiste tai tarkemmin kastepistelämpötila on se ilman lämpötila, jossa ilman sisältämän vesihöyryn tiivistyminen alkaa. Tähän lämpötilaan ilman lämpötilan tulee siis laskea, jotta...
