Olisikohan kyseessä Patricia Cornwellin kirjoittama Kay Scarpetta -sarja. Sarjan ensimmäinen osa Post mortem ilmestyi englanniksi 1990 ja suomennettuna 1994. Kay Scarpetta toimii sarjan alussa Virginian johtavana kuolinsyyntutkijana. Hänella on sisarentytär Lucy Farinelli. Lucy on superälykäs tietokonenörtti, joka myöhemmin päätyy töihin FBI:n palvelukseen ja auttaa tätiään myös tapausten ratkomisessa. Sarjassa on ilmestynyt 24 osaa.
Patricia Cornwellin kirjoittamia kirjojen lista löytyy esimerkiksi täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Patricia_Cornwell
Kirjailijasta löytyy tietoja kustantajan sivuilta: https://otava.fi/kirjailijat/patricia-cornwell/
Itämerellä maannousu on alle yksi millimetri vuodessa leveyspiiriltä 55 leveyspiirille 56 kulkevan linjan eteläpuolella. Maanmittauslaitoksen sivuilta löytyy kartta ja muuta tietoa Fennoskandian maannoususta: https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/teematietoa/maannousu.
PIKI-kirjastoista ja muista Suomen sekä joistakin muidenkin maiden kirjastoista on mahdollista lainata aineistoa Helmet-alueelle kaukopalvelun avulla.
Helmet-alueen kaukopalvelupyynnöt verkossa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Huomaathan, että palvelu on maksullinen (Suomen sisäinen laina 4 €/nide).
Voit pidentää koululuokkasi kirjastokortin voimassaoloa asioimalla missä tahansa Helmet-kirjastossa ja esittämällä henkilötodistuksen. Samalla kirjastokortin tietoihin voidaan muuttaa oikea luokka-aste.
Koulujen, päiväkotien ym. kirjastokortit ovat voimassa aina vuoden kerrallaan. Vuoden välein kirjastossa tarkistetaan, ettei esim. kortin yhteyshenkilö ole muuttunut ja että muutkin rekisterissä olevat tiedot ovat ajan tasalla.
Makupalat.fi:stä löysin Signaturer.se:n, jossa on myös Arabian leimoja, signeerauksia ja taiteilijoita, https://www.signaturer.se/Europa/arabia.htm. En löytänyt tuota kirjainyhdistelmää, mutta kolme taiteilijaa, joiden nimikirjaimet sopisivat, Kauko Rajala, Kristiina Riska ja Kristiina Roos. Viime mainitun signeeraus on erinäköinen.
Signeerauksia on myös antiikkiliikkeiden sivuilla, esim. Wanha Elias, https://www.wanhaelias.fi/arabian-taiteilijoiden-signeerauksia/
Seuraavassa pdf:ssä kerrotaan taiteilijoista Arabian taiteilijat, https://www.lohja.fi/wp-content/uploads/2020/04/Arabian-taiteilijat.pdf
Designmuseon tietokannassa on myös leimoja, mutta tämä ei ollut siellä, http://arabia.kokoelma.fi/leima_valinta.aspx...
Tässä joitakin ehdotuksia:
Adébáyò, Ayòbámi : Älä mene pois (lapsettomuutta ja sen seurauksia käsittelevä romaani yhteiskunnassa, jossa vallitsee moniavioisuus)
Atwood, Margaret : Orjattaresi (dystopiayhteiskunta, jossa nuoret naiset on valjastettu synnytyskoneiksi)
Faulkner, William : Villipalmut (epäsovinnainen rakkaus, jossa puolisonsa toisen miehen vuoksi jättänyt nainen tulee raskaaksi ja päätyy aborttiin)
Kundera, Milan : Jäähyväisvalssi (kirjan tapahtumapaikkana on lapsettomuuden hoitoon keskittynyt kylpylä, keskeisinä hahmoina sairaanhoitaja, joka haluaa lapsen isälleen sekä isyyttä kammova ja toisen naisen kanssa naimisissa oleva isä)
Shriver, Lionel : Poikani Kevin (murhaajan äidin tarina, joka alkaa ennen lapsen syntymää ja...
Kuvailun perusteella kyseessä saattaa olla Salla Simukan nuortenkirja Jäljellä (2012) ja sen jatko-osa Toisaalla (2012). Ne ovat genreltään tieteiskirjallisuutta. Tarkemmat kuvaukset teoksista löydät Kirjasammon sivulta: Jäljellä ; Toisaalla | KirjasampoKirjat ovat ilmestyneet myös yhteisniteenä vuonna 2013.
Heather Dubyn musiikki luokitellaan yleensä indie popiksi/elektroniseksi pop musiikiksi. Amygdalassa on näiden lisäksi selkesti vaikutteita Trip hopista (1980-luvun loppupuolella briteissä kehittynyt populaarimusiikin tyylilaji, joka nautti myös suosiota suuren yleisön keskuudessa 1990-luvun loppupuolella). Amygdalaa voisikin kutsua esim. "indie trip hopiksi".
Olen hakenut kirjoja paperinvalmistuksesta sanoilla paperinvalmistus ja käsityö sekä englanniksi paper making. Paperitaide-sana antaa hakutulokseksi suuren määrän teoksia, niitä en ole tähän listannut, mutta niitä voi tarkastella kirjastossa päätteeltä.
Hunter, Dard, Papermaking : the history and technique of an ancient craft. New York : Dover Publications, 1978
Alkuper. julk.: New York : Knopf, cop. 1947
O'Reilly, Susie, Paper making. Hove : Wayland, 1994.
Green, J. Barcham, Paper making by hands in 1953. Sine loco 1953.
Thackeray, Beata, Paper : making, decorating and designing. London : Conran Octobus, 2001
Plowman, John, The craft of handmade paper : a practical guide to papermaking techniques. London : Apple, cop. 1997
Watson, David,...
Arnulf Överlandin runo nimeltään Runo kuolemasta (alkuperäinen nimi En dikt om döden) löytyy teoksesta Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa, toim. ja suom. Aale Tynni, Wsoy, 2004 (sivut 900-907)
Teos näyttää olevan Kauhajoen kirjastossa hyllyssä. Saatavuuden voi tarkistaa Krannit-kirjastojen aineistohausta osoitteesta http://194.137.230.34/Krannit?formid=form1
Kirjaa näyttää olevan saatavana Eduskunnan kirjastosta, yhteystiedot löytyvät tältä sivulta:
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Home/ytiedot.htm
Kirjan tiedot:
Henrik Mustonen (Swarta) sukukunta, Kaavin Niinivaara no 4 / toim. ja kust.: Aulis Mustonen . [Kaavi] : [A. Mustonen], 1985
Viime sotien aikana Suomesta siirrettiin sodan jaloista turvaan muihin Pohjoismaihin lähes 80 000 lasta. Sotalapsista, heidän kohtaloistaan ja muistoistaan on sittemmin kirjoitettu paljon.
Sen sijaan vähemmälle huomiolle ovat jääneet sotalasten saattajat, jotka lähtivät junien ja laivojen mukaan varmistamaan lasten turvallisen perillepääsyn. Joitakin tietoja kuitenkin löytyy.
Esimerkiksi Olli Panhelaisen vuonna 2005 tekemässä Jyväskylän seudun lastensiirtoja käsittelevässä pro gradu-työssä aihetta sivutaan. Valtakunnallisesti sotalapsiasiaa koordinoi Sosiaaliministeriön alainen Lastensiirtokomitea. Edelleen vastuu jakautui paikallistasolla muun muassa erityisten lastensiirtoasiamiesten harteille.
Kyseiset lastensiirtoasiamiehet valitsivat...
Hyvä linkkikokoelma ulkomaista työnhakua varten löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=36385a9d-d862-41f1-ac4c…
Eures, eurooppalaisen ammatillisen liikkuvuuden portaali, sisältää myös työnhakupalvelun:
http://europa.eu.int/eures/main.jsp?catId=482&level=2&acro=job&lang=fi&…
Näistä kotimaisista turvallisuusalan linkeistä voi myös päästä eteenpäin:
http://www.linkkitalo.fi/SPT--BrowseResources.php?ParentId=309
Ulkomaisista yrityksistä voi etsiä tietoa Makupalojen ulkomaisten yrityshakemistojen kautta:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=4a06b7e8-9d96-40ac-a0f6…
Valitettavasti meillä ei ole mahdollisuutta tällaiseen taiteen tunnistamiseen varsinkaan ilman kuvaa. Kehotan ottamaan yhteyttä esim. taidehuutokauppaan.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa –aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy suomenkielisenä Risto Heikkisen Ruma bändinpoikanen (Tammi 1997) eli opaskirja rock-yhtyeessä soittaville tai tätä suunnitteleville. Teos käsittelee sekä soittamiseen että levyttämiseen, keikkailuun ja yleensä musiikkibisnekseen liittyviä asioita. Samanlaisia asioita käsitellään myös ruotsinkielisessä Musikmakarnas handbok -opuksessa (Norsteds 1985). Molempia kirjoja näyttäisi olevan saatavana vastaushetkellä.
Lisäksi Plussa –haulla löytyy lukuisia bändihistoriikkejä tai artistien elämäkertoja. Varsinaista kaunokirjallisuutta voit etsiä Plussasta käyttämällä asiasanahakuna esim. ”kaunokirjallisuus ja yhtyeet” tai ”kaunokirjallisuus ja rock”....
Hei!
Valitettavasti ei ole sääntöjemme mukaista, henkilöllisyystodistus on näytettävä henkilökohtaisesti. Jonkun toisen henkilön pitää kertoa teille se numero, tai sitten voitte lähettää postitse valtakirjan jollekulle, joka käy kirjastossa numeron kysymässä.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan! Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Tietoa yksittäisen koulun käyttämistä oppikirjoista pitäisi yrittää kysellä kunnan arkistoista tai koululta, joten voin antaa vain kansikuvan kuvauksen perusteella löytämäni ehdotuksen: Se voisi olla V. A. Hailan ja Anna Isoniemen Suomen oppikirja : oppikouluja varten. Sen kansikuvassa on ehkä enemmän pöllöä kuin kukkoa muistuttava lintuhahmo. Se on ollut myynnissä ainakin verkkoantikvariaatti Finlandia Kirjassa, mutta tällä hetkellä sitä ei ole siellä saatavilla. Kannattaa kuitenkin tarkastella antikvariaattien sivuja, jos kirja tulisi myyntiinLinkkiFinlandia-kirja: Suomen oppikirja (voit katsoa sivulta kansikuvan) https://www.finlandiakirja.fi/fi/v-a-haila-anna-isoniemi-suomen-oppikir…
Vuonna 1969. Silloin hän aloitti juuri radiossa ja kymmenen vuotta myöhemmin työskenteli myös TV-työssä.Ylen nettisivulla kerrotaan: "Heikki Harma pääsi Yleisradion toimittajakoulun kautta Ylelle toimittajaksi vuonna 1969 parikymppisenä ja vasta valkolakin saaneena.Hän tuli tunnetuksi radion monista musiikkiohjelmista, kunnes siirtyi 70-luvun lopussa tv:n puolelle, ensin toimittajaksi ja myöhemmin myös ohjaajaksi."Kiinnostava kuvatallenne: Heikki Harma | Itse asiassa kuultuna
Sahanpurumassatöiden ohje löytyy ainakin Maire Uotilan Askartelukirjasta (Otava, Helsinki 1965). Liisterijauhosta, vedestä ja sahanpuruista tehdään tiukka massa, josta voi muotoilla esimerkiksi henkilöitä ja eläimiä.