Tätä kannattaa kysyä taiteen asiantuntijoilta. Esimerkiksi Bukowskin asiantuntijat arvioivat taide-esineitä ilmaiseksi.
Tältä pääset tarkempiin tietoihin: https://www.bukowskis.com/specialists
Verkosta löytyy erilaisia suomennoksia "Vierasmaja"-nimellä. Runoa käytetään etenkin elämäntaitoa ja mindfulnessia käsittelevissä yhteyksissä. Verkosta löytyvien suomennosten alkuperää on haastavaa selvittää ilman kääntäjätietoja. Mahdollisesti suomennoksia on tehty englanninkielisen käännöksen pohjalta.Runon suomennosta on selvitetty palvelussa myös aiemmin, eikä sitä tiettävästi ole julkaistu suomenkielisissä runoteoksissa.Jaakko Hämeen-Anttila on suomentanut Rumin tekstejä persian kielestä, mutta tätä kyseistä runoa ei löydy hänen kääntämistään teoksista:https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-jaakko-hameen-anttila-suomentanut?language_content_entity=fiRunosta on suomennos ainakin tietokirjassa Juhani Laakso: Mielen taito. Suomennos on...
Erilaisten sanontojen alkuperästä kysytään usein, mutta kuten Kielikellon artikkelissa Jaakko Anhava toteaa, "tunnetuille sanonnoille löytyy yksi nimenomainen lähde paljon harvemmin kuin yleisesti luullaan". Todennäköisesti tämänkin fraasin alkuperää voi olla vaikea määrittää varmasti. Vanhimman kirjallisen viitteen sanontaan löysin Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Fraasia on käytetty 20.11.1919 ilmestyneessä Suojeluskuntalaisen lehdessä numerossa 23 kirjoituksessa, jossa käsitellään "punaisten häikäilemättömyyttä". Nimettömäksi jäävä kirjoittaja lopettaa kirjoituksen sanoihin "Mutta sellaisilla tapauksilla vastustajamme hiovat valheensa miekan, joka ehkä pystyy heikkopäisiin. – Säilyttäkää pää kylmänä, sydän lämpimänä...
Runon nimi on Der Schneider von Ulm, ja se alkaa "Bischof, ich kann fliegen". Säe "das sind lauter so lügen" on myöhemmin runon ensimmäisessä säkeistössä. Runo sisältyy teokseen Bertolt Brecht: Gedichte. Band IV. 1934-1941, kust. Aufbau-Verlag 1978. Tämä kirja on Espoon pääkirjaston varastossa, josta sitä kyllä saa lainaksi.
Eve Hietamiehestä on tietoa kirjassa Kotimaisia nykykertojia 1-2. Myös Otavan internetsivuilla on kerrottu hänestä http://www.otava.fi/otava/kirjailijat/kotimaiset/hietamies_eve/fi_FI/hi…
Eve Hietamiehestä on kysytty tällä palstalla aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla hietamies eve.
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastossa ei ole noin vanhoja Kauppalehtiä.
Tampereen yliopiston kirjaston sanomalehtilukusali säilyttää
Kauppalehdet pysyvästi. Niiden sijainti löytyy osoitteesta http://www.uta.fi/kirjasto/
Sinun täytyy kirjautua sisään omalla käyttäjätunnuksellasi (kirjastokorttisi numerolla) ja PIN-koodillasi Vaski-verkkokirjaston sivun oikeasta reunasta https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Mikäli sinulla ei ole PIN-koodia, sinun täytyy käydä omassa kirjastossasi ja esittää kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus saadaksesi PIN-koodin.
Valitse kohta "Lainat ja uusinta" ja saat näytölle omat lainasi.
Valitse lainat, jotka haluat uusia laittamalla teoksen kohdalla oleviin ruutuihin rasti. Paina Uusinta-linkkiä listan yläosassa. Ohjelma näyttää, mitkä valitsemistasi lainoista voi uusia ja mitä ei. Voit muuttaa vielä tässä vaiheessa valintojasi. Paina Jatka uusintaa -painiketta, niin lainasi uusitaan.
Myös uudessa...
Redwall-sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä jo 19 teosta. Englanninkielisiä osia näyttäisi löytyvän useammastakin kirjastosta, joten kaukolainaaminen on mahdollista. Tilausasioissa kannattaa kääntyä oman kirjaston puoleen.
Aineiston saatavuuden voi halutessaan tarkistaa Frank-monihausta, joka löytyy osoitteesta http://frank.kirjastot.fi/ tai Nelli-portaalista http://www.nelliportaali.fi/V/8QHU6Y7LSBM2SA4S4YTH7Q1IEJLBTRNLDHM2VRYGC…
Rauman kaupunginkirjastosta löytyy useita lukion ruosin kielen oppikirjasarjoja, jotka on tarkoitettu B1-ruotsiin, mutta yhdessäkään kirjasarjassa ei ollut mainintaa sopivuudesta A-kielen opiskeluun. Peruskoulun ruotsin kielen oppikirjoja meillä ei ole.
Olisikohan etsimäsi teos Sirkka Auran Valheita Manhattanilla (2012)? Alla olevasta linkistä näet teoksen saatavuustiedot Helmet-kirjastoissa. Klikkaamalla kuvaa, voit lukea kuvauksen teoksesta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2051789__SValheita%20Manhattanilla__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Lahden kaupunginkirjastossa on erillisnuottina kysymäsi sävellys sovitettuna viululle ja pianolle. Voit varata sen verkkokirjastosta
https://lastu.finna.fi/Search/Results?lookfor=nachez+vivaldi+nro+6&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20 .
Loihe lausumahan -ilmaus on peräisi Kalevalasta, ja sillä viitataan Väinämöiseen. Jos halutaan käyttää sitä kalevalaisessa muodossaan, käytetään muotoa lausumahan, ei lausumaan. Tosin Erkki ei tähän ilmaukseen alkujaan kuulunut. Ilmauksesta löytyy pari artikkelia (lähinnä loihe-verbiä käsittelevää), Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta ja Kielikello-lehdestä (2/1993):
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/loihesi_lausumahan
https://www.kielikello.fi/-/vanhastavien-muotojen-vaaroista
Osaan Johannes Brahmsin Unkarilaisista tansseista [teosluettelonumero WoO1] on saatavissa kirjastosta tällainen painos, jossa on melodianuotti ja sointumerkit.
Nuottiviitteet Outi-kirjastojen tietokannassa. Näissä on osat 1 ja 4 (sekä 6).
Kansallisen Finna-tietokannan mukaan myös Unkarilainen tanssi numero 5 olisi kokoelmissa, mutta koska tätä tietoa ei löydy Outi-haulla, kannattaa kysyä suoraan Raahen kirjastosta.
Linkki Raahen kaupunginkirjaston yhteystietoihin.
Kyseessä on nettirunoilijana tutuksi tulleen Elina Salmisen runo. Tämän runon löydät esimerkiksi Salmisen Instagram-postauksesta, tai joistakin hänen sivuiltaan löytyvistä tuotteista.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy myös runsaasti lisää Salmisen runoja: Helmet - Elina Salminen
Lukupalat-sarjasta löytyy Anna Hallavan Liljan yksisarvitset -sarja. Vähän saman tyyppinen on Vuokko Hurmeen Eläinhoitola Pehmo.Alex T. Smithin runsaasti kuvitettu Kaarle-sarja on varsin hupaisaa luettavaa. Kirjat ovat noin 90-sivuisia, mutta teksti on väljää, kuten helppolukuisissa kirjoissa. Prinssejä ja prinsessoja esiintyy kirjassa Kaarle palatsissa, jossa Kaarle-koira ja hänen ystävänsä Lordi Nukkasukka joutuvat kuninkaallisiksi lastenvahdeiksi.Hilary McKayn Milla ja lohikäärme kertoo tytöstä, jonka huoneessa asuu lohikäärme. Tulta syöksevä ystävä on vanhempien mielestä liian hankala pitää kotona. Millasta kertoo myös kirja Mitä me tekisimme ilman Millaa.
Merirosvo -ja seikkailuaiheisia kuvakirjoja:
Bagge: Kadonneen aarteen arvoitus (Angry birds)
Disneyn Lentsikat ja Autot-kirjat
Casta: Mustikkajengi ja merirosvot
Crowe: Pyjamapiraatit
Knapman: Oma seikkailusaari
Koivisto: Seikkailu enon veneellä (Miina ja Manu)
Kunnas: Aarresaari
Libenzi: Roope ja merirosvot
Parvela: Taro-kirjat
Ritari-Mikke-kirjat
Ääneen lukuun ja lukemisen opetteluun voisi suositella myös helppolukuisia Kapteeni Kuula ja Piraatti-Pete -sarjojen kirjoja.
Merirosvo-ja seikkailuaiheisia DVD-levyjä:
Jake ja Mikä-mikä maan merirosvot-sarja
Palomies Sami-sarja
Vikke Viikinki-sarja
Kirjastosta löydät myös muita aiheeseen sopivia kirjoja ja DVD-levyjä, kysy lisää kirjastostasi.
Osoitit kysymyksesi Helsingille, joten suosittelen Plussa-aineistohaun käyttöä. Osoite on http://www.libplussa.fi/ Asiasanana kannattaa käyttää logistiikkaa. Myös tuoteet ja tuotanto tuovat tuloksia, mutta logistiikka tuo viitteitä, jotka näyttävät selvimmin liittyvän aiheeseesi.
Tässä muutama esimerkki viitteistä, joita asiasanahaku logistiikalla antoi:
Sakki: Logistinen prosessi - tilaus-toimitusketjun hallinta (1999), Karrus: Logistiikka (1998), Huolinta-alan käsikirja/toim. Koskinen (1997), Pouri: Businesslogistiikka (1997), Reinikainen: Logistiikan perusteet (1997).
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
Hagelstam
Bukowskis
Helander
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli.
"Veräjänpieli kaatuu, / kun hiukan koskettaa. / Pois jätkä kulkee, paatuu / ja polttaa tupakkaa." – Näin päättyy Einari Vuorelan runo Jätkän koti, kokoelmasta unhoituksen maa (1937).