Talvi- ja jatkosodan aikana Suomessa toimi useita kymmeniä sotasairaaloita, osa melko lyhytaikaisesti. Suuntaa-antava luettelo sotasairaaloista löytyy Wikipediasta:Luettelo Suomen sotasairaaloista toisen maailmansodan aikana – WikipediaSotavuosien lääkintähuoltoa on käsitellyt lääkintäeversti evp, lääkintähuollon dosentti Ilkka Mäkitie teoksessaan Puolustusvoimien lääkintähuolto sotavuosina : terveydenhuolto tulikokeessa 1939-1945 (Sotilaslääkinnän Tuki Oy 2021). Mäkitalo listaa teoksen liitteissä talvisodan sotasairaalat, ja jatkosodan sotasairaalat sekä syksyn 1941 että talven 1944 osalta. Teoksen sotasairaaloita käsittelevissä luvuissa ei mainita, että mikään sotasairaaloista olisi ollut luonteeltaan salainen. Useiden...
Roihuvuoren kirjaston remontin ajan varaukset ovat noudettavissa Herttoniemen kirjastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto/…
Kyllä voi, mutta silloin on oltava mukana se kortti, jolle kirjat on varattu. Automaatti ei suostu lainaamaan varattua kirjaa toisen henkilön kortille.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii ja seuraa väestön hyvinvointia ja terveyttä keräämällä tutkimukseen ja tietoaineistoihin perustuvaa tietoa. THL julkaisee matkustajatuontitiedot kolme kertaa vuodessa. Matkustajatuontia seurataan viikoittain Kantar TNS:n toteuttamilla puhelinhaastatteluilla, joihin valitaan joka viikko satunnaisotannalla 500 15 vuotta täyttänyttä suomalaista (poislukien Ahvenanmaa). Tarkasteluajanjakson tiedot perustuvat näin ollen yli 26 000 yhteydenottoon, joista noin 2 600 henkilöä oli käynyt ulkomailla ja vastasi kyselyyn. Haastattelussa selvitetään alkoholijuomien maahantuontia kahden edellisen viikon aikana. Matkustajatuontitiedot on kerätty lähes yhdenmukaisella tiedonkeruulomakkeella vuoden 2004...
Kirjastomme e-lehtipalvelussa e-Press löytyvät Maaseudun tulevaisuus -lehdet kahden vuoden ajalta ja koska kysytty artikkeli ilmestyi aikaisemmin, emme voi nyt asiassa välittömästi auttaa.
Tämä lehden numero ja sen myötä artikkeli löytynee kaukopalvelun kautta. Voitte tehdä itse kaukopalvelupyynnön täällä https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Tai voitte ottaa yhteyttä kaukopalveluun, yhteystiedot täällä https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Kaikki kolme laulua löytyvät nuottijulkaisusta Veikko Lavin lauluja (Coda 1988). Julkaisua löytyy monista kirjastoista, myös Äänekosken pääkirjastosta.
https://keski.finna.fi/Record/keski.160563
https://www.finna.fi/Record/3amk.154124#versions
Pienen yksityiskohdan perusteella teoksen löytäminen on usein hankalaa. Parisuhdeongelmat taas ovat varsin yleinen aihe romaaneissa. Toistaiseksi emme ole keksineet mistä kirjasta on kyse. Kysymys on kuitenkin vielä valtakunnallisella kirjastoammattilaisten sähköpostilistalla pohdittavana, joten katsotaan löytäisikö joku vastauksen.
Sanat löytyvät mm. kirjoista Alho, Eeva: Laulun aika : Pööpötien laulukirjaMusica : 1-2 : Oppilaan kirjaSaatavuuden voi tarkistaa Satakirjastojen verkkokirjastosta https://satakirjastot.finna.fi/
Kyseessä taitaa nyt olla sellainen kappale, josta nuottia ei ole julkaistu. Etsin sitä kaikista maakuntakirjastoista ja Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Sinne on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen ja äänitteistä viime vuosisadan alusta alkaen. Skädäm-niminen yhtyehän levytti kappaleen vuonna 1986.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy useita viitteitä asiasanalla "tavaramerkit", esim. Hannu Laakson "Brandit kilpailuetuna: miten rakennan ja kehitän tuotemerkkiä" (1999).
Käsikirjaston artikkeliviitetietokannoista (esim. Aleksi, Helecon) löytyy lisäksi tavaramerkkeihin, myös niiden arvoon ja mittaamiseen liittyviä artikkeleita. Näihin voit tutustua kirjastossa. Kirjastoon on tilattu myös Tavaramerkkilehti, jota julkaisee Patentti- ja rekisterihallitus.
Turun kauppakorkeakoulun kirjastoon kannattaa myös ottaa yhteyttä (http:/www.tukkk.fi/kirjasto/).
Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla käsitellään tavaramerkkejä osoitteessa http://www.prh.fi/tavaram.html Hakemalla fraasilla 'valuation of brands' saa Internetin hakupalveluista...
Kyllä voi, mutta asianmukaiset tekijänoikeusasiat pitää hoitaa, kuten jo tiesitkin.
Tässä Teoston sivulla on kerrottu taustamusiikista:
http://www.teosto.fi/fi/taustamusiikki.html
On olemassa myös teostovapaata musiikkia, josta voit tarkemmin kysyä Teostolta.
Mikäli etsimänne teokset eivät ole saatavilla Turun kirjastoista, voitte käyttää kaupunginkirjaston tarjoamaa kaukopalvelua. Palvelua voi käyttää ainoastaan silloin, kun etsittyjä teoksia ei löydy Turusta. Voitte tarkistaa saatavuuden näistä tietokannoista:
Turun kaupunginkirjasto (http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin)
Turun yliopiston kirjasto (https://finna.fi
Åbo Akademin kirjasto (https://finna.fi
Turun kauppakorkeakoulun kirjasto (https://finna.fi)
Turun ammattikorkeakoulun kirjasto (https://aura.amkit.fi/)
Lisätietoa kaukopalvelusta löytyy osoitteesta http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1644. Huom! Kaukopalvelun käyttö on maksullista ja hinta voi vaihdella huomattavasti.
Teksti on Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Romaanin 14. luvun loppuosassa on kuvaus jahtivoudiksi ylenneen, Eeron ajatuksia: "Synnyinmaa ei ollut hänelle enään epämääräinen osa epämääräisessä maailmassa, ilman mitään tietoa missä ja minkälainen. Vaan tiesipä hän missä löytyi se maa, se kallis maailman-kulma, jossa Suomen kansa asuu, rakentelee ja taistelee ja jonka povessa lepäsivät isiemme luut.---"
Teksti löytyy esimerkiksi Aleksis Kiven Teokset -julkaisusta (Otava 1984) romaanin sivulta 675.
Näissä tietokirjoissa käsitellään aihetta lapsen pelot:
AYALON, Ofra. Selviydyn! : yhteisön tuki ja selviytyminen. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1995.
FREUD, Sigmund. Viisivuotiaan pojan fobian analyysi. Helsinki : Yliopistopaino, 1997.
HIITOLA, Briitta. Parantava leikki. Helsinki : Tammi, 2000.
JOKINEN, Sirpa. "Sattuuks se?" : lasten kliiniset tutkimukset. Helsinki : Kirjayhtymä, 1999.
LASTEN turvattomuus Suomessa ja Virossa : 5-12 -vuotiaiden lasten huolten ja pelkojen vertaileva tutkimus / Anja Riitta Lahikainen et. al. Kuopio : Kuopion yliopisto, 1995.
LEHTIPUU, Unna: Ruusuritari ja digidonna : lapsi matkalla mediaan, 2006
LITJA, Tiia. Mä en haluu! : leikki-ikäisen arjen pulmia. Helsinki : Edita, 2000.
MINUUS ja...
Saat kirjastokortin ja tunnusluvun mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastojen yhteystiedot näet HelMet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Voit nopeuttaa uuden kirjastokortin saamista tuomalla kirjastoon valmiiksi täytetyn kirjastokorttihakemuksen. Hakemuslomake löytyy alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Jos olet täyttänyt 15 vuotta, voit tallentaa tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevalla lomakkeella.
https://...
Suomen yleisten kirjastojen sähköpostiosoitteet löytyvät verkosta osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/. Tietokannasta voi hakea tietoja kirjaston nimellä. Hämeenlinnan kirjaston osoite on kirjasto.hml@mail.htk.fi.
Sinulla tulisi olla jonkun suomalaisen kirjaston kirjastokortti lainataksesi sähköistä e-aineistoa kirjastosta. Kirjastokortin hankkiminen edellyttää fyysistä käyntiä kirjastossa ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen esittämistä. Kirjastokorttia ei voi saada käyttöönsä etänä sähköisesti.
Tässä esimerkkinä pääkaunkiseuden Helmet-kirjaston käyttösääntöjä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Kuokkamaantien taakse Etelä-Nekalaan kaavoitettiin teollisuusalue vuonna 1939. Nekalan pelloilta varattiin silloin Vihiojan, rautatien sekä myöhempien Kuokkamaantien ja Jokipohjantien rajaama alue teollisuusyrityksille. Kaupunginhallitus hyväksyi alueelle Lempääläntien yli johtavan pistoraiteen rakentamisen kokouksessaan 24.8.1942 "rautatiehallituksen ehdotuksen mukaisena". Rata haarautuu viuhkamaisesti tonteille, ja kaiken kaikkiaan tälle vajaan neliökilometrin suuruiselle alueelle tuli rautatietä 3,5 kilometriä.
Pistoraidetta ratkaisevammin oli Nekalan ja Hatanpään väliseen kulkuyhteyteen vaikuttanut ratapiha-alueen laajennus, jota varten kaupunki luovutti vuonna 1926 etelään vievän radan molemmin puolin lähes 60...