Laitan kysymyksesi listalle josta kaikkien kirjastojen henkilökunta voi siihen vastata. Itselle tuli mieleen että olisiko kyse jostain Kaari Utrion kirjasta? Oliko kirja nuorten vai aikuisten kirja? Tämäkin auttaisi teoksen löytymistä.
Kirjapainot lähettävät sanomalehtien vapaakappaleet Helsingin yliopiston kirjastoon. Kirjastossa on lähes täydellinen kokoelma suomalaisia sanomalehtiä vuodesta 1771. Sanomalehtiä voi lukea mikrofilmeiltä kirjaston lehtisalissa. Kuvaamattomia lehtiä voi tutkia Fabianian lehtisalissa. Tarkemmat tiedot Helsingin yliopiston kirjastosta löydät osoitteesta http://renki.helsinki.fi/hyk/. Klikkaa kohtaa palvelut ja avautuvalta sivulta Erityisaineisto/ sanoma- ja aikakauslehdet.
Ehkä jo oletkin käynyt Suomen sukututkimusseuran nettisivuilla, mutta liitän kuitenkin osoitteen tähän eli http://www.genealogia.fi/. Sivuilta löytyy kaikkea hyödyllistä ja kivaa sukututkimusta harrastavalle.
Valitettavasti tällä kertaa ei kuvausta vastaavaa sarjaa löytynyt. Erilaisia haltijoita/henkiä on kyllä esiintynyt ainakin piirrosanimaatiossa nimeltä Sillon ko Mettänviepä, joka on lähetetty ensimmäisen kerran 21.3.1984 (ks. https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22652980).
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa (www.kirjasampo.fi) voi käyttää asiasanaa "runoromaanit". Tätä kirjallisuudenlajia löytyy Kirjasammosta reilut 20 nimekettä, joista tosin osa on ruotsinkielisiä tai miesten kirjoittamia. Joukosta on kuitenkin melko helppo valita itseä kiinnostava kirja, sillä kirjoista on Kirjasammossa hyvät esittelyt.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/runoromaanit
Rikoksen valmistelun rangaistavuudesta säädetään Suomen rikoslaissa. Joukkotuhonnan, hyökkäysrikoksen, valtiopetoksen, yleisen järjestyksen aseellisen rikkomisen, törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen, salakuuntelun tai salakatselun, panttivangin ottamisen, törkeän ryöstön, rahanväärennyksen, maksuvälinepetoksen, huumausainerikoksen, yleisvaarallisen rikoksen tai terroristisen rikoksen valmistelu on rangaistava teko. Kunkin rikoksen kohdalla on määritelty ne seikat, jotka katsotaan rikoksen valmisteluksi. Rikoslaki on luettavissa Finlex-palvelussa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.
Jotta henkilö voidaan tuomita rikoksen valmistelusta, täytyy hänen aikeensa voida näyttää toteen. Rikosuhripäivystyksen...
Asian voi hoitaa sähköpostitsekin. Tarvitsemme kuitenkin kirjastokorttisi numeron ja/tai tarkemmat henkilötiedot asian selvittämiseksi. Voit lähettää kysymyksesi sähköpostiisi tulevalla osoitteella suoraan perintää hoitavalle henkilölle.
Kirjaa on tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon 5 kappaletta. Pasilaan on tulossa sekä laina- että käsikirjastokappale. Kannattaa seurata teoksen saapumista HelMet-tietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (Otava 2000) mukaan 1600-luvun lopulle tultaessa on Meska - Mäskä-nimistä tietoja ennen muuta Etelä-Karjalasta, mutta myös läntisemmästä Suomesta. Siirtolaisina on Meskasia tullut viime sotien jälkeen etenkin Sakkolasta. Viljo Nissilä on tulkinnut Meskasen ristimänimistä Meska, Meske. Sen sijaan läntiset nimet voisivat selittyä esim. germaanisista nimistä. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole.
Tarkempaa tietoa saadaksesi sinun kannattaa tutustua mainittuun teokseen, josta on Nurmijärven pääkirjastossa sekä lainattava että käsikirjastokappale.
Uusi Helmet-kortti maksaa aikuisilta kolme euroa ja lapsilta kaksi euroa.
Lisää tietoa kirjaston maksuista täällä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647)
Voisit kokeilla Lainaa kirjastolainen -palvelua.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Opastukset/Lainaa_kirj…
Se toimii sekä Helsingissä että Espoossa.
Helsingissä mukana ovat isommat kirjastot, Espoossa palvelua voi pyytää kaikista lomakkeen kirjastoista.
Lisäksi voist kokeilla Entre Ryn vertaisopastajia. Hekin ovat tosi käteviä.
Suomen ylioppilastutkintolautakunta pitää yllä ylioppilastutkintorekisteriä, jossa tiedot säilytetään pysyvästi. Rekisteristä on säädetty laissa (Laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä, 18.12.1998/1058, 2 luku): http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19981058#L2P7
Tietojen luovuttamisesta sanotaan näin: "Ylioppilastutkintolautakunta saa luovuttaa julkaistaviksi ylioppilastutkinnossa hyväksyttyjen nimet. Ylioppilastutkintorekisterin tietojen luovuttamiseen sovelletaan muutoin, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. (22.4.2016/279)" (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta: 21.5.1999/621). Oppilaan ja...
Kannattaa tutustua Wikipedian sivuihin:
Wikipedia irtisanominen https://fi.wikipedia.org/wiki/Irtisanominen
Wikipedia työttömyys https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6tt%C3%B6myys
Ylen sivuilla on aihetta käsitelty laajasti:
Yle irtisanominen https://haku.yle.fi/?q=irtisanominen&language=fi
Tarkoitat varmaan lehteä nimeltä Maria -suuri viihdelukemisto. Sen ilmestymisaika oli 1980-1982 ja sen edeltäjä oli nimeltään Novelli. Lehdet ilmestyivät kerran kuussa.
Molemmat lehdet olivat Oululaisen Kolmiokirjan kustantamia. https://www.finna.fi/Record/volter.1497814
Jyväskylän yliopisto säilyttää lehtien vapaakappalepainoksia.
Mikäli asuu alueella missä datayhteydet toimivat huonosti, ulkoisesta antennista saattaa olla hyötyä. Tarkempia tietoja voi tiedustella omalta operaattorilta tai liikkeestä, josta modeemi on hankittu.
Valitettavasti Rudyard Kiplingin runoa En-Dor vuodelta 1919 ei ole suomennettu.
http://www.kiplingsociety.co.uk/rg_endor1.htm
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Sanomalehden ulkoasua ja rakennetta käsitellään esimerkiksi Hannu Pulkkisen tutkimuksessa Uutisten arkkitehtuuri: Sanomalehden ulkoasun rakenteiden järjestys ja jousto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/18558
"Etusivu tarkoittaa lehden sivua yksi. Premiääri eli premi tarkoittaa etusivun tehtävää täyttävää sivua, mutta voi sijaita myös lehden sisäsivuilla. Etusivulla tai premiäärillä esitellään lehden pääuutisaiheet."
Myös Anne Kettusen opinnäytetyö Taiton anatomiasta käsittelee käsittelee sanomalehtiä, niiden sivuja ja aukeamia ja lehtien taittoa. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/74563/Opinnaytetyo_2014_A…
Pekka Mervolan väitöskirja Kirja, kirjavampi, sanomalehti : ulkoasukierre ja suomalaisten sanomalehtien ulkoasu 1771-...
Paras yleisesitys Venäjän sotavoimasta autonomian ajan Suomessa on verkossakin saatavilla oleva Pertti Luntisen The imperial Russian army and navy in Finland 1808-1918 (Suomen historiallinen seura 1997). Akateemisempia tutkimuksia santarmilaitoksesta voisivat olla esimerkiksi seuraavat kirjat ja artikkelit:Halén, H. (2013). Santarmisto Suomessa: Suomenmaalainen santarmikunta 1817-1917 = Žandarmy v Finlândii 1817-1917. [Harry Halén].Iljin, I. (2023). Santarmisto - sotilaallisesti järjestetty poliisiviranomainen. Sotilasaikakauslehti: Upseeriliiton julkaisu, 98(4), 34-39.Jussila, O. (1976). Suomen santarmihallituksen toiminnasta toisella sortokaudella. Historiallinen aikakauskirja, 197-210. Jussila, O. (1994). Keisarikunnan...
Jukka Kuoppamäen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Ilta Iisalmessa" en löytänyt sellaista nuottia, jonka voisi lainata kirjastosta. "Suomessa kustannetut sävelteokset" -kirjan mukaan nuotin kustantaja on Fazer. Kirjan tietojen perusteella tähän kappaleeseen on julkaistu nuotti, mutta sellaista en onnistunut löytämään Finna-hakupalvelun kautta. Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa on kopio sävellyskäsikirjoituksesta.Lähteitä:Arkistoluettelo 585: Jukka Kuoppamäki:https://www.doria.fi/handle/10024/95721Finna-hakupalvelu:https://finna.fiSuomessa kustannetut sävelteokset (Musiikkikustantajat, 1993)
Freelancer on kirjoittaja, valokuvaaja tms. (yleensä jonkin "luovan" ammatin harjoittaja), joka ei ole vakinaisessa työsuhteessa mihinkään työantajaan. Marjatta Peltoniemi on kirjoittanut aiheesta kirjan: Minustako free lance -toimittaja (1997), Mauri Saarinen puolestaan kirjan: Pätkätyöt: työnantajan ja palkansaajan opas (1998). Lisäksi aiheesta ovat ilmestyneet ainakin seuraavat teokset: Freelancerin opas (1995) ja Jokinen, Heikki: Sarjakuvantekijän selviytymisopas (1999). Useimmissa kirjastoissa voi käyttää lehtiartikkelitietokantoja, kuten suomenkieliset Arto ja Aleksi.Aleksista saa asiasanalla freelance-työntekijät 53 viitettä ja Artosta 63 ( esim. Mikael Brunilan artikkeli Freelancerit ovat välimaastossa Psykologi-lehdessä 6/2000).
