Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Jos jokin on jonninjoutava, niin mikä on se jonni? 1064 Jonninjoutavan jonni on vastaava alkusointuun perustuva adjektiivin vahvennussana kuin typötyhjän typö, täpötäyden täpö ja ypö sanassa ypöyksin. Lähde: August Ahlqvist, Vertaavia kieliopillisia tutkimuksia. 1, Nominien synty ja taivutus ; Suomalainen runo-oppi
Onko sisarukset myös yhtäkuin veljekset 1575 Sisarukset voivat olla siskoja tai veljiä. Esimerkiksi kaksi veljeä ovat sekä veljeksiä että sisaruksia. Myös sisko ja veli ovat sisaruksia, samoin kuin sisko ja sisko.
Mistä löytäisin tietoa kirjailijasta nimeltään Jascha Golowanjuk? 3008 Jascha Golowanjuk eli vuosina 1903-1974. Hän oli syntyjään Venäjän juutalainen, asui mm. Tanskassa ja muutti Ruotsiin 1930-luvulla. Löydät lyhyen esittelyn kirjailijasta esim. teoksesta Otavan kirjallisuustieto (1990) s. 248
Poikamme kastettiin eilen ja hän sai nimekseen Miio. Milloin hän voisi viettää nimipäiväänsä? 2117 Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi annetaan Mio-nimen kohdalla päivämäärä 25.1. Lisäksi siinä sanotaan, että nimi voi olla Milon, Miron tai Bartolomeuksen muunnos.
Ottaako kirjasto vastaan lahjoitettuja kirjoja? Meillä olisi useampia englanninkielisiä tietokonekirjoja jotka eivät ole uusinta uutta tietoa, mutta ne ovat… 2278 Kyllähän lahjoitukset periaatteessa kirjastoille kelpaavat, varsinkin jos ovat aineistoa, jonka voisi olettaa kirjaston asiakkaita kiinnostavan. Kirjastojen hyllytila on rajallista ja siksi jo olemassaolevaa vanhempaa kirjastoaineistoakin, jota asiakkaat eivät enää lainaa, joudutaan joskus poistamaan aika paljon ihan vain tilan puutteen vuoksi, ja koska kirjastoihin tietysti saapuu koko ajan runsaasti uutta aineistoa, jolle sillekin pitäisi löytyä tilaa. Kaikkea lahjoitettua aineistoa ei voida siis aina ottaa hyllyyn ja osa voi joutua poistettavien kirjojen joukkoon myytäväksi. Kannattaa ehkä tuoda mieluiten ensin lista lahjoitettavasti kirjoista näytille kirjastoon kokoelmaihmisten harkittavaksi. Kukin kirja harkitaan yksitellen, esim....
Mistä voisin saada tietoa Suomessa tehdyistä keskiaikaisista rahalöydöistä? Millaisia kolikoita Suomessa käytettiin keskiajalla ja minkänäköisiä kolikot olivat… 2382 Apua löytynee ainakin seuraavista teoksista, jotka löytyvät kirjastosta: Vänskä, Raimo Kansan käsissä ja kätköissä : rahankätkentä Pohjois-Karjalassa keskiajalta vanhan Suomen palauttamiseen / [Raimo Vänskä] Joensuu : Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta, 1998 382 s. : kuv., kartt., taul. ; 25 cm Studia Carelica humanistica / Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta, ISSN 0786-9452 ; 13 951-708-728-4 (nid.) Fenno-ugri et slavi. 1997 : Cultural contacts in the area of the Gulf of Finland in the 9th-13th centuries / editor: Paula Purhonen Helsinki : National Board of Antiquities, 1999 115 s. : kuv., kartt. ; 30 cm Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja, ISSN 1239-5765 ; N:o 8 951-616-057-3 (nid.) Muinaisrunot ja...
Kreikkalaisessa mytologiassa monet jumalat ovat aviossa oman siskonsa kanssa. Oliko insesti kuinka tavallista muinaisessa Kreikassa? 1059 Kreikkalaisessa mytologiassa on runsaasti lähisukulaisten välisiä liittoja. Alkujumaluudet Gaia ja Uranos olivat samaan aikaan sekä äiti ja poika että pariskunta. Heidän liitostaan syntyivät Titaanit, joiden johtajaksi kohosi Kronos. Hän taas oli naimisissa siskonsa Rhean kanssa. Kronoksen ja Rhean lapsia olivat Demeter, Hestia, Hera, Hades, Poseidon ja Zeus. Ylijumala Zeuksen vaimo oli hänen Hera-siskonsa. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että myyttien esimerkit olisivat millään lailla vaikuttaneet ihmisten parinmuodostukseen. Lähisukulaisten väliset liitot eivät olleet antiikin Kreikassa yleisiä tai yleisesti hyväksyttyjä. Vanhemman ja lapsen sekä täyssisarusten väliset liitot olivat ehdottomasti kiellettyjä. Kuitenkin esimerkiksi...
Olen saanut Lahden Tienhaaralaisten-kerhon jäseneltä tiedon, että Tienhaara-aiheesta on julkaistu ainakin 4 teosta. Ensimmäinen: Tienhaara, kaupunginosa… 1892 Lahden kaupunginkirjastossa on teos Tienhaara - Viipurin kaupunginosa kartanoalueen keskellä / kirjoittajat Eelis Ahtiainen, Heikki Fontell, Tapio Sormunen. Hki : E. Ahtiainen, H. Fontell, T. Sormunen, 1990 Koska ette ole lahtelainen, voitte pyytää kirjan kaukolainaksi oman kirjastonnne kautta. Tietokannoista löytyivät lisäksi teokset: Viipurin Tienhaara : siel myö asuttii / toim. Tapio Sormunen. Hki : Entiset tienhaaralaiset, 1998. Viipurin Tienhaara kuvien kertomana / toim. Tapio Sormunen. Hki : Entiset tienhaaralaiset, 1996. Westerlund, Göran Tienhaara : Finlands lås. Hki : Söderström, 1995. Näitä kolmea kirjaa ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta niiden kaukolainaaminen on mahdollista muualta. Lisäksi Janakkalan kirjastossa on...
Purimme 1979 rakennetun autotallin. Sen takaosassa oli erillinen tila renkaiden säilytystä varten, joka oli katettu pellillä. Pellin alapuoli on painettu… 483 Mainitsemasi Tuuti ja punaiset kengät (WSOY, 1975) on painettu Porvoossa WSOY:n kirjapainossa. Otin yhteyttä suoraan kirjapaino Bookwell Oy:hyn, joka nykyään omistaa kyseisen kirjapainon ja painaa kirjoja edelleen. Kyseisen kirjapainon historiasta lisää täällä: http://www.bookwell.fi/Historia. Bookwell Oy:stä vastattiin, että kyseinen pelti on offsetpainatuksessa käytettävä painopelti. Jokaiselle työlle oli oma painopeltinsä ja eri painokoneilla oli erikokoisia painopeltejä. Perinteisestä kohopainatusmenetelmästä siirryttiin offsetmenetelmään, jossa painopeltejä käytettiin 70-luvun alusta alkaen.Painopeltejä ei voida käyttää uudelleen, joten ne poistettiin metallinkierrätykseen. Painopellissä on myös alumiinia. Koska painopeltiä tuli...
Mistä on peräisin tarina, jossa joku huomaa jokea pitkin uivan lastun ja lähtee kirveen kanssa etsimään lastun lähettäjää. 222 Tätä erämaiden asuttamiseen liittyvää "lastujuttua" on kerrottu eri puolella Suomea. Vanhoja asutustarinoita tutkinut Aarne Europaeus on selittänyt sillä havainnollistetun "myöhemmille polville entisaikojen harvaa asutusta". Tavallisesti näihin kertomuksiin liittyykin toisistaan varsin kaukana olevien kylien tai paikkakuntien nimiä. Yksi tunnetuimmista lastuista lienee Tyrvään lastu, josta Topelius kertoo Maamme kirjassaan ja josta 1990-luvun lopulla tehtiin graniittiveistoskin Tyrvään Kaukolan kylään."Kokemäen pitäjässä sanotaan muinoin olleen ainoastaan yhden talon. Talon isäntä näki lastun kulkevan virran mukana ja arvasi siitä, että hän oli saanut naapurin. Hän lähti kohta etsimään naapuriansa ja tapasi hänet siinä, missä nyt on...
”Tutki parhaita kirjailijoita siten avartaaksesi mielikuvituksesi piiriä.” Mistä lähteestä tämä paljon siteerattu Aleksis Kiven sitaatti on peräisin? 157 "Sysselsätt dig med studier af de bästa författare och utvidga derigenom sfären af din inbillning", kirjoitti Aleksis Kivi kirjeessä ystävälleen Robert Svanströmille kesäkuussa 1858. Vuosien mittaan sitaatti on saanut monta toisistaan hieman poikkeavaa suomenkielistä asua, kysymyksessä mainitun lisäksi mm. "Tutki parhaimpia kirjailijoita laventaaksesi siten mielikuvituksesi piiriä", "Tutki parhaita kirjailijoita laajentaaksesi siten mielikuvituksesi piiriä", "Opiskele parhaita kirjailijoita ja laajenna sitä kautta mielikuvituksesi piiriä" (Juhani Lindholm). SKS:n vuonna 2012 julkaisema Kiven kirjeiden kriittinen editio on ainoa lähde, jossa Kiven alun perin ruotsiksi kirjoittamien kirjeiden suomentaja on mainittu.Kiven kirje...
Miten uutiset, kuten maailman tai valtakunnan tapahtumista, levisivät ennen sähköä ja sanomalehtiä nykyisen Suomen alueella? 279 Ennen sähköistä tiedonvälitystä tiedonkulku on ollut pääsääntöisesti huomattavasti hitaampaa kuin nykyään ja perustunut paljolti tiedon liikkumiseen tavalla tai toisella ihmisten mukana, joko suullisesti tai kirjallisesti.Suomessa postinkulku alkoi vuonna 1638. Postitoiminnan historiasta löytyy tietoa Postimuseon sivuilta: https://www.postimuseo.fi/postitoiminnan-historiaa/. Postia kuljetettiin jalan, hevoskyydillä, laivoilla ja myöhemmin junalla. Rautatieliikenne alkoi Suomessa vuonna 1862 (ks. esim. VR:n sivut: https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/yrityksemme/160-vuotta/. Ennen sähköisen lennättimen keksimistä ja yleistymistä keksittiin jo 1700-luvun puolella optinen lennätin, jossa sanomaa kuljetettiin merkinantolaitteelta toiselle...
Onkohan Aune Haarlan runo Metsäkukkia julkaistu jossakin runoteoksessa? Vai onko suositun tangon runoa nk. painettu virallisesti ollenkaan? 3832 Yleisradion toimittaja Aune Haarla on sanoittanut Metsäkukkia-valssin (silloin tosin Aune Ala-Tuuhonen -nimisenä). Valssi (ei siis tango) on alunperin kansansävelmä, ja sen ovat esittäneet ja levyttäneet useat laulajat, tunnetuimpana varmaankin Olavi Virta. Olavi Virran esityksen voi kuunnella vaikkapa Youtube-versiona: http://www.youtube.com/watch?v=OwagHwI0jJo Aune Haarlan sanoituksia ei ole painettu kirjaksi, mutta nuottikokoelmasta "Suomipopin helmiä 10: Rakkauslauluja romanssista kolmeen pieneen sanaan" löytyvät mm. Metsäkukkia-kappaleen sanat. Kokoelma löytyy Helmet-kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2083698__Ssuomipopin%20hel… Tietoa Aune Haarlasta löytyy esimerkiksi suomalaisen populaarimusiikin...
Saako kirjailija suuremmat lainauskorvaukset, jos lainassa olevaa kirjaa uusii ? 259 Sanaston sivuilla kerrotaan lainauskorvauksista seuraavaa: "Lainauskorvaus suoritetaan lainamäärien mukaisesti juuri niille tekijöille, joiden teoksia lainataan. Korvauksen vuosittainen suuruus perustuu siis teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Siten korvaus on myös oikeudenmukainen: jokainen tekijä saa korvauksen perustuen omien teostensa kirjastolainoihin. Lainaksi lasketaan myös lainan uusiminen." Jos teoksella on useita kirjoittajia, jaetaan korvaus tekijöiden kesken tasan. Kääntäjän osuus lainauskorvauksesta on puolet. Lainakohtaisen korvauksen määrä vaihtelee hieman vuosittain. Vuoden 2022 kirjastolainoista maksettava lainauskorvaus oli 31 senttiä, ja maksettava lainauskorvaus kääntäjälle oli siten 15,5 senttiä per laina.Lähde...
Kalle Päätalon kirjoissa käytetään lasten leluista sanaa höpöroskat ja leikkiminen oli höpöstelyä. Ainakin Kallen lapsuudessa ja ilmeisesti myöhemminkin Kallen… 1647 Vaikka useimmat roska-sanan merkitykset viittaavat tarpeettomaan, pois heitettävään jätteeseen, on sitä monikkomuodossa (roskat) käytetty tarkoittamaan myös kapineita ja (työ- tai huone)kaluja yleensä, ilman minkäänlaista arvoväritystä. Näin lienee myös Päätalon höpöroskien tapauksessa - se on yksinkertaisesti leikkikaluja tarkoittava sana, ilman roska-sanaan yleensä liittyviä kielteisiä mielleyhtymiä. Lähteet: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö. SKS, 2000 Ylisirniö, Unto, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa. Kalle Päätalon seura, 1989
Haluaisin tietää Tehilla- ja Tehilda-nimien alkuperän ja merkityksen. Onko nimi maailmalla käytössä joissakin uskonnollisissa piireissä? 3102 Tehilla-nimestä ei löytynyt kovin paljon tietoa. Nimen merkitys ja alkuperä on epäselvä. Nimi on mahdollisesti lähtöisin hepreasta. Heprean kielessä sana merkitsee kiitosta ja ylistystä. Suomessa Tehilla-nimeä annettiin etunimeksi erityisesti 1800-luvun lopulla. 1980-luvun alussa Tehilla-nimisiä oli Suomessa vähän yli sata. Useimmissa Euroopan maissa nimi on harvinainen. Nämä tiedot löytyivät Pentti Lempiäisen teoksista "Suuri etunimikirja" ja "Nimipäivättömien nimipäiväkirja". Tehilla-niminen on myös eräs juutalainen järjestö. Se on vuonna 1982 perustettu epäpoliittinen ja vapaaehtoinen järjestö, jonka tehtävänä on rohkaista ja tukea(myös uskonnolliselta kannalta) eri maissa asuvien juutalaisten paluuta Israeliin.
Minua kiinnostaisi milloin ensimmäiset musiikkiosastot ovat ilmestyneet Suomen (yleisiin) kirjastoihin. Töölön kirjastossa on ilmeisesti ollut Helsingin… 992 Idea yleisten kirjastojen musiikkitoiminnasta alkoi levitä nopeasti läntisessä maailmassa toisen maailmansodan jälkeen. Ajan merkit olivat nähtävissä Suomessakin, ja musiikkikirjastoja alettiin perustaa 50-luvun lopulta lähtien. Ensimmäinen nuotteja käsittänyt kokoelma otettiin käyttöön Helsingissä Käpylän kirjastossa 1953. Suomen ensimmäinen yleisten kirjastojen musiikkiosasto perustettiin Tampereen kaupunginkirjaston yhteyteen, Tammelan sivukirjastoon vuonna 1958. Töölön kirjaston muuttaessa nykyisiin toimitiloihinsa 1970 siellä aloitti toimintansa Helsingin ensimmäinen musiikkiosasto. Alla olevista linkeistä voi lukea enemmän musiikikirjastotoiminnan historiasta. http://www.tampere.fi/kirjasto/musiikki/lehti.pdf http://www.tampere.fi/...
Käytetäänkö YKL-luokkia 84.0 ja 84.1 mihinkään? Kieliä erittelevissä alaluokissa 2 viittaa suomeen (tai muihin suomen sukuisiin kieliin), ja muut kielet… 212 84 on kertomakirjallisuuden ylin luokka, https://finto.fi/ykl/fi/page/84YKL-ohjeista näkee, että siihen ei luokiteta käytännössä oikeastaan mitään kirjallisuutta, sellainenkin aineisto, joka sisältää kertomakirjallisuutta monella kielellä, luokitetaan joko pääkielen mukaan tai useamman kielen mukaan, joten se on käytännössä tuollainen kattoluokka tai otsikkoluokka.84.1 taas ei ole käytössä.YKL-luokitus pohjautuu Melvil Deweyn vuonna 1876 patentoimaan kymmenluokitukseen (Dewey Decimal Classification). Ilkka Mäkisen toimittamassa Suomen yleisten kirjastojen historiassa (BTJ Kustannus) kerrotaan, että Deweyn kymmenluokitus tuli Suomeen 1910-luvun taitteessa, kun kirjastoliikkeen ammattilaiset lähtivät hakemaan oppia Yhdysvalloista. Ennen YKL:...
Katsoin YLE areenasta dokumenttiä Englantilaisesta sukellusveneestä ja huomasin että alukseen lastattiin muunmuassa suuri määrä tölkkeihin säilöttyjä papuja… 334 Suomen sukellusveneiden muonituksesta kertoo Timo Merensilta teoksessaan Vesikko : Suomenlahden hiljainen vartija (Hobby-kustannus 2009). Esimerkiksi purjehduskaudella 1941 sukellusveneisiin lastattiin pehmeää leipää, näkkileipää, keksejä, makaronia, ryynejä, hiutaleita ja vehnäjauhoja. Lihatuotteita olivat naudan- ja sianlihasäilykkeet, satunnaisesti palvattu sianlihja ja meetvursti. Rasvoina käytettiin voita ja margariinia. Kasviksista veneet ottivat herneitä, perunaa, porkkanoita, punajuuria ja sipulia. Lisäksi lastattiin etikkaa, sokeria, suklaata, suolaa, säilykemaitoa, kahvin korviketta ja teetä sekä tupakkaa. Anneli Prantilan väitöskirjassa Rintamamiesten muonitus Suomessa sotavuosina 1939-1945 (Helsingin yliopisto 2006)...
Kyselen tässä tällaisen kirjan perään kun: Nuo rannan tuomet pihlajat. Asun Valkeakoskella ja lähin paikka on jossain Kannuksen perukoilla, missä sitä voisi… 1304 Tarkoittanet Matti Heiniemen kirjoittamaa kirjaa Ne rannan tuomet, pihlajat : Heiniemi ja heiniemeläiset viidellä vuosisadalla, vuodelta 1994, ISBN: 952-90-6126-9. Saat kirjan käyttöösi menemällä omaan lähikirjastoosi ja pyytämällä heitä tilaamaan sen sinulle kaukolainaksi. Lähikirjastosi määrää kaukolainan hinnan ja kirjan lähettävä kirjasto laina-ajan pituuden.